Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on murrosvaiheessa. Miten ennakointi voi auttaa vastaamaan sosiaalialan palveluiden kehittämiseen ja tulevaisuuden muuttuviin osaamistarpeisiin ikääntyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa?

Väestön ikääntyminen, digitalisaation eteneminen ja kasvavat palvelutarpeet edellyttävät uusia tapoja tarkastella palveluiden järjestämistä ja kehittämistä. Kansallisena tavoitteena on siirtää palvelujärjestelmän painopistettä korjaavista palveluista kohti ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa, mutta käytännössä palvelujärjestelmän painopiste on kuitenkin edelleen vahvasti korjaavissa palveluissa. Ennakoinnin vahvistaminen edellyttää laajempaa rakenteellista muutosta eikä toteudu pelkästään strategisten linjausten tasolla. (Sosiaali- ja terveysministeriö n.d.; Niskasaari, Cansel, Kemppainen, Lehto & Tiihonen 2025.)

Ennakoinnin merkitys sosiaalialan tulevaisuuden muutoksessa

Ennakointi on keskeinen sosiaalialan kehittämisen väline tilanteessa, jossa digitalisaatio ja väestön ikääntyminen muuttavat palvelutarpeita ja osaamisvaatimuksia. Sosiaalialalla ennakoinnin tavoitteena on tukea tulevaisuuteen suuntautuvia valintoja sekä tehdä näkyväksi muutosten mahdollisia vaikutuksia. Se tarkoittaa tulevaisuuden kehityskulkujen, riskien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen systemaattista tietopohjaista tarkastelua päätöksenteon tueksi. (Niskasaari ym. 2025; Ahvenharju, Pouru-Mikkola, Minkkinen & Ahlqvist 2020.)

Teknologian nopea kehittyminen on keskeinen osa ennakointia, sillä se muuttaa tulevaisuuden osaamistarpeita (Jauhiainen, Sihvo, Jääskeläinen, Ojasalo & Hämäläinen 2017, 137–138). Monialaisen yhteistyön lisääminen eri ammattiryhmien välillä ja digitaalisen osaamisen kehittäminen ovat molemmat tulevaisuuden osaamisvaatimuksia sosiaali- ja terveysalalla. (Nikander, Juntunen, Holmberg & Tuominen-Thusen 2017, 36).

Suunniteltu ennakointi ja innovaatiotoiminta täydentävät toisiaan ja auttavat tunnistamaan tulevia osaamistarpeita sekä suuntaamaan osaamisen kehittämistä. Tämä vahvistaa organisaatioiden kykyä vastata työelämän ja palvelujärjestelmän muuttuviin vaatimuksiin. (Sotemuotoilu 2024.)

Väestönmuutos on keskeinen tulevaisuuden sosiaalinen ilmiö, johon kuuluu muun muassa ikääntyvän väestön lisääntyminen (Ahvenharju ym. 2020, 38). Sosiaalihuollon palveluiden tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä ja tähän haasteeseen voidaan vastata digitaalisia palveluita kehittämällä (Bergman & Kari 2025, 18–19)

Monialainen työskentely tulevaisuuden osaamistarpeena

Sosiaalialan opintojemme aikana olemme huomanneet, kuinka taitoja monialaiseen yhteistyöhön vahvistetaan jo koulutuksen aikana. Pohjois-Savon hyvinvointialueen Opetusvastaanotto Osmossa eri alojen opiskelijat harjoittelevat monialaista työskentelyä arvioiden asiakkaiden tilanteita yhdessä. Asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle Kuopion julkisen terveydenhuollon ajanvarauksen kautta. Palvelua tarjotaan asiakkaille, joiden ajatellaan hyötyvän monialaisuudesta palvelutarpeen arviointia tehdessä.

Tulevaisuudessa eri ammattiryhmien välisen yhteistyön on oltava rakenteellisesti tuettua ja käytännössä toimivaa. Savoniassa yhteistyötä harjoitellaan opintojen aikana oppimistehtävissä, jotka rakennetaan kuvitteellisten asiakastapausten palvelupolkujen ympärille sekä monialaisissa simulaatioissa. Monialainen työskentely auttaa tunnistamaan asiakkaiden ongelmia ja tarpeita varhaisessa vaiheessa. Se hyödyttää sekä asiakasta että ammattilaista, sillä asiakas saa tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta ja ammattilainen saa kokonaiskuvan tilanteesta, mikä helpottaa hoidon ja palvelujen suunnittelua. Kokemustemme perusteella monialaisuus näyttäytyy tärkeänä tulevaisuuden osaamisalueena sosiaalialalla.

Digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet ikääntyvien palveluissa

Nykypäivänä yhä useammalla ikääntyvällä on omien työuriensa perusteella kohtalaiset digipalveluiden käyttövalmiudet, jotka mahdollistavat jo olemassa olevien palveluiden käytön lisääntymisen. Palveluiden uudistamisen ei tule tapahtua ainoastaan teknologialähtöisesti vaan toimintatapoja, lainsäädäntöä ja normeja on kehitettävä samalla. Digitaalisten palveluiden yhdenvertainen saatavuus, helppokäyttöisyys sekä luotettavuus takaavat sen, että eriarvoisuus ei digitaalisuuden vuoksi lisäänny. (Digitaalinen yhteiskunta 2024.)

Sosiaali- ja terveysalalla on ennakoinnin saralla paljon mahdollisuuksia, kuten robotiikan, genomiikan, datan hyödyntämisen, palvelutuotannon uusien mahdollisuuksien, ennakoivan ja ennaltaehkäisevän hoidon sekä tekoälyn viimeisimpien innovaatioiden käytössä. (Sotemuotoilu 2024.)

Haasteena teknologian hyödyntämisessä ikäihmisten parissa ovat eri organisaatioiden keskinäisen tiedonkulun ongelmat. Teknologian hyödyntämiseen tarvittaisiin hyvinvointialueiden, kuntien, teknologian kehittäjien, järjestöjen ja sote-ammattilaisten välistä yhteistyötä. Näin hyväksi todetut menetelmät pääsisivät leviämään eri puolille ja olemaan ikäihmisten tukena. (Heikkinen & Kemppainen 2023.)

Ennakointi sosiaali- ja terveysalalla on välttämätöntä uudistuksien saavuttamiseksi. Painopistettä on muutettava sosiaali- ja terveydenhuollossa vähemmän korjaaviin ja enemmän ennakoiviin toimenpiteisiin (Niskasaari ym. 2025).

Ennakointia on toteutettava ennaltaehkäisevinä palveluina käytännön tasolla, mikä näkyy asiakkaille kohdennetuissa, heidän tarpeisiinsa sopivissa palveluissa. Toimivat palvelut vaativat taustalleen rakenteellista sosiaalityötä, joka huomioi digitaalisen osaamisen ja ikääntyvän väestön palvelut tulevaisuuden osaamistarpeina. Näiden näkökulmien valossa ennakointi näyttäytyy keskeisenä keinona kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

---

Kirjoittajat

Susanna Vanninen, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Riina Jokinen, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Maiju Hakola, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Nuutinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Auli Ratinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Työssä on käytetty tekoälyä seuraavasti: ChatGPT 2026. OpenAI. GPT-4.1. Käytetty kielentarkistukseen, maaliskuu 2026. https://chatgpt.com/

Ahvenharju, S., Pouru-Mikkola, L., Minkkinen, M. & Ahlqvist, T. 2020. Tulevaisuustiedon lähteillä. Analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2020. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_6+2020.pdf. Viitattu 8.2.2026.

Bergman, T. & Kari, K. 2025. Sosiaali- ja terveysalan tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Toimialaraportti syksy 2025. KEHA-keskuksen julkaisuja 3/2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7624-09-8. Viitattu 28.2.2026.

Digitaalinen yhteiskunta 2024. Digitalisaatio ikääntyvän yhteiskunnan avuksi. Laurea-ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://journal.laurea.fi/digitalisaatioikaantyvan-yhteiskunnan-avuksi/#9a699b19. Viitattu 10.2.2026.

Heikkinen, T. Kemppainen, J. 2023. Teknologisia ratkaisuja ikäihmisille. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-20-2. Viitattu 20.2.2026.

Jauhiainen, A., Sihvo, P., Jääskeläinen, H., Ojasalo, J. & Hämäläinen, S. 2017. Skenaariotyöskentelyllä tietoa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluista ja osaamistarpeista. Finnish Journal of EHealth and EWelfare 9 (2–3), 136–147. https://doi.org/10.23996/fjhw.61002. Viitattu 3.1.2026.

Nikander, J., Juntunen, E., Holmberg, A. & Tuominen-Thusen, M. 2017. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalialan työn osaamistarpeet. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2017:13. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf. Viitattu 10.2.2026.

Niskasaari, E., Cansel, A., Kemppainen, T., Lehto, P. & Tiihonen, T. 2025. Suomi ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijäksi. Sitra: verkkojulkaisu. https://www.sitra.fi/julkaisut/suomi-ennakoivan-sosiaali-ja-terveydenhuollonedellakavijaksi/#heading-ml5b24uolh9. Viitattu 20.2.2026.

Sotemuotoilu 2024. Miksi ennakointi on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollossa? https://sotemuotoilu.fi/miksi-ennakointi-on-tarkeaa-sosiaali-jaterveydenhuollossa/. Viitattu 10.2.2026.