Tässä artikkelissa kuvataan Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveysalalla (3 op) -opintojakson integroitua toteutusta kolmen YAMK-tutkinto-ohjelman opiskelijoiden yhteistyönä. Yli sadan opiskelijan yhteistyö loi aidon moniammatillisen oppimisympäristön, joka mahdollisti erilaisten ammatillisten näkökulmien jakamisen ja kokonaisvaltaisen tarkastelun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishaasteisiin.

Johdanto

Sosiaali- ja terveysalan ydinosaamista on kyky tuottaa palveluja, jotka ovat vaikuttavia, turvallisia ja laadukkaita – ja tämän varmistamiseksi tarvitaan järjestelmällistä, näyttöön perustuvaa toimintatapaa (STM, 2023; Melnyk & Fineout-Overholt, 2019). Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sekä niiden jatkuva kehittäminen auttavat kohdentamaan resurssit sinne, missä niistä on tutkitusti eniten hyötyä asiakkaiden hyvinvoinnille (THL, 2022). Samalla vaikuttavien menetelmien implementointi ja sen osaaminen korostuvat, sillä menetelmien valinta ei riitä, vaan vaikuttavuus syntyy vasta, kun toimintatavat juurtuvat käytännön työhön, organisaation rakenteisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön (Fixsen ym. 2005; Brownson, Colditz & Proctor, 2018). Näiden osa-alueiden hallinta muodostaa keskeisen perustan sote-ammattilaisten asiantuntijuudelle ja koko palvelujärjestelmän kehittymiselle.

Monialainen oppiminen tukee laaja-alaista osaamista

Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveysalalla (3 op) -opintojakso toteutettiin integroituna kokonaisuutena yhteistyössä kolmen 1) Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntija, 2) Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä sekä 3) Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK tutkinto-ohjelmien opiskelijaryhmien yhteistyössä. Opintojakso oli osa kunkin tutkinto-ohjelman laajempaa opintojaksoa. Yhteistoteutuksen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden monialaista osaamista, kehittämisorientaatiota sekä ratkaisukeskeistä ja näyttöön perustuvaa ajattelua (Saaranen ym. 2020).

Opintojaksolle osallistui yli sata opiskelijaa, mikä mahdollisti aidosti moniammatillisen vuorovaikutuksen ja erilaisten ammatillisten näkökulmien jakamisen. Monialaisen oppimisen on todettu tukevan sekä laaja-alaista osaamista että kykyä tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishaasteita kokonaisvaltaisesti (Heinen ym. 2019).

Näyttöön perustuvan toiminnan kautta laatua ja vaikuttavuutta

Opintojakson aikana opiskelijat perehtyivät näyttöön perustuvaan toimintaan, implementoinnin viitekehyksiin sekä palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen muun muassa Moodle-oppimisympäristössä olleiden oppimismateriaalien avulla.

Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittäminen perustuu näyttöön perustuvalle toiminnalle, jossa päätökset hoidon ja palvelujen toteutuksesta tehdään ajantasaisen tutkimustiedon, ammattilaisen asiantuntemuksen sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta (Sackett ym., 1996; STM, 2009). Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 8 §) velvoittaa varmistamaan palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä turvata asiakkaalle turvallinen ja tarkoituksenmukainen tuki. Vaikuttavuus tarkoittaa palvelujen kykyä tuottaa konkreettisia hyötyjä asiakkaalle ja väestölle, kuten toimintakyvyn paranemista, hyvinvoinnin lisääntymistä ja resurssien tehokasta käyttöä (THL, 2022; STM, 2023).

Näyttöön perustuva toiminta edellyttää myös menetelmien ja toimintamallien suunnitelmallista implementaatiota. Implementaatio on monivaiheinen prosessi, jossa tavoitteena on saattaa menetelmät käytäntöön mahdollisimman eheästi, huomioiden organisaation tuki, ammattilaisten sitoutuminen sekä käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät (Lindholm & Laitila, 2022; Itla, 2023). Näin varmistetaan, että palvelut eivät ainoastaan perustu parhaaseen tietoon, vaan myös todella vaikuttavat asiakkaiden hyvinvointiin ja palvelujärjestelmän tehokkuuteen. Implementaatio ja vaikuttavuuden arviointi muodostavat yhdessä keskeisen perustan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle ja laadunhallinnalle.

Sosiaali- ja terveysalan digitalisaatio, robotiikka ja automaatio uudistavat palveluja nopealla tahdilla ja luovat uusia osaamisen haasteita ammattilaisille. Kansalaisilta odotetaan yhä enemmän aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, mikä edellyttää parempaa tiedonhallintaa ja digitaalisia palveluja (THL, 2021). Tulevaisuuden sote-ammattilaisella tulee olla monialaisen yhteistyön taitoja ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaamista, jotta palvelut vastaavat nopeasti muuttuviin terveystarpeisiin. Lisäksi ammattilaisten osaamisessa tulee huomioida yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset, kuten taloudelliset paineet, ympäristövastuu ja vaikuttavuuden arviointi, jotka muodostavat uusia keskeisiä osaamistarpeita sote-alalla (STM, 2023; Lindholm & Laitila, 2022).

Opiskelijat toteuttivat opintojaksolla työelämälähtöisen palvelujen kehittämistehtävän monialaisissa ryhmissä. Tehtävän tuloksena he tuottivat monialaisen ratkaisun ajankohtaiseen sosiaali- ja terveysalan käytännön kehittämishaasteeseen. Ratkaistavat haasteet liittyivät muun muassa häiriökysyntään, digitaalisiin palveluihin eri näkökulmista sekä johtamisen kysymyksiin.

Yhdessä kohti vaikuttavuutta – seminaaripäivässä monialaiset ryhmät jakoivat osaamistaan

Monialaisten opiskelijaryhmien ratkaisut kehittämishaasteisiin esiteltiin koko ryhmälle seminaaripäivässä. Seminaaripäivän aloitti emeritusprofessori Antti Malmivaara luennolla: Mitä arkivaikuttavuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon käytännössä. Luento orientoi erittäin hyvin päivän aiheeseen ja vahvisti entisestään opiskelijoiden teoreettista perustaa vaikuttavuuden moniulotteisuudesta.

Tämän jälkeen opiskelijat jaettiin 5-6 hengen moniammatillisiin ryhmiin. Ryhmät ideoivat haasteen, johon he kehittivät ratkaisun. Ratkaisu kiteytettiin infograafiksi, joka esitettiin muulle ryhmälle 10 minuutissa pitchaten. Esitykset herättävät aktiivista keskustelua, mikä vahvisti oppimista ja monialaisen näkökulman ymmärtämistä. Opiskelijat olivat perehtyneet kiitettävästi ryhmätyön haasteisiin ja he myös käyttivät monipuolisesti erilaisia kehittämismenetelmiä ratkaisuja tuottaessaan.

Oppimisia, oivalluksia ja kokemuksia yhteisestä opintojaksosta

Opintojakso vahvisti merkittävästi opiskelijoiden valmiuksia kehittää sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä monialaisesta, ratkaisukeskeisestä ja tutkimusperustaisesta näkökulmasta.

”Sain hyviä ideoita, miten lähteä omassa organisaatiossa kehittämään digitaalista oppimista”

Ideointiprosessin aikana syntyi runsaasti uusia, konkreettisia kehittämisideoita, joista osa arvioitiin sellaisiksi, että ne olisi mahdollista viedä välittömästi käytännön toimintaan. Monialainen yhteistyö ja vuorovaikutus koettiin motivoiviksi ja oppimista syventäviksi, ja ne avasivat osallistujille uusia näkökulmia oman työn kehittämiseen.

”Hyviä ideointeja, uusia monialaisia ajatuksia ja ihan aitoja kehittämiskohteita”

Erityisesti pitchauksen, visuaalisen viestinnän ja infograafien tuottamisen harjoittelu vahvisti opiskelijoiden kykyä jäsentää ja esittää laajoja kokonaisuuksia ytimekkäästi.

”Infograafin käyttö kehittämisasioissa”

”Viestinnän tärkeys, ryhmätyöskentelyn taidot ja vertaisarvioiminen”

Lisäksi keskeisiksi teemoiksi nousivat häiriökysyntä, digitalisaatio ja tulevaisuuden palveluratkaisut, joiden vaikutukset ymmärrettiin suoraan kehittämistyöhön, palvelutuotantoon ja resurssien käyttöön.

”Paljon uusia näkökulmia eri ammattialojen osaajilta. Hienoa!”

Implementoinnin ja erilaisten kehittämismenetelmien harjoittelu korosti käytännönläheisyyttä ja systemaattisen toiminnan merkitystä. Arkivaikuttavuuden käsite auttoi hahmottamaan oman työn merkityksen ja sen yhteyden palvelujen tuloksellisuuteen.

Arkivaikuttavuus herätti ajatuksia ja kiinnostuksen perehtyä siihen lisää

Opintojakson tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden kykyä analysoida ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja näyttöön perustuvan toiminnan, vaikuttavuuden, laadun ja digitalisaation näkökulmista. Palautteiden perusteella nämä tavoitteet toteutuivat monipuolisesti ja tukivat opiskelijoiden kehittymistä asiantuntijoina.

Palaute opintojaksosta ja yhteiskehittämisestä

Opintojakso sai opiskelijoilta laajasti myönteistä palautetta, ja sitä kuvattiin vaikuttavaksi, opettavaiseksi ja useiden mielestä jopa koko YAMK-opintojen antoisimmaksi kokonaisuudeksi.

”Todella hieno kurssikokonaisuus! Mielestäni jatkossa tällä tavalla kurssi on erittäin järkevä toteuttaa!”

Monialainen työskentely, hyvä ryhmähenki ja yhteistyö eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden kanssa koettiin oppimista edistäviksi ja uusia näkökulmia avaaviksi tekijöiksi. Kurssin vahvuuksiksi nostettiin erityisesti Antti Malmivaaran luento arkivaikuttavuudesta, visuaaliset työskentelymenetelmät sekä selkeät ohjeistukset ja aikataulutus. Opiskelijat kokivat hyödylliseksi myös itsenäisen ja ryhmätyön yhdistelmän sekä uusien käsitteiden ja menetelmien – kuten vaikuttavuuden arvioinnin, implementoinnin ja pitchauksen soveltamisen käytännössä.

”Pitchaus etenkin oli uutta ja tuli nyt harjoiteltua sitäkin!”

Jatkokehittämistä tarvitaan: palautteissa tuotiin esiin haasteita kurssin rakenteesta, ryhmäkokojen suuruudesta, sekä tehtävien laajuudesta ja niihin liittyneestä työmäärän ja kommunikaation epätasaisuudesta.

”Kurssin opettajat olivat selvästi itse kurssista innoissaan, joten oli helpompi innostua itsekin.

Osa opiskelijoista toivoi lisää opetuksellista tukea ja ohjausta kurssin keskivaiheilla. Kehitysehdotuksina esitettiin selkeämpi kurssirakenne, pienemmät ryhmät, yhtenäiset tehtävänannot sekä mahdollisuus palautteen antoon esimerkiksi chatin kautta.

“Ryhmätehtävä oli mielenkiintoinen ja tehtävän anto suht selvä, mutta ryhmäkoko liian suuri.”

Myös opettajat kokivat opintojakson toteutuksen erittäin onnistuneeksi. Monialainen yhteistyö toi opetukseen uutta syvyyttä ja mahdollisti opiskelijoiden aktiivisen vuorovaikutuksen yli ohjelmarajojen. Yhteistyö rikastutti myös opettajien omaa näkökulmaa ja vahvisti uskoa siihen, että integroidut opintokokonaisuudet tukevat sekä oppimista että työelämälähtöistä osaamista.

Monialaisen kehittämisosaamisen merkitys tulevaisuuden sote-palveluissa

Sosiaali- ja terveysalan digitalisaatio, robotiikka ja automaatio uudistavat palveluja nopealla tahdilla ja luovat uusia osaamisen haasteita ammattilaisille. (Hyppönen & Ilmarinen, 2016; STM, 2023). Toisaalta kansalaisilta odotetaan aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpidossa parantamalla sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja lisäämällä digitaalisia palveluja. Tulevaisuuden sote-ammattilaisella tulee olla monialaisen yhteistyön taitoja ja asiakaslähitöisten palvelujen kehittämisosaamista, jotta palvelut vastaavat asiakkaiden nopeasti muuttuviin terveystarpeisiin. (Heponiemi et al., 2022). Lisäksi tulee huomioida yhteiskunnan ja globaalien muutosten vuoksi syntyneet uudet, sosiaali- ja terveydenhuollossa aiemmin vähällä huomiolla olleita osaamistarpeita esimerkiksi vaikuttavuudesta, taloudesta ja ympäristövastuullisuudesta. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisosaajien ja asiantuntijoiden tulee osata hyödyntää omaa substanssiosaamistaan ja toisaalta ymmärtää muiden alojen osaamista monialaisessa palvelujen kehittämisessä. Monialainen palvelujen kehittäminen onnistuu vain siten, että kaikkien ammattiryhmien tieto, taito ja osallisuus toteutuvat tasavertaisesti (Lehtoaro ym., 2019). Monialaisena toteutettu Vaikuttavuus ja laatu opintojakso ja kehittämistehtävä antoi käytännön kokemuksen tiimityöskentelystä monialaisessa palvelujen kehittämisessä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää monialaisia opintoja eri YAMK-opintojen vaiheisiin monialaisen kehittämisosaamisen kasvattamiseksi ja varmistamiseksi.

---

Kirjoittajat:

Teija Korhonen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Virpi Maijala, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Niskanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Satu Pirskanen, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Brownson, R. C., Colditz, G. A., & Proctor, E. K. (2018). Dissemination and implementation research in health. Oxford University Press.

Fixsen, D. L., Naoom, S. F., Blase, K. A., Friedman, R. M., & Wallace, F. (2005). Implementation research: A synthesis of the literature. University of South Florida, Louis de la Parte Florida Mental Health Institute.

Heinen, M., van Oostveen, C., Peters, J., Vermeulen, H., & Huis, A. (2019). An integrative review of leadership competencies and attributes in advanced nursing practice. Journal of Advanced Nursing, 75(11), 2378–2394. https://doi.org/10.1111/jan.14038

Heponiemi, T., Kaihlanen, A.-M., Virtanen, L., Kainiemi, E., Saukkonen, P., & Elovainio, M. (2022). Digitalization-induced changes in Finnish health and social care work. European Journal of Public Health.

Hyppönen, H., & Ilmarinen, K. (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Itla. (2023). Implementointi – mitä se tarkoittaa? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto.

Lehtoaro, S., Juujärvi S. & Sinervo, T. 2019. Sähköiset palvelut ja palvelujen integraatio haastavat osaamisen: Sote-ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2019. [Viitattu 28.12.2025]. Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-266-6

Lindholm, L., & Laitila, M. (2022). Näyttöön perustuvien menetelmien implementointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen (s. XX–XX).

Melnyk, B. M., & Fineout-Overholt, E. (2019). Evidence-based practice in nursing & healthcare: A guide to best practice (4th ed.). Wolters Kluwer.

Saaranen, T., Silén-Lipponen, M., Palkolahti, M., Mönkkönen, K., Tiihonen, M., & Sormunen, M. (2020). Interprofessional learning in social and health care: Learning experiences from large-group simulation in Finland. Nursing Open, 7(6), 1978–1987. https://doi.org/10.1002/nop2.589

Sackett, D. L., Rosenberg, W. M., Gray, J. A. M., Haynes, R. B., & Richardson, W. S. (1996). Evidence based medicine: What it is and what it isn’t. BMJ, 312(7023), 71–72. https://doi.org/10.1136/bmj.312.7023.71

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). (2009). Näyttöön perustuva toiminta ja sen kehittäminen Suomessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). (2023). Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuopas.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Laki terveydenhuollosta. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2021). Digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2022). Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa – periaatteet ja käytännöt.