Savonia-artikkeli Pro: Näkökulmia digitaalisten hoitopolkujen kehittämiseen
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Digitaalisia palveluita kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollossa kiihtyvällä tahdilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2023 julkaissut sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation strategian, jonka nimenä on ”Digitalisaatiosta sosiaali-ja terveydenhuollon kivijalka”. Nimellä halutaan korostaa digitalisaation keskeistä roolia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Digitalisaation perustana ovat tiedonhallinta ja yhteentoimivuuden varmistaminen, jotka muodostavat koko järjestelmän peruskallion. Näiden varaan voidaan turvallisesti rakentaa digitalisaation kerros, joka tukee palvelujärjestelmän yläpuolella sijaitsevia palveluprosesseja. (Sosiaali ja terveysministeriö 2023.)
Digitalisaatio on merkittävä yhteiskunnallinen muutosvoima, joka muokkaa työnteon tapoja, palvelurakenteita ja kansalaisten arkea. Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitalisaation tavoitteena on tehostaa palveluprosesseja, parantaa hoidon laatua ja saatavuutta sekä lisätä asiakaslähtöisyyttä (Neittaanmäki & Kaasalainen 2018, 5–15). Palvelut pyritään tuottamaan turvallisesti, kustannusvaikuttavasti ja sujuvasti huomioiden potilaiden yhdenvertaisuus (Kieseppä & Hiltunen-Toura 2023).
Yksi terveydenhuollon digitaalisista sovelluksista on digitaalinen hoitopolku, joka kokoaa potilaan hoidon vaiheet yhteen sähköiseen palveluun. Hoitopolku tukee sekä potilaan omahoitoa että terveydenhuollon ammattilaisten työtä, mahdollistaen hoidon jatkuvuuden, seurannan ja viestinnän eri toimijoiden välillä (Tuomikoski, Liljamo, Reponen & Kanste 2022, 328–329).
Digitaalisten hoitopolkujen kehittämisen keskeisiä tekijöitä
Kaikki kehittämistoiminta vaatii taakseen tarpeen parantaa tai korjata (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2015, 18–20). Digitaalisten hoitopolkujen kehittäminen on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää sekä teknologista osaamista että syvällistä ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä. Onnistunut digitaalisten palveluiden kehittäminen edellyttää Vallan (2013, 171–172) sosioteknisen mallin mukaan neljän kategorian huomioon ottamista: ihmisen, organisaation, teknologian ja työn muutosten tasapainoisen huomioimisen. Tätä mallia voidaan käyttää apuna myös digitaalisten hoitopolkujen kehittämisessä.
Otettaessa huomioon Vallan (2013, 171–172) mallin neljä kategoriaa löydettiin tässä opinnäytetyössä seitsemän tärkeää tekijää, jotka tulee huomioida digitaalisen hoitopolun kehittämisessä. Asiakaslähtöisyys korostaa potilaan tarpeita kehittämisen lähtökohtana. Digitaalinen hoitopolku tukee potilaan osallisuutta, omahoitoa ja tiedonsaantia (Lancaster ym. 2018, 11). Myös käyttöliittymän helppokäyttöisyys, saavutettavuus ja selkeä viestintä ovat avainasemassa (Pennanen ym. 2023, 33).
Henkilöstön osallistaminen kehittämiseen on myös ratkaisevaa. Käyttäjälähtöinen suunnittelu lisää positiivista asennetta palvelua kohtaan, tukee sitoutumista ja vähentää muutosvastarintaa (Jacob, Sanchez-Vasquez & Ivory 2020). Riittävä henkilökunnalle tarjottu käyttökoulutus, jossa huomioidaan koulutettavien yksilölliset tarpeet, kouluttajien ammattitaitoisuus sekä myös käytön aikainen tuki, ovat edellytyksiä digitaalisen palvelun onnistuneelle käyttöönotolle (Valta 2013, 171–172).
Moniammatillinen yhteistyö eri ammattiryhmien, hallinnonalojen ja organisaatioiden välillä on välttämätöntä onnistuneelle kehittämistoiminnalle. Moniammatillinen kehittäminen varmistaa, että ratkaisut tukevat käytännön työtä ja huomioivat eri toimijoiden tarpeet. Vahva muutosjohtaminen ja johdon sitoutuminen kehittämiseen ovat edellytyksiä pysyvälle muutokselle (Valta 2013, 171–172).
Tiedonhallinnan ja eri järjestelmien yhteentoimivuuden huomioiminen tulee varmistaa kaikissa teknologisissa ratkaisuissa. Hoitopolkujen tulee perustua yhtenäisiin tietorakenteisiin ja toimiviin tietojärjestelmiin, jotka mahdollistavat tiedon saumattoman liikkumisen eri toimijoiden välillä. Oleellista on myös työasemien määrä, sijoittelu sekä suorituskyky (Valta 2013, 171–172). Digitaalisissa hoitopoluissa käsitellään arkaluonteisia henkilötietoja, minkä vuoksi tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset on huomioitava kehittämisen kaikissa vaiheissa.
Digitaalinen hoitopolku on jatkuvasti kehittyvä palvelu, joka vaatii säännöllistä päivittämistä. Sen toimivuutta tulee arvioida säännöllisesti käyttäjäkokemusten ja hoitotulosten perusteella. Jatkuva arviointi mahdollistaa palvelun parantamisen, kehittämisen ja pysyvän käyttöönoton.
Kehittämistyön oivalluksia
Kestävä digitaalinen uudistus syntyy terveydenhuollossa silloin, kun tekninen ratkaisu nivoutuu kiinteäksi osaksi arjen hoitotyötä ja sen tavoitteita. Digitaalisen hoitopolun kehittäminen ei ole pelkkä teknologiahanke, vaan muutoksen kohteena on koko palveluprosessi – sen johtaminen, osaaminen, tottumukset ja asiakkaan roolin vahvistuminen. Opinnäytetyön tuloksista voidaan todeta, että onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisotetta, jossa teknologia toimii välineenä, ei tavoitteena. Oleellista on nostaa sekä potilaan että ammattilaisen näkökulma aidosti kehitystyön ytimeen. (Jäntti, 2025).
Kirjoittajat:
Outi Jäntti, hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Pehkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Artikkeli pohjautuu Outi Jäntin YAMK-opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin lapsettomuuspoliklinikalle digitaalisen hoitopolun sisältörunko.
Lähteet:
Jacob, C., Sanchez-Vazquez, A. & Ivory, C. 2020. Factors Impacting Clinicians’ Adoption of Clinical Photo Documentation App and its Implications for Clinical Workflows and Quality of care: Qualitative Case Study. JMIR Mhealth Uhealth 8 (9), e20203. https://doi.org/10.2196/20203. Viitattu 28.10.2025.
Jäntti, O. 2025. Lapsettomuuspotilaan digitaalisen hoitopolun sisältörungon kehittäminen. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Hyvinvointikoordinaattorin tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102626440.Viitattu 28.10.2025.
Kieseppä, T. & Hiltunen-Toura, M. 2023. Uudet digitaaliset palvelut edistävät sote-palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/-/uudet-digitaaliset-palvelut-edistavat-sote-palvelujen-saatavuutta-ja-saavutettavuutta. Viitattu 28.10.2025.
Lancaster, K., Abuzour, A., Khaira, M., Mathers, A., Chan, A., Bui, V., Lok, A., Thabane, L. & Dolovich, L. 2018. The Use and effects of Electronic Health Tools for Patient Self-Monitoring and Reporting of Outcomes Following Medication Use: Systematic Review. Journal of Medical Internet Research 12. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6315271/. Viitattu 28.10.2025.
Neittaanmäki, P. & Kaasalainen, K. 2018. SOTE-toimintojen tehostaminen IT:n avulla – kehittämispotentiaali ja toimenpideohjelma. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja, 51/2018. Jyväskylän Yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7484-8. Viitattu 28.10.2025.
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. E-kirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5.
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2. Viitattu 28.10.2025.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023-2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6. Viitattu 28.10.2025.
Tuomikoski, K., Liljamo, P., Reponen, J. & Kanste, O.. 2022. Digihoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 14(3), 326-338. https://doi.org/10.23996/fjhw.112648. Viitattu 28.10.2025.
Valta, M. 2013. Sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto. Seitsemän vuoden seurantatutkimus odotuksista onnistumiseen. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 62. Kuopio:Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/e45fb3a7-53c2-47e1-a849-c27afebfce0a/content. Viitattu 28.10.2025.