Savonia-artikkeli Pro: Pakottava kontrolli parisuhdeväkivallan muotona
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Parisuhdeväkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, jonka vaikutukset heijastuvat laajalti yhteiskuntaan. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi siitä aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia. (Siltala ym. 2022.) Parisuhdeväkivallan muodot ovat moninaiset eikä sen tunnistaminen ole aina helppoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisillekaan. Yksi vaikeimmin tunnistettavista parisuhdeväkivallan muodoista on pakottava kontrolli.
Pakottavasta kontrollista ei ole juurikaan saatavilla suomalaista tutkimusta. Matikainen (2025) selvitti opinnäytetyössään kansainvälisen tutkimuksen kautta pakottavaa kontrollia ilmiönä sekä sen seurauksia ja tuen muotoja.
Pelottelua, eristämistä ja kontrollointia
Pakottava kontrolli on Lövestad ym. (2017) tekemän tutkimuksen mukaan monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä parisuhdeväkivallan muoto. Eri väkivallan muodot voivat esiintyä limittäin pakottavan kontrollin osana. Pakottava kontrolli voi ilmetä myös ilman fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja sitä pidetään kattoterminä ilmiölle, johon kuuluu pelottelua, eristämistä ja kontrollointia. Psykologinen väkivalta, joka vähättelee ja nöyryyttää kokijaa, on olennainen osa pakottavaa kontrollia. (Lövestad ym. 2017; Monterrosa & Hattery 2023; Nevala 2017.)
Pakottavassa kontrollissa on tunnistettavissa tähän liittyvien toimien tahallisuus ja tavoitteellisuus, jolloin tekijän tarkoituksena on hallita kokijaa. Keskeinen ero pakottavan kontrollin ja suostuttelun tai vaikuttamisen välillä on siinä, että kokijalla ei ole aitoa mahdollisuutta toimia oman tahtonsa mukaisesti. (Hamberger ym. 2017.) Ilmiön ytimessä ovat pelko ja uhka, jotka voivat liittyä aiemmin koettuun väkivaltaan tai siihen liittyneeseen uhan tunteeseen. Pelkoa käytetään tehokkaana hallinnan välineenä. Tutkimusten mukaan pelon ja sen uhan esiintyminen vahvistaa tekijän valta-asemaa parisuhteessa. (Logan ym. 2022; Monterrosa & Hattery 2023; Stansfield & Williams 2021; Thomas ym. 2013.) Hallinta voi ilmetä myös kokijan pakottamisena tekijän tahtoon. Pakottavaa kontrollia pidetäänkin erityisen vaarallisena sen vuoksi, että se heikentää kokijan kykyä hallita omaa elämäänsä ja voi johtaa oman tahdonvoiman ja pahimmillaan vapauden menettämiseen. (Monterrosa & Hattery 2023.)
Pakottava kontrolli voi olla vakava terveysriski kokijalle
Pakottava kontrolli on usein pitkäkestoista ja se murentaa kokijan hyvinvointia. Pitkään jatkuva pelko lisää stressiä, mikä kuormittaa sekä mieltä että kehoa ja voi johtaa vakaviin terveysongelmiin. Tutkimusten mukaan noin puolet parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista kärsii mielenterveysongelmista tai psyykkisistä sairauksista. (Chandan ym. 2019; Hamberger ym. 2017; Logan ym. 2022; Lohmann ym. 2024.) Pakottavan kontrollin kokijoiden kokemalla pelolla on merkittävä vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Kun pelkotaso säilyy korkeana pitkän aikaa, pelko voi toimia pääreittinä kumppanin hyväksikäytön uhriksi joutumisen ja mielenterveysongelmien välillä. Logan ym. (2022) tutkimuksessa on huomioitu, että pelko lisää stressiä, mikä kuluttaa sekä mieltä että kehoa ja johtaa haitallisiin seurauksiin sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle (Logan ym. 2022).
Pakottava kontrolli on merkittävä riskitekijä muulle väkivallalle, psyykkiselle ahdingolle ja jopa itsetuhoisuudelle. Se heikentää kokijan päätöksentekokykyä, rajoittaa riippumattomuutta ja rapauttaa minäkuvaa, mikä altistaa psyykkisille sairauksille. Pakottavan kontrollin kokeneilla naisilla yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ovat posttraumaattinen stressihäiriö, masennus ja ahdistusoireet. (Chandan ym. 2019.) Lisäksi kokijoilla on havaittu elämänhallinnan ongelmia, kuten päihteiden käyttöä, ja jopa riski itse ryhtyä väkivallan tekijäksi. (Dichter ym. 2018.)
Pakottavan kontrollin kokijoiden auttaminen
Pakottavan kontrolloinnin kokijoita voidaan tukea eri palvelujärjestelmien keinoin. Tutkimusten mukaan pakottavan kontrolloinnin kokijat kohtaavat usein merkittäviä esteitä tuen saamisessa, joista keskeisimpänä pidetään tekojen tunnistamisen vaikeutta (Chandan ym. 2019; Crossman ym. 2016; Logan ym. 2022). Pakottavan kontrollin tunnistaminen on haastavaa myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Jotta he voisivat auttaa kokijoita, on heidän kyettävä tunnistamaan ilmiö ja sen seuraukset. (Lohmann ym. 2024.) Parisuhdeväkivaltaa selvitettäessä tulisi paremmin huomioida kokijoiden kokemukset ja psyykkiset seuraukset, sekä arvioida heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan tilanteeseensa. (Hamberger ym. 2017.)
Ilmiön tunnistaminen ja avun saaminen voi olla vaikeaa, koska tekijä voi eristää kokijan ulkopuolisesta tuesta. Tästä syystä kokijoiden turvallisuuden tukemisessa on tärkeää huomioida kontrollointitaktiikoita. Siksi tietoisuutta pakottavan kontrollin ilmenemismuodoista tulisi lisätä erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa esimerkiksi koulutusten ja tiedon levittämisen keinoin. (Logan ym. 2022.) Myös poliittisten ja oikeudellisten järjestelmien tulisi paremmin tunnistaa pakottava kontrolli parisuhdeväkivallan muotona ja mahdollistaa kokijoiden pääsy avun piiriin. (Lagdon ym. 2023.) Näin ollen lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, jotta pakottava kontrolli voidaan tunnistaa tehokkaammin. Nykyiset seulontamenetelmät painottavat usein fyysisen väkivallan tunnistamista, mikä voi johtaa henkisen väkivallan jäämiseen huomaamatta. Ilman fyysisen väkivallan esiintymistä kokijat voivat myös jäädä oikeusavun ulkopuolelle. (Lagdon ym. 2023; Lohmann ym. 2024.)
Tutkimus- ja kehittämistyötä tarvitaan, jotta voidaan suunnitella tehokkaita tukikeinoja ja kohdentaa resursseja oikein. Kokijoiden turvallisuus on varmistettava myös eron jälkeen. (Crossman ym. 2016.) Pakottavan kontrollin kokijat tarvitsevat monipuolisia ja helposti saavutettavia palveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ilmiön vaikutukset tulisi huomioida myös päätöksenteossa ja lainsäädännössä, jotta kokijat saisivat tarvitsemansa avun. (Lohmann ym. 2024.)
Päivi Matikainen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Pehkonen, YTM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Chandan, J. S, Thomas, T., Bradbyry-Jones, C., Russell, R., Pandyopadhyay, S., Nirantharakumar, K. & Taylor, J. 2019. Female survivors of intimate partner violence and risk of depression, anxiety and serious mental illness. Published online by Cambridge University Press: 07 June 2019.
Crossman, K., Hardesty, J. & Raffaelli, M. 2016: ”He Could Scare Me Without Laying a Hand on Me”: Mothers’ Experiences of Nonviolent Coercive Control During Marriage and After Separation. Violence Against Women. 2016 Mar;22(4):454-73. Epub 2015 Sep 23. https://journals-sagepub-com.ezproxy.savonia.fi/doi/10.1177/1077801215604744?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed. Viitattu 21.4.2024
Dichter, M. E., Thomas, K. A., Crits-Cristoph, P., Ogden, S. N. & Rhodes, K. V. 2018. Coercive Control in Intimate Partner Violence: Relationship with Women’s Experience of Violence, Use of Violence, and Danger. Psychol Violence. 2018 Sep;8(5):596-604. Epub 2018 Jan 11. https://pmc-ncbi-nlm-nih-gov.ezproxy.savonia.fi/articles/PMC6291212/. Viitattu 21.4.2024
Hamberger, L. K., Larsen, S. E., & Lehrner, A. 2017. Coercive control in intimate partner violence. Aggression and Violent Behavior, 37, 1–11.
https://doi.org/10.1016/j.avb.2017.08.003. Viitattu 21.4.2024
Lagdon, S., Jordan, J-A., Devine, P., Tully, M. A., Armour, C. & Shannon, C. 2023. Public Understanding of Coercive Control in Northern Ireland. J Fam Violence. 2023;38(1):39-50. Epub 2022 Jan 10. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.savonia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=6&sid=cb3c1983-ac84-4753-b901-4b9800ad0e54%40redis. Viitattu 21.4.2024
Logan, TK, Lynch, K. & Walker, R. 2022. Exploring Control, Threats, Violence and Help-Seeking among Women Held at Gunpoint by Abusive Partners. Journal of Family Violence (J FAM VIOLENCE), Jan2022; 37(1): 59-73. (15p) https://search-ebscohost-com.ezproxy.savonia.fi/login.aspx?direct=true&AuthType=ip,shib&db=cul&AN=154817012&site=ehost-live&authtype=ip,shib&custid=s4778224. Viitattu 21.4.2024
Lohmann, S., Cowlishaw, S., Ney, L., O`Donnell, M. & Felmigham, K. 2024. The Trauma and Mental Health Impacts of Coercive Control: A Systematic Review and Meta-Analysis. Trauma Violence Abuse. 2024 Jan;25(1):630-647. Epub 2023 Apr 13. https://pubmed-ncbi-nlm-nihgov.ezproxy.savonia.fi/37052388/. Viitattu 21.4.2024
Lövestad, S., Löve, J., Vaez, M. & Krantz, G. 2017. Prevalence of intimate partner violence and its association with symptoms of depression; a cross-sectional study based on a female population sample in Sweden. BMC Public Health. 2017 Apr 20;17(1):335. doi: 10.1186/s12889-017-4222-y. https://pmc-ncbi-nlm-nih-gov.ezproxy.savonia.fi/articles/PMC5397670/ Viitattu 21.4.2024
Monterrosa, A. E. & Hattery, A. J. 2023. Mapping Coercive Violence. Violence Against Women (VIOLENCE AGAINST WOMEN), Jul2023; 29(9): 1743-1763. (21p). https://search-ebscohost-com.ezproxy.savonia.fi/login.aspx?direct=true&AuthType=ip,shib&db=cul&AN=164157827&site=ehost-live&authtype=ip,shib&custid=s4778224 Viitattu 21.4.2024
Nevala, S. 2017. Coercive Control and Its Impact on Intimate Partner Violence Through the Lens of an EU-Wide Survey on Violence Against Women. Journal of Interpersonal Violence (J INTERPERS VIOLENCE), Jun2017; 32(12): 1792-1820. (29p), https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0886260517698950. Viitattu 21.4.2024
Siltala, H., Hisasue, T., Hietamäki J., Saari J., Laajasalo, T., October, M., Laitinen, H-L., Raitanen, J. 2022. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston kanslia Helsinki. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Viitattu 21.4.2024
Stansfield, R. & Williams, K. R. 2021. Coercive Control Between Intimate Partners: An Application to Nonfatal Strangulation. Journal of Interpersonal Violence (J INTERPERS VIOLENCE), May2021; 36(9/10): NP5105-NP5124. (20p) https://journals-sagepub-com.ezproxy.savonia.fi/doi/10.1177/0886260518795175?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed. Viitattu 21.4.2024
Thomas, K. A., Joshi, M. & Sorenson, S. B. 2013. “Do You Know What It Feels Like to Drown?”: Strangulation as Coercive Control in Intimate Relationships. Psychology of Women Quarterly. Volume 38, issue 1. https://journals-sagepub-com.ezproxy.savonia.fi/doi/10.1177/0361684313488354 Viitattu 21.4.2024