Rakenteellinen sosiaalityö

Miksi sosiaaliset ongelmat toistuvat, vaikka asiakkaiden kanssa tehdään paljon työtä ongelmien ratkaisemiseksi? Sosiaalialan arjessa kohdataan tilanteita, joissa asiakkaan haasteet eivät ratkea yksilötasolla, vaan syyt liittyvät usein palveluiden järjestämiseen ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalialan työtä, jossa tarkastellaan yksilöiden tilanteiden taustalla vaikuttavia rakenteita. Sen keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin, toimintatapoihin ja esiin nouseviin ilmiöihin niin, että niiden kehittäminen lisää yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. (Närhi, Rantamäki, Kannasoja, Kokkonen & Ruonakangas 2023, 6–7.)

Rakenteellinen sosiaalityö on mainittu sosiaalihuoltolaissa jo vuonna 1982, mutta sen toteutuksesta ei tuolloin ollut velvoitetta. Vuonna 2014 hallituksen esityksessä rakenteellisen sosiaalityön lakisääteistäminen nähtiin tärkeäksi, koska yksilöiden kanssa tehtävä työ ei poista rakenteiden aiheuttamia ongelmia. Sosiaalityössä syntyvää tietoa näistä ongelmista voidaan kuitenkin hyödyntää sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä ja korjaamisessa. (Kivipelto, 2021, 6.)

Sosiaalihuoltolakiin rakenteellinen sosiaalityö tuli vuonna 2014. Sosiaalihuoltolain (2014/1301) mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä huolehditaan sosiaalisia ongelmia ja sosiaalista hyvinvointia koskevan tiedon välittymisestä sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kannasoja ym. (2022, 49) kertovat raportissaan, että rakenteellisten ongelmien ja epäkohtien esiin tuominen on keskeinen osa sosiaalityötä ja ammatillista vastuuta.

Tieto ja sen välittäminen työvälineenä rakenteellisessa sosiaalityössä

Rakenteellinen sosiaalityö voidaan ymmärtää järjestelmällisenä tiedon keräämisenä sosiaalisista ilmiöistä. Tiedolla varmistetaan, että kokemukset, joita sosiaalihuollon asiakastyöstä saadaan välittyvät osaksi päätöksentekoa. Rakenteellinen sosiaalityö on kehittävää, visioivaa ja ennakoivaa toimintaa, jonka avulla voidaan etsiä entistä tehokkaampia ja uusia toimintatapoja. Se on myös erilaisten yhteistyöverkostojen rakentamista ja osallisuuden vahvistamista. Lisäksi se kattaa maakuntien hyvinvointivastuun täyttämisen sekä asukkaiden osallisuuden ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisen seurannan. Oleellinen osa rakenteellista sosiaalityötä on sosiaalinen raportointi. (Kivipelto, 2021, 6.)

Sosiaalihuoltolain (2014/1301) mukaan rakenteellinen sosiaalityö sisältää asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikutusten tiedon keräämisen sekä ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi. Ongelmien ehkäisyyn ja korjaamiseen käytettävät toimet sekä toimenpide-ehdotukset ovat osa rakenteellista sosiaalityötä. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu myös yhteistyö yksityisten palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa. Lain täytäntöönpanoa ei seurata. (Kivipelto, 2021, 7.)

Ymmärrys rakenteellisesta sosiaalityöstä sosiaalialan kentällä

Vuonna 2021 toteutetun terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan rakenteellisen sosiaalityön tietoa tuotetaan jonkin verran paikallisesti. Sille ei kuitenkaan ole yhtenäisiä menetelmiä tai käytäntöjä kaikilla alueilla. Kyselyn mukaan tieto ei myöskään välity päättäjille riittävän tehokkaasti. Kunnissa, kuntayhtymissä ja sosiaalialan osaamiskeskuksissa ymmärrys siitä, mitä tarkoitetaan rakenteellisella sosiaalityöllä, on usein epäselvää ja vaihtelee alueittain. (Liukko, Muurinen & Karjalainen, 2022, 1.)

Raportin mukaan rakenteellisen sosiaalityön merkitystä ei aina tunnisteta, mikä vaikeuttaa sen toteutumista. Toimintaan ei ole tarpeeksi resursseja tai osaamista, eikä tuotettu tieto välttämättä siirry oman organisaation ulkopuolelle. Rakenteellisen sosiaalityön toteutuksessa on myös isoja alueellisia eroja, vaikka se on lakisääteinen tehtävä. Vastuuhenkilöistä ja muista käytännön toteutustavoista on sovittu vain harvoin. (Liukko, Muurinen & Karjalainen, 2022, 68.)

Omien harjoittelu- ja työkokemustemme perusteella nämä havainnot vaikuttavat tutuilta. Organisaatioiden sisällä toimintaa kehitetään ja tietoa tuotetaan, mutta sen päätyminen päättäjille on harvinaisempaa. Koemme, että jokainen sosionomi voi osaltaan vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja asiakaskokemukseen. On tärkeää tunnistaa konkreettiset keinot, joilla asiakastyössä syntyvää tietoa voidaan viedä eteenpäin. Pohdimme olisiko tarpeellista luoda rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle tietyt raamit, jotka helpottaisivat sen toteuttamista.

Rakenteellisen sosiaalityön menetelmät käytännössä

Rakenteellisen sosiaalityön keskeiseksi menetelmäksi nousee sosiaalinen raportointi, asiakasraadit ja muut asiakasosallisuuteen perustuvat toimintamallit. Rakenteellisen sosiaalityön paikka sosiaalihuollossa voi olla epäselvä, sitä kuvataan erityistehtävänä sekä toisaalta osana jokaisen sosiaalihuollon ammattilaisen työtä. On olemassa myös rakenteellisen sosiaalityön työryhmiä, jotka pyrkivät myös tavanomaistamaan rakenteellisen sosiaalityön osaksi jokaisen ammattilaisen toimintaa. (Liukko, Muurinen & Karjalainen, 2022, 68.)

Meille opiskelijoina rakenteellinen sosiaalityö kuvautuu esimerkiksi asiakkaan äänen kuulluksi tuomisena sekä rakenteellisten ongelmien ja epäkohtien esiintuomisena. Tavoitteena on palveluiden ja palvelujärjestelmän parantaminen niin, että ne toimivat mahdollisimman hyvin ja edistävät yhdenvertaisuutta.

Olemme harjoittelussa ja työelämässä nähneet erilaisia asiakastilanteita. On tärkeä ymmärtää, että me itse ammattilaisina myös luomme kulttuuria siitä, miten rakenteellista sosiaalityötä toteutetaan ja miten työssä toimitaan. Vaikka asiakkaalla olisi ympärillä paljon osaavia ammattilaisia, voi palveluiden toteutuksessa olla ongelmia, jos ammattilaiset eivät keskustele keskenään. Tämän vuoksi koemme moniammatillisen yhteistyön osaamisen erityisen tärkeäksi sosiaalialalla.

Rakenteellinen sosiaalityö sosionomin opinnoissa

Sosionomin AMK-opinnossa rakenteellinen sosiaalityö muodostuu muun muassa eettisen, kriittisen ja osallistavan yhteiskuntaosaamisen kautta. Opintojen aikana opiskelija oppii tunnistamaan hyvinvoinnin riskitekijöitä, eriarvoisuutta tuottavia rakenteita sekä tuottamaan ja välittämään tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteista päätöksenteon tueksi. (Hirvonen, Surakka, Tanttu & Väisälä 2022, 68.)

Työssäoppimisjaksoilla opiskelija oppii havainnoimaan asiakkaiden haastavia tilanteita ja tarkastelemaan, miten palvelujärjestelmä tukee tai kuormittaa heidän arkeaan. Juurikkalan (2022, 21) mukaan rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tuoda näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja vahvuuksia sekä niiden yhteyksiä yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Työharjoittelun aikana nousi esiin tilanne, jossa lapsiperheen ongelmat olivat päässeet kasvamaan, vaikka varhainen puuttuminen ja oikea‑aikainen tuki olisivat voineet estää tilanteen vaikeutumisen. Tällaiset esimerkit tuovat näkyviin rakenteellisia epäkohtia palvelujärjestelmässä. Harjoittelun aikana voi olla myös mahdollista osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa eri toimijoiden näkökulmat auttavat hahmottamaan palvelujärjestelmän vahvuuksia ja kehittämistarpeita.

Opetusvastaanotto Osmossa työskentely

Opetusvastaanotto Osmossa työskennellään monialaisesti muiden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa ja se tarjoaa samalla kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille sosiaali- ja terveysalan asiakkaille. Monialaisella opetusvastaanotolla opiskelijat voivat toimia aidossa asiakastapaamisessa moniammatillisena tiiminä ja vahvistaa omaa asiantuntemustaan. (Pohjois-Savon hyvinvointialue, n.d.)

Opetusvastaanotto Osmossa työskentely opettaa moniammatillisen yhteistyön käytäntöjä ja eri alojen osaamista sekä auttaa tarkastelemaan asiakkaan palvelukokonaisuutta rakenteellisesta näkökulmasta. Työskentely auttaa hahmottamaan, miten eri toimijat ja palvelut kytkeytyvät toisiinsa ja tunnistamaan tilanteita, joissa asiakas voi jäädä ilman tarvitsemiaan palveluja.

Vastaanotolla työskennellessä kohtasimme tilanteen, jossa asiakkaan palvelusuhde oli päättynyt ilman jatkosuunnitelmaa, minkä seurauksena hän oli jäänyt palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tämä havainnollisti konkreettisesti epäkohtia palvelujärjestelmässä, johon olisi tarpeen puuttua.

Tällaiset havainnot ovat rakenteellisen sosiaalityön kannalta tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan tunnistaa kehittämisen kohteita ja edistää muutosta. Hirvonen ym. (2022, 72) tuo esiin, että rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen vaatii organisaatiolta riittäviä resursseja, aikaa ja valmiuksia hyödyntää sosiaalityön tuottamaa tietoa. Lisäksi korostetaan moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön merkitystä.

Opetusvastaanotto Osmossa työskennellessä rakenteellinen näkökulma näkyi erityisesti siinä, että asiakkaiden tilanteissa tunnistettiin palvelujärjestelmän epäkohtia. Käytännössä ei kuitenkaan tullut esille, miten havaintoja viedään eteenpäin tai miten niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella tasolla. Tämä osoittaa, että rakenteellisen sosiaalityön toteutuminen ei ole aina helposti nähtävissä asiakastyön arjessa. Tällöin myös sosiaaliset ongelmat voivat jäädä toistumaan, jos niiden taustalla oleviin rakenteisiin ei pystytä vaikuttamaan.

---

Kirjoittajat

Janita Sinkkonen, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Kuokkanen, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Nuutinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Auli Ratinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Työssä on käytetty tekoälyä seuraavasti: ChatGPT 2024. OpenAI. GPT-3.5. Käytetty kielentarkistukseen, Tammikuu 2026. https://chat.openai.com.

Hirvonen., J. Surakka., A. Tanttu. S. & Väisälä. I. 2022. Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen nykytilanne ja vahvistamistarpeet. Teoksessa Liukko., E. Muurinen., H. Kokkonen., T. & Santalahti. V. (toim.) Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6. Viitattu 10.2.2026.

Juurikkala. V. 2022. Rakenteellisen sosiaalityön oikeudellinen perusta. Teoksessa Liukko., E. Muurinen., H. Kokkonen. T & Santalahti. V. (toim.) Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6 . Viitattu 10.2.2026.

Kannasoja., S. Ruonakangas., S. Närhi., K. Rantamäki, N. & Kokkonen, T. 2022. Sosiaalityöntekijät rakenteellisen sosiaalityön toteuttajina. Teoksessa Liukko., E. Muurinen., H. Kokkonen., T. & Santalahti. V. (toim.) Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6 . Viitattu 10.2.2026.

Kivipelto Minna. 2021. Rakenteellisen sosiaalityön katsaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-685-5 . Viitattu 4.2.2026.

Liukko., E. Muurinen., H. Kokkonen., T & Santalahti. V. 2022. Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-790-6 . Viitattu 9.2.2026.

Liukko., E., Muurinen. H & Karjalainen. P. 2022. Rakenteellisen sosiaalityön nykytila ja tulevan kehityksen suuntaviivoja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-857-6 . Viitattu 4.2.2026.

Närhi., K. Kannasoja., S. Kokkonen., T. Rantamäki, N & Ruonakangas, S. 2023. Johdatus rakenteelliseen sosiaalityöhön. Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9712-0. Viitattu 26.1.2026.

Pohjois-Savon hyvinvointialue. Opetusvastaanotto Osmo. Päivitetty 13.5.2025. https://pshyvinvointialue.fi/opetusvastaanottoosmo. Viitattu 4.3.2026.

Sosiaalihuoltolaki. 1301/2014 http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/1301/ajantasa/2025-06-27/fin. Viitattu 4.3.2026.