Tämä artikkeli on neljäs neljän artikkelin sarjasta, jossa esitellään Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapeutin tutkintokoulutuksen osaamisen osoittamisen kehittämistyötä. Kehittämistyön tuloksena on rakentunut osaamisen osoittamisen näyttökoe sisältäen teoria- ja käytännönkokeet. Tässä artikkelissa käsitellään opettajien kokemuksia näyttökokeen kehittämisestä.

Näyttökoe

Näyttökokeen kehittämistyön tavoitteena on osoittaa opiskelijan fysioterapeuttitutkinnon kompetenssien mukainen osaaminen sekä parantaa fysioterapiakoulutuksen opetuksen laatua ja sisältöä. Näyttökoe toimi osaamisen arvioimisen työvälineenä niin opiskelijalle kuin opettajillekin (Äijö ym. 2025). Osaamisen näyttökoe sisälsi teoria- ja näyttökokeen ja se kehitettiin konstruktiivisen kehittämistyön mallin mukaisesti hyödyntäen jatkuvaa reflektiota (Salonen ym. 2017). Kehittämistyö aloitettiin syksyllä 2024 ja se pilotointiin yhdellä fysioterapian opiskelijaryhmällä keväällä 2025.

Näyttökokeeseen osallistuneet opiskelijat olivat kuudennen lukukauden opiskelijoita. Kokeeseen osallistuminen edellytti edeltävien opintojen edistymistä opetussuunnitelman mukaisesti. Kokeisiin osallistui 40 kolmannen vuoden fysioterapian opiskelijaa. Kokeita järjestettiin viitenä päivänä kahden viikon ajan. Uusintakokeille varattiin yksi päivä kesäkuun alkuun sekä toinen uusintapäivä elokuulle, mikäli opiskelijat eivät olisi suoriutuneet näyttökokeesta hyväksytyin kriteerein koepäivinä. Koetilanne koostui neljästä eri vaiheesta, joita olivat 1) kokeeseen valmistautuminen, 2) kokeen asiakastilanne ja 3) arviointikeskustelu (Hiltunen ym. 2025).

Asiakastapausten suunnittelu ja kehittäminen

Käytännönkokeita varten kehitettiin erilaisia asiakastapauksia fysioterapian eri erikoisaloilta ja fysioterapiaprosessin eri vaiheista. Asiakastapauksiin oli valittu pilotointivaiheessa erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön, neurologisten sairauksien, ikääntyneiden ja muistisairaan sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksia sairastavien fysioterapiaa.

Asiakastapausten laadinnassa ja käsikirjoituksessa hyödynnettiin simulaatiopedagogiikan ideaa. Savonia-ammattikorkeakoulussa aiemmin kehitettyjä simulaatio-ohjaajan käsikirjoituspohjia muokattiin asiakastilanteen kuvaamiseen sopiviksi (Silen-Lipponen ym. 2024) ja samalla kehitettiin käytännön kokeeseen opiskelijalle annettava asiakastapauksen kuvaus. Asiakastapauksiin otettiin mukaan yleisimpiä fysioterapian asiakastapauksia. Tapauksia luotiin muun muassa erilaisista tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista, neurologisista oireyhtymistä sekä sydän- ja hengityselinsairauksista. Asiakastapauksia laad ittiin eri fysioterapiaprosessin vaiheisiin ja yhteensä niitä luotiin 18.

Osa tilanteista suunniteltiin toteutuvan fysioterapiaprosessin alkuvaiheessa, jossa arvioidaan toimintakykyä ja laaditaan fysioterapiasuunnitelma, osa taas kehitettiin toteuttamaan fysioterapian eri menetelmien käyttöä ja osassa tapauksia taas sovellettiin fysioterapian arviointivaiheeseen, jossa tuli laatia jatkosuunnitelma omatoimiselle kuntoutumiselle tai pohtia ja esittää jatkokuntoutuksen keinoja.

Näyttökokeen käytännön kokeessa kaksi fysioterapian lehtoria otti opiskelijan näyttökokeen vastaan. Toinen opettajista toimi standardoidun potilaan/asiakkaan roolissa samalla arvioiden opiskelijan suoritusta. Koetilan lavastamisessa hyödynnettiin osittain Savonian Simulaatiokeskuksen rekvisiittaa ja välineistöä sekä fysioterapian tutkinto-ohjelman välineistöä (Hiltunen ym 2025). Toinen opettaja kirjasi kokeen aikana havaintojaan ylös näyttökoetta varten kehitetylle sähköiselle arviointilomakkeelle.

Näyttökoetilanne ja arviointikriteerit

Opiskelijat saivat ennakkoon tiedoksi asiakastapausten aiheet yleisellä tasolla, ja tarkemmat tiedot asiakastapauksesta 15 minuuttia ennen näyttökoetta. Tämän ajan opiskelijat saivat valmistautua näyttökoetilanteeseen, johon oli varattu 30 minuuttia/opiskelija.

Näyttökokeen arviointiin kehitettiin arviointikriteerit perustuen fysioterapeutin ammatillisiin kompetensseihin (Suomen Fysioterapeutit 2016) sekä asiakastapauskohtaisiin fysioterapian eri alojen menetelmiin. Kompetenssien lisäksi arviointikriteerien luomisessa oli tärkeää huomioida kuhunkin näyttökokeen tapaukseen liittyvät arvioinnin kohteet. Arviointikriteereistä pyrittiin tekemään sellaisia, että arviointitilanteessa arviointi olisi sujuvaa ja mahdollistaisi suunnitellussa aikataulussa pysymisen. Arviointityökalu suunniteltiin Excel-pohjaiseksi, arvioinnin sujuvoittamiseksi. Arviointi kriteerien perusteella oli hyväksytty/hylätty.

Opiskelijoilta pyydettiin kirjallisesti kuvauslupa ennen koetta sekä suullisesti lupa kuvien käyttöön mahdollisissa julkaisuissa. Koetilanteen kuvia pystyttiin hyödyntämään lisäksi arviointikeskustelun tukena.

Opettajien kokemukset näyttökokeen suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta

Opettajille, jotka osallistuivat näyttökokeen työstämiseen (n=8), toteutettiin Webropol-kysely, jolla kartoitettiin opettajien kokemuksia näyttökokeesta, työajan riittävyydestä sekä työnjaosta. Kyselyyn vastasi viisi henkilöä, jotka kokivat näyttökokeen työstämisen pääsääntöisesti positiiviseksi. Näyttökokeen työstäminen koettiin antoisaksi sekä työnjako varsin onnistuneeksi. Sen sijaan työajan resursointi näyttökokeen työstämiseen koettiin pääsääntöisesti alimitoitetuksi eli työhön kului aikaa yli työaikasuunnitelmassa työhön varatun ajan.

Jatkokehittämisehdotukset näyttökokeelle

Näyttökokeesta kerättiin opiskelijakokemuksia pienryhmähaastatteluina osana Tuomaisen (2025) pro gradu –tutkielmaa. Tulosten perusteella opiskelijat suhtautuivat näyttökokeeseen pääasiassa myönteisesti ja kokivat näyttökokeen toimivaksi kokonaisuutena. Opiskelijoiden haastatteluiden perusteella ilmeni myös hyviä kehitysehdotuksia käytännön kokeen toteutuksesta, ja miten kokeeseen valmistautumista ja kokeen toteutusta voisi kehittää muun muassa etukäteisohjeiden ja käytettävän tilan ennakkotietojen osalta.

Opettajat, jotka ottivat näyttökoetta vastaan, toivat esiin pieniä parannusehdotuksia käytännöllisyyden näkökulmasta ja sujuvan toiminnan varmistamiseksi näyttökoetilanteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi arviointityökalun muokkaus ja asiakastapausten kirjoitusasun yhtenäistäminen siten, että opettajan, opiskelijan ja arviointiversio ovat täsmälleen samalla nimellä ja osin yhdenmukaiset. Toisaalta eri asiakastapausten tulisi olla riittävän erilaisia samasta aihepiiristä, jotta tapaukset eivät sekoittuisi toisiinsa. Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui sen sijaan näkemykset annetun työajan ylittymisestä ja toivottiinkin, että työaika olisi määrittynyt todellisuudessa käytetyn työajan mukaan. Vastausten perusteella opettajat olivat hyvin tietoisia siitä, että merkittävin työ näyttökokeen kehittämiseksi on nyt tehty ja jatkossa näyttökokeen päivittämiseen ja pieniin muutoksiin ei tarvita yhtä suurta työpanosta.

Kehitysehdotukset ja –ideat otetaan huomioon seuraavia näyttökokeita valmistellessa, niiltä osin kuin se on perusteltua ja mahdollista. Kokonaisuutena voidaan siis todeta, että annettu työpanos on tuottanut toivotunlaisen tuloksen.

---

Kirjoittajat:

Suvinen Annu,TtM, ft, fysioterapian lehtori, tiimivastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu. annu.suvinen@savonia.fi

Hiltunen Saijamari, TtM, ft, AmO, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu. saijamari.hiltunen@savonia.fi

Äijö Marja, TtT, ft, Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu. marja.aijo@savonia.fi

---

Lähteet:

Hiltunen S, Suvinen A & Äijö M. 2025. Näyttökoe fysioterapian tutkinto-ohjelmassa – käytännönkokeen toteutus Savonia-ammattikorkeakoulussa toukokuussa 2025. Julkaistu 2025 Saatavilla: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/savonia-artikkeli-pro-nayttokoe-fysioterapian-tutkinto-ohjelmassa-kaytannonkokeen-toteutus-savonia-ammattikorkeakoulussa-toukokuussa-2025/

Salonen K, Eloranta S, Hautala T, ym.: Kehittämisto iminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Turun ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. 2017. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Silén-Lipponen M, Aura S.: Simulaatio-opetuksen kehittäminen tulevaisuudessa Savonia-ammattikorkeakoulussa. Teoksessa M. Silén-Lipponen & S. Aura (toim.). Kohti laadukasta simulaatiopedagogiikkaa Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus- ja kehittämishanke. 2024. Julkaisusarja 2/2024. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/861227/Savonia_ammattikorkeakoulun_julkaisusarja_2024_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen Fysioterapeutit: Fysioterapeutin ydinosaaminen. 2016. (viitattu 5.8.2025). https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Tuomainen P. 2025. Osaamisen osoittaminen fysioterapeuttitutkinnossa – Fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia näyttökokeesta. Pro gradu –tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Julkaistu 18.8.2025. Saatavilla: https://erepo.uef.fi/items/2f58d865-8ec8-40d9-98f2-b7b5a3472056

Äijö M, Hiltunen S, Ruotsalainen A-L & Suvinen A. 2025. Savonia-artikkeli Pro: Osaamisen osoittaminen näyttökokeella – Osaamisperustaista fysioterapeutin tutkintokoulutusta kehittämässä. Julkaistu 20.3.2025. Saatavilla: https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala/osaamisen-osoittaminen-nayttokokeella-osaamisperustaista-fysioterapeutin-tutkintokoulutusta-kehittamassa/