Sosiaalialan työssä vaikuttavuuden arvioinnista on tullut keskeinen osa erityisesti strategisella ja hallinnollisella tasolla, vaikka sen juurtuminen osaksi arjen asiakastyötä on edelleen osin keskeneräistä (THL 2023; Pirkanmaan hyvinvointialue 2025).

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä terveydenhuollossa otetaan käyttöön yleinen vointimittari vuoden 2026 loppuun mennessä. Mittarin avulla asiakas arvioi omaa toimintakykyään, terveydentilaansa ja elämänlaatuaan, ja sen tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä sekä tuottaa vertailukelpoista tietoa vaikuttavista toimintamalleista. (STM 2025; THL 2025.)

Sosiaalialalla vastaavanlaista systemaattista ja valtakunnallisesti yhtenäistä mittaamiskäytäntöä ei vielä ole. Olemassa olevat mittarit on koettu pitkiksi ja vaikeaselkoisiksi, mikä on heikentänyt niiden käyttöä asiakastyössä. (Harju, Kainulainen & Mäki-Opas n.d.)

Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalialalla, miksi sen merkitys on kasvanut ja mitä se merkitsee sosionomin ammatilliselle työlle.

Vaikuttavuuden perusta ja arvioinnin haasteet

Vaikuttavuudella viitataan tavoiteltuun myönteiseen muutokseen, joka syntyy palvelun, intervention tai muun toiminnan seurauksena. Muutos voi koskea esimerkiksi hyvinvointia, toimintakykyä tai osallisuutta. Vaikuttavuus eroaa pelkästä vaikutuksesta siinä, että sen tarkastelu kohdistuu tavoitteiden saavuttamiseen ja saavutettujen muutosten suhteeseen käytettyihin resursseihin. (Pirkanmaan hyvinvointialue 2025.)

Arviointeja tekevien tahojen keskuudessa vaikuttavuuden osoittamista on pidetty hankalana. Vaikuttavuuden mittaaminen ja itse käsite ymmärretään eri yhteyksissä eri tavalla. Sosiaalipoliittisia interventioita on pidetty hankalana kohteena vaikuttavuuden arvioinnille muun muassa niiden monitahoisuuden ja vaihtelevuuden vuoksi. Aina ei pystytä täysin sanomaan, että jokin muutos johtuu jostain tietystä toimesta tai palvelusta. (Dahler-Larsen 2005, 8–10; Koskinen-Ollonqvist, Pelto-Huikko & Rouvinen-Wilenius 2005.) Lisäksi sosiaalialalla on havaittu muutosvastarintaa uutta toimintakulttuuria sekä digitaalisuutta kohtaan (Harju ym. n.d.). Muutos ja digitaalisuuden lisääntyminen ovat kuitenkin osa väistämätöntä kehitystä myös sosiaalialla.

Toimivalla vaikuttavuuden arvioinnilla voidaan kohdentaa olemassa olevat resurssit tehokkaammin sekä tunnistaa asiakkaan tilanteeseen parhaiten vastaavat palvelut (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2025). Tämä edellyttää, että käytössä olevaa tieto on laadukasta. Mittareita käytettäessä on huomioitava, että vastaukset perustuvat asiakkaan omaan arvioon ja tilannekohtaiseen tulkintaan. (THL 2024; Harju ym. n.d.)

Sosiaalialallakin ollaan siirtymässä palvelusuoritteiden tarkastelusta enemmän asiakkaalle tuotettujen vaikutusten arviointiin (Harju ym. n.d.). Keskiössä tulisi kuitenkin olla asiakkaan saama hyöty palvelusta, jonka tukena mittareita ja vaikuttavuuden arviointia voidaan käyttää. Vaikuttavuuden arvioinnin avulla pystytään asettamaan realistisia tavoitteita ja arvioimaan näiden tavoitteiden saavuttamista (Dahler-Larsen 2005, 8–10). Vaikuttavuutta ei tule rinnastaa asiakastyytyväisyyteen tai tehokkuuteen, sillä palvelu voi olla sujuva tai miellyttävä ilman, että asiakkaan tilanteessa tapahtuu toivottua muutosta (Pirkanmaan hyvinvointialue 2025).

Mittarit osana sosiaalialan vaikuttavuuden arviointia

Sosiaalialan vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään erilaisia mittareita, joiden tarkoituksena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tietoa palveluiden toimivuudesta ja vaikutuksista. Käytännön asiakastyössä mittarit näyttäytyvät usein kyselyinä tai arviointivälineinä, joita hyödynnetään palveluprosessin aikana tai sen jälkeen. Ne tarjoavat rakenteen vaikuttavuuden tarkastelulle, mutta eivät yksinään kuvaa sosiaalialan työn kokonaisuutta. (THL 2024.) Mittarit kohdentuvat ensisijaisesti ilmiöihin, jotka voidaan muotoilla kysymyksiksi ja vastauksiksi, minkä vuoksi työn pitkäaikaiset, välilliset ja tilannesidonnaiset vaikutukset voivat jäädä ulkopuolelle (vrt. Dahler-Larsen 2005, 8–10).

Mittareita on kehitetty useilla kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla, ja ne voivat kohdistua esimerkiksi toimintakykyyn, elämänlaatuun tai osallisuuteen. Kansainväliset toimijat, kuten Maailman terveysjärjestö WHO, ylläpitävät laajoja indikaattorikokonaisuuksia. Suomessa arviointityökaluja ja mittareita on kehittänyt muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaalipalveluiden käyttöön on kehitetty esimerkiksi AVAIN-mittari, joka tekee näkyväksi asiakkaan kokeman hyödyn, osallisuuden ja palveluiden merkityksellisyyden. (THL 2024; WHO n.d.)

Vaikuttavuuden arviointi osana sosionomin ammattitaitoa

Vaikuttavuuden arviointi on osa sosionomin ammatillista osaamista. Se tarkoittaa tavoitteiden asettamista yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan toimintakyvyn ja tilanteen seuraamista sekä oman työskentelyn kriittistä reflektointia. Vaikuttavuus konkretisoituu arjessa esimerkiksi asiakkaan toimintakyvyn vahvistumisena, osallisuuden lisääntymisenä tai palvelupolun selkeytymisenä.

Sosionomin on lisäksi tunnistettava vaikuttavuuden arvioinnin eettinen ulottuvuus. Mikäli arviointi keskittyy liiaksi mitattaviin ja nopeasti saavutettaviin tuloksiin, vaarana on, että pitkäjänteinen ja ennaltaehkäisevä työ jää vähemmälle huomiolle. Sosiaalialan vaikuttavuuden arvioinnissa onkin huomioitava sekä määrällinen että laadullinen tieto, jotta työn kokonaisuus tulee näkyväksi.

Parhaimmillaan vaikuttavuuden arviointi voi vahvistaa ammatillista itsetietoisuutta ja tehdä sosiaalialan työn merkityksen näkyväksi myös päättäjille ja yhteistyökumppaneille. On tärkeää osoittaa sosiaalialan työn vaikuttavuus myös talouden näkökulmasta, jotta myös tulevaisuudessa alalle kohdennettaisiin tarvittava määrä resursseja. On pystyttävä osoittamaan mihin resurssit konkreettisesti käytetään ja mitä niillä saavutetaan. Vaikuttavuuden arviointi on yksi työkalu sosiaalialan työn tulosten ja merkityksen näkyväksi tekemisessä.

---

Kirjoittajat

Jonna Pajamäki, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Jukka Vesterinen, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Nuutinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Auli Ratinen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Työssä on käytetty tekoälyä seuraavasti: ChatGPT 2026. OpenAI. GPT-5.2. Käytetty kielentarkistukseen, maaliskuu 2026. https://chat.openai.com.

Dahler-Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Stakes. FinSoc Arviointiraportteja 3/2005. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194271. Viitattu 3.2.2026.

Diakonia-ammattikorkeakoulu 2025. Vaikuttavampi sote: kohti kestävää hyvinvointia -seminaari. Seminaaritallenne. YouTube-videopalvelu. https://www.youtube.com/watch?v=8gjuQMOdZo8. Viitattu 3.2.2026.

Harju, H., Kainulainen, S. & Mäki-Opas, T. n.d. Sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia tulee vahvistaa. Pohjois-Savon hyvinvointialue. https://pshyvinvointialue.fi/documents/594193/0/Sosiaalihuollon%2Bvaikuttavuuden%2B.pdf/e328ac65-e17c-bfbb-8760-15a7ac57248c?t=1767612514168&. Viitattu 3.2.2026.

Koskinen-Ollonqvist, P., Pelto-Huikko, A., & Rouvinen-Wilenius, P. (toim). 2005. Näkökulmia vaikuttavuuteen: Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Terveyden edistämisen keskus.

Pirkanmaan hyvinvointialue 2025. Vaikuttavuus. Verkkojulkaisu. Päivitetty 22.10.2025. https://www.pirha.fi/asiakkaalle/laatu-vaikuttavuus-ja-omavalvonta/vaikuttavuus#vaikuttavuustyota-tehdaan-ihmisten-parhaaksi. Viitattu 9.2.2026.

STM 2025. Itsearviointiin perustuva vointimittari otetaan vaiheittain käyttöön hyvinvointialueilla. Verkkojulkaisu. Päivitetty 11.6.2025. https://stm.fi/-/itsearviointiin-perustuva-vointimittari-otetaan-vaiheittain-kayttoon-hyvinvointialueilla. Viitattu 3.2.2026.

THL 2023. Aikuissosiaalityön vaikuttavuus voidaan tuoda näkyviin sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti kirjaamista kehittämällä. Verkkojulkaisu. Päivitetty 2.6.2023. https://thl.fi/-/aikuissosiaalityon-vaikuttavuus-voidaan-tuoda-nakyviin-sosiaali-ja-terveydenhuollossa-erityisesti-kirjaamista-kehittamalla. Viitattu 1.2.2026.

THL 2024. AVAIN-mittari. Verkkojulkaisu. Päivitetty: 7.5.2024. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/avain-mittari. Viitattu 9.2.2026.

THL 2024. Hyvinvointialueet kehittävät vaikuttavuusarviointia yhteisessä verkostossa. Verkkojulkaisu. Päivitetty 13.5.2024. https://thl.fi/-/hyvinvointialueet-kehittavat-vaikuttavuusarviointia-yhteisessa-verkostossa.

THL 2025. Geneerisen PROMin valinta ja käyttöönotto terveydenhuollossa (GenPROM). Verkkojulkaisu. Päivitetty 12.9.2025. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/geneerisen-promin-valinta-ja-kayttoonotto-terveydenhuollossa-genprom-. Viitattu 3.2.2026.

WHO n.d. Indicators. Verkkojulkaisu. https://data.who.int/indicators. Viitattu 3.3.2026.