Sosiaali- ja terveysalan (AMK) opinnäytetyöprosessia uudistettiin lukuvuoden 2024–2025 aikana. Uudistustyö kohdistui erityisesti opinnäytetyöprosessin alkuvaiheeseen. Kehittämis- ja tutkimustyön menetelmäopinnot sekä erilliset aihepajat yhdistettiin, ja opetus koottiin tutkinto- ja ryhmäkohtaisista toteutuksista yhdeksi koko sote-alan yhteiseksi nonstop-verkkototeutukseksi. Opinnäytetyön aihe-ehdotus sisällytettiin osaksi menetelmäopintoja. Lisäksi opinnäytetyön tueksi päivitettiin Moodle-alue Ohjeita ja työkaluja opinnäytetyöhön sote-alalla. Samanaikaisesti otettiin käyttöön myös opinnäytetyön ohjaus- ja hallintajärjestelmä Wihi. Opinnäytetyön tueksi opiskelijoille tarjotaan perinteisen ohjauksen ohella tuutoritunneilla järjestettäviä infoja, aloitus- ja menetelmäwebinaareja, tehotukiohjausta sekä kesäpajoja.

Rakenteellisen uudistuksen tavoitteena oli Savonian strategian mukaisesti joustavoittaa opiskelijoiden opintoja ja vahvistaa niiden saavutettavuutta. Koska uudistus vaikutti myös opinnäytetyön ohjaukseen, nähtiin tarpeelliseksi tarkastella sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyön ohjaajien kokemuksia opinnäytetyöprosessin uudistamisesta. Artikkelissa raportoidaan ohjaajille suunnatun kyselyn tulokset.

Tiedon kerääminen ja taustatiedot

Kyselyyn vastasi yhteensä 29 opinnäytetyön ohjaajaa, ja vastaajamäärä mahdollistaa ohjaajien kokemusten tarkastelun. Vastaajista 48 % oli ohjannut opinnäytetöitä Savoniassa alle viisi vuotta, 28 % 5–10 vuoden ajan ja 24 % yli kymmenen vuoden ajan.

Ohjaajilta kysyttiin yleisiä kokemuksia opinnäytetyöprosessin uudistuksesta sekä näkemyksiä kehittämis- ja tutkimustyön menetelmät -opintojaksosta ja ohjaustyöstä. Lisäksi selvitettiin muutoksen vaikutuksia opinnäytetöiden valmistumiseen ja laatuun. Kaikkiaan kysely sisälsi 22 viisiportaista Likert-asteikollista väittämää (5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vastaajilla oli lisäksi mahdollisuus valita vaihtoehto en osaa sanoa (EOS). Mukana oli kaksi avointa kysymystä, joissa selvitettiin ohjaajien näkemyksiä uudistetun opinnäytetyöprosessin toimivuudesta sekä kehittämistarpeista. Yleisenä huomiona tuloksista voidaan todeta, että alle viisi vuotta opinnäytetöitä ohjanneet vastaajat valitsivat useammin vaihtoehdon “en osaa sanoa” kuin pidempään ohjaajina toimineet.

Kyselyn keskeiset tulokset

Tulokset osoittavat, että opinnäytetyöprosessin uudistus koettiin ohjaajien keskuudessa myönteisesti erityisesti ohjeistuksen selkeytymisen näkökulmasta (KA 3,7). Uudistuksella ei kuitenkaan nähty olevan vaikutusta opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn valmiuksiin (KA 2,8), ja sen koettiin lisänneen ohjaajien työnkuormaa (KA 2,2). Toisaalta näissä väittämissä korostui myös se, että useampi vastaaja ei osannut ottaa niihin kantaa.

Kehittämis- ja tutkimustyön menetelmät –opintojaksoon oli vastausten mukaan perehdytty ja sen sisällöt oli otettu haltuun (KA 3,8). Ohjaajat kokivat, että opintojakso antaa opiskelijoille valmiuksia opinnäytetyön tekoon (KA 3,6). Kuitenkin ohjaajat suhtautuivat kriittisesti siihen, kuinka selkeä käsitys opiskelijoilla on opinnäytetyöprosessista (KA 2,5) sekä näyttöön perustuvan tiedon merkityksestä (KA 2,5). Noin puolet vastaajista (48 %) koki nonstop-verkkototeutuksen tukevan opiskelijoiden etenemistä opinnäytetyössä. Sen sijaan 24 % vastaajista suhtautui väittämään neutraalisti, ja 28 % koki, ettei nonstop-verkkototeutus tue opiskelijoiden etenemistä.

Ohjaustyön näkökulmaa tarkasteltaessa yli puolet ohjaajista (52 %) koki saaneensa riittävästi tukea opinnäytetyön ohjaukseen, kun taas 20 % vastaajista toivoi lisää tukea. Myös koulutuksen osalta vastaajien näkemykset vaihtelivat, ja yli 40 % vastaajista koki tarvitsevansa lisää koulutusta. Sen sijaan webinaarien sekä Wihissä ja Moodlessa olevien materiaalien koettiin tukevan hyvin opinnäytetyöprosessia ja ohjaustyötä (ks. kuva 1).

Yli puolet alle viisi vuotta opinnäytetöitä ohjanneista vastaajista (55 %) ei osannut ottaa kantaa siihen, tekevätkö opiskelijat uudistuksen myötä parempia opinnäytetöitä. Vastaavasti yli viisi vuotta ohjanneista 20 % ei osannut arvioida väittämää. Myös niiden vastaajien keskuudessa, jotka ottivat kantaa, suhtautuminen oli varauksellista, mistä kertoo matala keskiarvo (KA 2,2). Samankaltainen trendi oli havaittavissa myös väittämässä, joka koski opinnäytetöiden valmistumisen nopeutumista uudistuksen myötä: 35 % vastaajista ei osannut ottaa väittämään kantaa, ja keskiarvo jäi matalaksi (KA 2,2).

Avoimissa vastauksissa opinnäytetyön prosessin uudistaminen nähtiin myönteisenä kehityssuuntana ja kehittämistyötä arvostettiin. Esimerkiksi uudistuksen ja nonstop-toteutuksen katsottiin joustavoittavan opiskelijan opinnäytetyön etenemistä. Samalla kuitenkin vastauksista nousi esiin opiskelijoiden valmiuksien suuri vaihtelu, ohjaajien kuormittuminen ja tarve vahvemmalle tuelle opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa.

Erityisesti asiatekstin kirjoittamisessa ja menetelmäosaamisessa huomioitiin puutteita. Osalle opiskelijoista ohjaaja joutuu kertaamaan menetelmäasioita uudelleen opintojakson jälkeen. Tietoa todettiin olevan hyvin saatavilla, mutta opiskelijoiden kyvyissä löytää tiedon lähteille havaittiin haasteita. Myös opiskelijoiden valmiuksissa noudattaa ohjeita todettiin olevan eroja. Kehittämiskohteina tuotiin esille kehittämis- ja tutkimustyön menetelmäopinnoissa itseohjautuvuuden tukeminen.

Opinnäytetyöprosessia tukevat työkalut saivat vastaajilta kiitosta. Erityisesti Wihi koettiin selkeyttävän ja auttavan opinnäytetyön prosessin etenemisessä. Lisäksi opinnäytekoordinaattorien järjestämien tehotukipajojen toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kuukausittain järjestettäviä webinaareja pidettiin hyödyllisinä, mutta opiskelijoiden osallistumisen aktivointiin kaivattiin lisää keinoja.

Pohdinta

Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyöprosessin uudistamiselle asetettu tavoite on saavutettu ohjaajien näkökulmasta. Ohjaajat tuntevat hyvin sekä kehittämis- ja tutkimustyön menetelmät opintojakson että Moodle-alueiden materiaalit ja hyödyntävät niitä ohjauksessa aktiivisesti. Kehittämis- ja tutkimustyön menetelmien verkkototeutus sekä opinnäytetyöprosessin tukitoimet joustavoittavat prosessia ja sujuvoittavat sen käynnistymistä. Kyselyn tulokset vahvistavat tukitoimien onnistumista. Wihi, tehotukipajat ja webinaarit edistävät myönteisesti koko opinnäytetyöprosessia.

Vastauksissa korostui näkemys siitä, että opiskelijoiden valmiudet aloittaa opinnäytetyö vaihtelevat. Samansuuntaisia havaintoja ovat tehneet myös Ädel ym. (2023), joiden mukaan osa opiskelijoista kykenee työskentelemään itsenäisesti, kun taas osa on täysin riippuvainen ohjauksesta. Lisäksi opiskelijoiden aikaisemmalla opintomenestyksellä on todettu olevan yhteys valmiuksiin ottaa opinnäytetyöprosessi haltuun (Strebel ym. 2021). Opetussuunnitelmatasolla olisi siten perusteltua kiinnittää huomiota opiskelijoiden taitojen kehittymiseen, kuten itseohjautuvuuteen ja oppimisvastuun vahvistumiseen, jo ennen opinnäytetyön aloittamista (Canet Vélez ym. 2025; Karlsen Dogan ym. 2025). Lisäksi koko opintojen aikana tapahtuva oppimistekniikoiden ja ryhmätyötaitojen systemaattinen kehittäminen näyttäytyy tärkeänä (Karlsholm ym. 2023).

Ohjaajat toivat vastauksissaan esiin opiskelijoiden kirjoittamiseen liittyviä haasteita. Myös Escalona ja Eslit (2025) ovat todenneet, että tekstin kieliopillinen tuottaminen sekä lähdeviittausohjeiden noudattaminen koetaan opiskelijoiden keskuudessa usein turhauttavaksi. Praestegaard Larsen (2025) puolestaan on havainnut puutteita opiskelijoiden akateemisissa taidoissa, aiheen valinnassa sekä menetelmään liittyvissä kysymyksissä. Samansuuntaisesti ohjaajat nostivat esiin opiskelijoiden vaihtelevat menetelmälliset valmiudet. Erityisesti menetelmiin kohdistuva tuki onkin todettu opiskelijoille tarpeelliseksi, sillä sen on havaittu lisäävän opiskelijoiden tyytyväisyyttä opinnäytetyöprosessiin (Strebel ym. 2021).

Yli puolet ohjaajista koki saavansa riittävästi tukea ohjaustyöhönsä, mutta samanaikaisesti toivottiin selkeyttä ohjaajan tehtäviin sekä kattavampaa perehdytystä erityisesti uusille työntekijöille. Ohjaajan osaamisella on merkittävä rooli opinnäytetyöprosessissa, ja aiemmassa tutkimuksessa on todettu ohjaajien tarvitsevan tukea ohjaustyöhönsä (Karlsen Dogan ym. 2025). Ohjausosaamisella on yhteys opiskelijan menestymiseen opinnäytetyössä (Karlsen Dogan ym. 2025; Henricson ym. 2018), ja ohjaajan taidot voivat vaikuttaa opinnäytetyön arvosanaan jopa yhden numeron verran korottavasti (Strebel ym. 2021).

Kyselyn perusteella saatiin konkreettisia kehittämisehdotuksia. Vaikka ohjeistus koettiin pääosin selkeänä, verkkototeutuksen sisältöjä voidaan edelleen kehittää. Verkkoympäristön rakenteellisessa kehittämisessä tullaan jatkossa kiinnittämään huomiota opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen. Verkkototeutuksen onnistumiseen vaikuttavat keskeisesti oppijakeskeiset tekijät, kuten motivaatio, akateeminen valmius, minäpystyvyys ja itseohjautuvuus oppimisessa. Oppimisympäristö puolestaan muodostuu opettajan roolista, oppimisalustan laadusta sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkityksestä verkkoympäristössä. Nämä tekijät ovat keskeisiä opiskelijan sitoutuneisuuden ja aktiivisuuden kannalta verkko-opiskelussa. (Hu & Xiao 2025.)

Kyselyssä saatiin tuloksia ensimmäisen vuoden kokemuksista, minkä vuoksi kokemukset kehittämistyön vaikutuksista opinnäytetöiden laatuun ja opiskelijoiden valmistumisnopeuteen jäivät tässä vaiheessa vähäisiksi. Jatkossa on tarpeen seurata kehittämis- ja tutkimustyön menetelmäopintojakson sekä opinnäytetyöprosessiin liittyvien tukitoimien kehittymistä sekä opiskelijan että ohjaajan näkökulmista.

---

Kirjoittajat

Ulla Korhonen, lehtori & opinnäytetyökoordinaattori, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori & opinnäytetyökoordinaattori, YTL, Savonia-ammattikorkeakoulu

Petri Suohovi, lehtori & opinnäytetyökoordinaattori, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Canet-Vélez, O., Gros Naves, S., Roca, J., Torné-Ruiz, A., Torralbas-Ortega, J. & Sanromà-Ortíz, M. 2025. Bachelor Thesis in nursing: A qualitative study of the teaching-learning process from the experience of the students, academic tutors and nurses. Nurse Education Today 147, 106567. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2025.106567.

Escalona, S. L. & Eslit, E. R. 2025. From Struggle to Success: Exploring Effective Interventions for Undergraduate Thesis Writing. Preprints, 2025060404. https://doi.org/10.20944/preprints202506.0404.v1.

Henricson, M., Fridlund, B., Mårtensson, J. & Hedberg, B. 2018. The validation of the Supervision of Thesis Questionnaire (STQ). Nurse Education Today 65, 11-16. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2018.02.010.

Hu, J. & Xiao, W. 2025. What are the influencing factors of online learning engagement? A systematic literature review. Frontiers in Psychology 16, 1542652. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2025.1542652.

Karlsen Dogan, E.I., Kjendsli, M., Ekiz, P. & Fjørtoft, A.-K. 2025. The bachelor’s thesis in nursing education: A scoping review. Nurse Education in Practice 85, 104371. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2025.104371.

Praestegaard Larsen, B. 2025. Research process model for bachelor’s thesis. Journal of Learning Development in Higher Education 34, 1-30. https://doi.org/10.47408/jldhe.vi34.1379

Strebel, F., Gürtler, S., Hulliger, B. & Lindeque, J. 2021. Laissez-faire or guidance? Effective supervision of bachelor theses. Studies in Higher Education 46 (4), 866-884. https://doi.org/10.1080/03075079.2019.1659762.

Ädel, A., Skogs, J. Lindgren, C. & Stridfeldt, M. 2023. The supervisor and student in Bachelor thesis supervision: a broad repertoire of sometimes conflicting roles. European Journal of Higher Education 14 (2), 207-227. https://doi.org/10.1080/21568235.2022.2162560.