Savonia-ammattikorkeakoulu toteutti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamana (1.8. 2023 – 30.6.2025) varhaiskasvatuksen sosionomin täydentävät opinnot (60 op), jotka antavat jo valmistuneille sosionomeille kelpoisuuden varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin. Opinnot sisälsivät teoriaopintoja (30 op), harjoittelun (15 op) ja kehittämistyön (15 op).

Tähän blogipostaukseen on koottu kuvausta kehittämistoiminnan tuloksista sekä arviointia tavoitteiden saavuttamisesta. JOTPA-hankkeen kehittämiskohteet olivat opinnollistaminen ja työelämäläheinen oppiminen, digitalisaatio ja oppimismenetelmien kehittäminen sekä osaamisperusteinen oppiminen ja osaamisen näkyväksi tekeminen.

Opinnollistamisen pedagogiset lähtökohdat varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintokokonaisuudessa

Opintojaksot suunniteltiin toteutettavaksi joustavasti työelämäläheisen oppimisen periaatteella soveltaen Savonian strategian mukaisesti DUAL 2.0 lähestymistapaa. Käytännössä se tarkoitti, että jokaiseen opintojaksoon sisällytettiin työpaikalla toteutettava opinnollistamisen tehtävä. Oppimisprosessit suunniteltiin osaamisperusteisen oppimisen periaatteella, mikä mahdollisti opiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen syventämisen ja uuden oppimisen työelämäläheisessä opiskelussa.

Opinnollistamista kehitettiin integratiiviseen pedagogiikan mallin mukaisesti rakentaen dialogista yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa. Opinnollistamisessa korostuivat yhdessä oppiminen, reflektiivinen ajattelu ja työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen. Tavoitteena oli integratiivisen pedagogiikan mukaisesti yhdistää opintojaksojen teoreettinen tieto ammatilliseen työhön EFQ 6-tason edellyttämällä tavalla.

Teoriaopintojen opintojaksoille (6×5 op) suunniteltiin pedagoginen käsikirjoitus, jossa kuvattiin opintojakson tavoitteellinen oppimisprosessi ja ajankäyttösuunnitelma. Opintojakson teoriasisällöt teemoiteltiin ja opiskelijat valitsivat yhden omaa osaamista syventävän teoreettisen teema-alueen, josta lähtivät suunnittelemaan työelämälähtöisiä opinnollistamisen tehtäviä. Opinnollistamisen tehtävät toteutettiin omilla työpaikoilla ja ne dokumentointiin teoriaohjaavasti. Opinnollistamisen tehtävien suunnittelu tapahtui dialogisen ohjauksen avulla webinaareissa. Opintojaksojen toteutuksen kytkeminen kiinteästi työelämään edellytti opintojaksojen ydinosaamisen selkeää määrittelyä. Opiskelijoiden tuli pystyä asettamaan oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen tavoitteita ja suunnittelemaan teoriaohjaavan käytännön toteutuksen omissa työtehtävissään. Opinnollistaminen edellytti uudenlaista pedagogista ajattelutapaa opintojaksojen toteutuksissa sekä opiskelijalähtöisten ohjauskäytäntöjen kehittämistä.

Osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisen ohjaus

Opinnollistamisen prosessit edellyttivät onnistuakseen eri toimijoiden välistä jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistoiminnallisen ohjaussuhteen rakentamista opiskelijaryhmän kanssa. Ohjauksen tarve korostui opinnollistamisen tehtävien yksilöllisessä suunnittelussa, teoriakytkösten löytämisessä sekä käytännön toteutusten rajaamisessa.

Jokaiseen opintojaksoon sisältyi opettajatuutorien antamaa ryhmämuotoista ohjausta. Ryhmäohjauksessa opiskelijat esittelivät alkuvaiheen ideoitaan opinnollistamisen tehtävien toteutuksista ja ohjauksen avulla niitä rajattiin ja konkretisoitiin. Yhteyksiä teoriataustoihin sekä varhaiskasvatuksen sosionomin työn orientaatioon haettiin dialogisilla ohjauskeskusteluilla. Ryhmäohjauksen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus yksilöohjaukseen.

Integratiivisen pedagogiikan mukaisesti osaamisen rakentumisen ohjausprosesseissa olennaista on ammatillisen tiedon synteesi, jota rakennettiin dialogisten keskustelujen ja syvällisen reflektoinnin avulla. Näiden avulla varmistettiin, että opiskelijan osaaminen kehittyi paitsi käytännön kokemuksen myös analyyttisen ja kriittisen ajattelun vahvistumisen myötä.

Ohjaussuhde rakentui yhteistoimintaan ja ammatillisiin dialogeihin. Parhaimmillaan opinnollistamisen prosessit toteutuivat integratiivisen pedagogiikan mukaisesti asiantuntijuutta vahvistavana ja ammattitaitoa kehittävänä. Ohjaus toteutui tasa-arvoisena yhdessä työskentelynä, jossa opiskelija, opettaja ja työyhteisö jakoivat näkemyksiään ja oppimiseen liittyviä odotuksiaan.

Prosessissa korostui eri toimijoiden merkitys ja vahvuudet; opiskelijoiden halu ja motivaatio kehittää ammatillista osaamistaan, opettajien antama ohjaus teoreettisesti jäsenneltyyn työhön sekä työyhteisön näkemys mahdollisuudesta tehdä ammatillisessa työssä työelämäläheisiä käytännön toteutuksia.

Digitaaliset oppimismenetelmät ja digitalisaatio varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä

JOTPA-hankepilotin yhtenä kehittämisen kohteena oli digitalisaatio ja oppimismenetelmien kehittäminen. Opintojen aikana opiskelijat ottivat käyttöön ja kokeilivat erilaisia digitaalisia menetelmiä omissa opinnoissaan ja ammatillisessa työssään.

Opinnollistamisen tehtävissä suositeltiin ottamaan käyttöön kirjallisten raportoinnin rinnalle vaihtoehtoisia digitaalisia dokumentoinnin mahdollisuuksia.

Opiskelijat käyttivät käytännön toteutuksien esittelyissä digitaalisia oppimismenetelmiä mm. videointia, valokuvausta ja blogialustoja. Myös varhaiskasvatustyötä dokumentointiin ja pedagogista työtä tuotiin näkyväksi digitaalisin menetelmin. Pedagogista dokumentointia kehitettiin lapsiryhmissä tehden näkyväksi lasten oppimisprosesseja sekä kehityksen tukea huoltajien osallisuutta vahvistettiin digitaalisuuden avulla videoimalla lasten arkea varhaiskasvatuksessa ja editoimalla videoklipeistä lapsiryhmän kanssa toteutettu elokuva, joka syyskauden päätteeksi esitettiin huoltajille.

Pedagogisen harjoittelun suorittamisessa käytettiin digitaalisia ePortfolioita, joihin tallennettiin lapsihavaintoja ja ammatillisten työkäytäntöjen kuvausta. Samalla tehtiin näkyväksi varhaiskasvatuksen sosionomin työorientaatiota ja osaamisalueita.

Opinnäytetöinä suunniteltiin kehittämistehtäviä lapsi- ja perhepalveluihin. Kehittämistöiden tarkoituksena oli vastata työelämälähtöisiin aitoihin kehittämistarpeisiin sekä huomioida digitaalisuus palvelujen ja laadun kehittämisessä. Kehittämistöiden tavoitteena oli kehittää varhaisen tuen menetelmiä ja työkäytäntöjä sekä perhelähtöistä työtä.

Osa kehittämistöistä sisälsi digitaalisen tuotteen kehittelyprosessin. Kehittämistöiden tuotoksina valmistui esimerkiksi digitaalinen verkkoalusta kuvakommunikaatiomenetelmien käyttöön ryhmämuotoisena tukena varhaiskasvatuksen integroidussa erityisryhmässä sekä videosarja kasvatusyhteistyöhön ja vanhemmuuden tukeen varhaiskasvatustyössä.

Opiskeluprosessin aikana järjestettiin osaamispajoja, joissa opiskelijat esittelivät opinnollistamisessa toteutettuja käytännön kokeiluja. Dialogisuus ja reflektointi ovat olleet keskeinen osa koulutuksen kehittämisprosessia. Yhteistapaamisissa on jaettu käytännön kokemuksia sekä keskusteltu digitaalisten menetelmien kokeiluista. Näin hankkeessa kehitetyt digitaaliset ratkaisut ovat toimineet malleina ja vertaisoppimisena opiskelijaryhmässä, eivätkä ne ole jääneet vain yksittäisten työyhteisöjen käyttöön.

Opintojen aikana kehitettyjä digitaalisia menetelmiä voidaan käyttää ja jatkokehittää laajemminkin lapsi- ja perhepalveluissa ja ne ovat olleet merkittäviä kokeilua varhaisen tuen ja perhelähtöisen työn kehittämisessä varhaiskasvatuksessa. Hankkeen aikana kehitetyt digitaaliset ratkaisut ovat osoittautuneet kestävän kehityksen mukaisiksi ja kehittäneet varhaiskasvatuksen laatua. Ne tukevat työn hallintaa, sujuvuutta ja tiedonkulkua sekä edistävät kasvatusyhteistyötä lapsiperheiden kanssa.

Opiskelijapalaute opintojen loppuvaiheessa

Jotpa-hankkeen loppuvaiheessa kerätyn opiskelijapalautteen perusteella voidaan todeta, että opinnollistamisen oppimistehtävät on koettu erittäin merkityksellisinä oman asiantuntijuuden ja pedagogisen osaamisen kehittymisessä. Opinnollistamisen koettiin mahdollistaneen teorian ja käytännön yhdistymisen, tuoneen osaamista työn kehittämiseen ja vaikuttaneen myönteisesti myös työpaikoilla työtiimin vuorovaikutukseen ja yhteiskehittämiseen.

Opinnollistaminen oli uudenlainen oppimismenetelmä, joka koettiin aluksi haasteellisena ja ohjauksen tarve oli suurta. Opiskelijat tarvitsivat opettajilta asiantuntijaohjausta työelämässä toteutettujen oppimistehtävien suunnitteluun, rajaukseen ja teorian linkittämiseen omaan työhön. Työpaikoilta saatu tuki opiskeluun koettiin tärkeäksi ja välttämättömäksi opintojen eteenpäin saattamisessa.

Työyhteisöjen toimijat kokivat koulutuksen tuoneen tutummaksi varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista varhaiskasvatuksen tehtäväalueella. Opiskelijat olivat tuoneet uusinta varhaiskasvatuksen teoreettista tietoa ja materiaalia työpaikoille. Parhaimmillaan työyhteisöt olivat pohtineet yhdessä opiskelijan kanssa opinnollistamisen tehtävän toteutuksia osana työpaikan arkityötä ja laadun kehittämistä.

Lopuksi

Saatujen kokemusten perusteella opinnollistaminen voi toimia väylänä kohti osallistavampaa työelämäyhteistyötä ammattikorkeakouluopinnoissa. Jatkossa on tärkeää pohtia, miten koulutuksen rakenteet voivat tukea tätä kehitystä.

Opiskelijat kokevat asiantuntijuutensa kehittyvän erityisesti tehtävissä, joissa teoria ja käytäntö yhdistyvät aidoissa työelämäympäristöissä. Samalla työpaikat hyötyvät motivoituneista ja osaavista työntekijöistä, jotka tuovat työpaikoille kehittämisnäkökulmia.

Koulutuksen näkökulmasta opinnollistaminen edellyttää vahvaa ohjausta opiskelijoiden oppimisprosesseissa sekä tiivistä kumppanuutta työelämän toimijoiden kanssa. Jatkokehittämisen haasteena on muotoilla ohjauksen ja opinnollistamisen käytännöt entistä opiskelijalähtöisemmiksi. Tämä edellyttää jatkuvaa ja sujuvaa vuoropuhelua työelämän kanssa.

Opettajille hanke tarjosi antoisan mahdollisuuden pedagogiseen keskusteluun ja opetuksen kehittämiseen. Jatkossa opinnollistamisen kehittäminen edellyttää osaamisperusteisen oppimisen kehittämistä tutkinto-ohjelmissa.

Kirjoittajat

Auli Pohjolainen, YTT, KM, sosiaalialan lehtori, Savonia Ammattikorkeakoulu

Marjaana Tuovinen, KM, sosiaalialan lehtori, Savonia Ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, YTL, sosiaalialan yliopettaja, Savonia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Aaltonen, K., Moisio, A., & Mäki. K. 2015. Verkkovirta. Ratkaisuja työn opinnollistamiseen. Haaga-Helia Ammatillinen Opettajakorkeakoulu. hh_verkkovirta_esite_verkkoon.pdf. Viitattu 30.5.2025

Alanko-Turunen, M., & Alhonen, M. 2022. Korkeakoulupedagogista kehittämistyötä tekemässä – oppimisen kaarien muotoilumallin äärellä. Teoksessa K. Mäki, & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.) Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7 / 2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756306/HH_korkeakoulupedagogiikka_screen_sis.pdf?sequence=1&isAllowed=y) Viitattu 5.6.2025

Etusivu – Digivisio2030. 29.5.2025

Digivisio 2030. Hankesuunnitelma 2021-2024. https://digivisio2030.fi/wp-content/uploads/2022/06/Digivisio-2030-hankesuunnitelma_2021_2024.pdf. Viitattu 30.5.2025.

Happo, I. & Perunka, S. 2019. Sanoista tekoihin – Osaamispuheesta opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen käytänteisiin Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Teoksessa H. Alaniska (toim.) Pohjoista laatua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 85.ePooki 95_2020.pdf. Viitattu 29.5.2025.

How to Build an E-Portfolio – E-Portfolio Learning Commons. Viitattu 29.5.2025

Iraola, E., Romero, G. & Millera, M. 2024. Dialogue among educators: Rethinking and recreating scenarios of cooperative and inclusive learning. International Journal of Educational Research Open. Volume 6, June 2024, 100322. https://doi.org/10.1016/j.ijedro.2024.100322. Viitattu 30.5.2025.

Nivala, E. ja Ryynänen, S. 2024: Sosiaalipedagogiikka: kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää. 2. uud. p. Helsinki: Gaudeamus. Viitattu 5.6.2025.

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Turenki: Hansaprint Oy.

Tynjälä, P., Häkkinen, P. & Hämäläinen, R. 2014. TEL@work: Toward integration of theory and practice. British Journal of Educational Technology. Vol 45 No 6 2014, 990–1000. doi:10.1111/bjet.12164. Viitattu 30.5.2025.

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. 2020. Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin, & P. Tynjälä (toim.) Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos, 15–20.

Tynjälä, P., Virtanen, A., Gerlander, M., Kallio, E. K., & Taalas, P. 2025. Towards a multiperspective approach to following students’ professional development in higher education. Higher Education Research and Development, Early online. https://doi.org/10.1080/07294360.2025.2476512. Viitattu 29.5.2025.

Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit 12.12.2023. Sosiaalialan tutkinnot, kompetenssit ja suositukset. Viitattu 5.6.2025.