Muutokset ovat organisaatioissa arkipäivää, joten toimintaa kehitetään jatkuvasti (Viitala & Jylhä 2019, luku 4). Hoitajien osaamisen ja jatkuvan oppimisen merkitys korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumisen myötä entisestään. Lähi- ja sairaanhoitajien on pidettävä ammattitaitoaan ajan tasalla sekä omaksuttava uutta tietoa koko työuran ajan. (Kokkonen ym. 2022, 24.)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on korostunut osaamisen johtaminen organisaatio uudistuksen myötä. Esihenkilöillä tulee olla henkilöstörakenteesta ja siihen liittyvästä osaamisesta ajantasainen ja oikea tieto. Tämän lisäksi tarvitaan arvio henkilöstörakenteen kehittymisestä tulevaisuudessa. Osaamiskartoitukset ja varautuminen henkilöstön eläköitymiseen ovat osana osaamisen johtamista. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 2024.)

Hoitajan osaaminen lasten päivystyksessä ja infektio-osastolla

Kujalan ja Leppäsen (2025) opinnäytetyössä selvitettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen sekä haastattelututkimuksen avulla sitä, millaisia osaamistarpeita lasten päivystyksessä ja infektio-osastolla hoitajilla on. Opinnäytetyön tulosten mukaan lähi- ja sairaanhoitaja tarvitsee laaja-alaista osaamista työskennellessään lasten päivystyksessä ja infektio-osastolla. Geneerisen osaamisen osa-alueista korostuivat yhteistyötaidot, paineensietokyky, kokonaisuuksien hallinta sekä vuorovaikutustaidot.

Yleisistä työelämätaidoista hoitajalta edellytetään hyviä työyhteisötaitoja, realistista käsitystä omista taidoistaan ja osaamisestaan sekä halua oppia uutta. Ammatillista osaamista hoitaja tarvitsee erilaisten sairauksien, oireiden, traumojen ja vammojen hoidossa sekä potilaan voinnin ja tilan seurannassa erilaisten mittareiden avulla.

Haastattelututkimuksessa nousi esille yhtenä hoitajan osaamisalueena erilaisten tilanteiden tunnistaminen ja hoito. Hoitaja seuraa potilaan yleisvointia, peruselintoimintoja, tajunnan tasoa, hengitystä, verenkiertoa, ihon väriä ja kipua sekä sitä, miten nämä vaihtelevat. Hän huomioi myös lääkehoidon erityispiirteet lääkehoidon toteuttamisessa sekä seuraa lääkityksen vaikutusta. Lisäksi hoitaja huolehtii lapsen riittävästä nesteytyksestä suun kautta ja tarvittaessa suonensisäisesti. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan hoitajat mm. tarkkailevat potilaan vointia sekä mittaavat sykettä, verenpainetta, lämpöä, hengitystä ja kipua. He reagoivat asianmukaisesti normaalista poikkeaviin tuloksiin. (Ramira, Instone & Clark 2016, 40.)

Osaamisen johtamista tarvitaan hoitoalalla

Hoitajan osaamista tarkastellaan työntekijän, tiimin ja organisaation näkökulmasta. Esihenkilön tulee tunnistaa osaamistarpeet sekä hyödyntää ja kehittää niitä. Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa työympäristön ja sen vaatimusten muutosten vuoksi. (Kupias, Peltola & Pirinen 2014, luku 2.) Kujalan ja Leppäsen (2025) tutkimuksen mukaan hoitaja tarvitsee laajaa osaamista lasten päivystyksessä ja infektio-osastolla, joten osaamisen johtamisen merkitys korostuu. Esihenkilön on tärkeä huomioida miten hiljainen tieto ja kokemus saadaan jaettua työyhteisössä.

Haastattelututkimuksessa nousi esille, että esihenkilö voi kehittää ja tukea työntekijän osaamista esimerkiksi mahdollistamalla koulutuksiin osallistumisen sekä huolehtimalla siitä, että epäselviin asioihin on selkeät ohjeistukset. Lisäksi tarpeiden mukaan työntekijöille hankitaan oppaita ja muita oppimateriaaleja. Työntekijöille tulee mahdollistaa aikaa kouluttautumiseen sekä ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseen.

Esihenkilö tasapainottelee organisaation resurssien, vaatimusten, osaamisen kehittämisen ja työntekijöiden jaksamisen kanssa. Esihenkilön tulee huolehtia, että jokaisessa työvuorossa osaaminen on riittävää. Hoitoalalla osaamisen johtaminen on tärkeää, jotta työyhteisön osaaminen saadaan vastaamaan työelämän vaatimuksia ja tarpeita. Kallosen ja Kuhmosen (2021, 7–8) mukaan jatkuvalla oppimisella on tärkeä rooli yksilön, organisaation ja yksilön kannalta. Jatkuva oppiminen on tarvetta kehittää ja uudistaa omaa osaamista elämässä ja työelämän eri vaiheissa. Oppimisella on suuri merkitys tuottavuuden kasvussa, kilpailutekijänä ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Siten oppiminen ja osaamisen kehittäminen tulisi saada luontevaksi osaksi työtä ja arkea.

---

Kirjottajat:

Jaana Kujala, sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Laura Leppänen, sosionomi, YAMK-opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Kallonen, T. & Kuhmonen, A. 2021. Jatkuva oppiminen: työelämän tärkein taito. E-kirja. Helsinki: Kauppakamari. Viitattu 25.11.2025. 

Kokkonen, A., Vaajajoki, A., Heiskanen, M., Saastamoinen, P., Saaranen, T. & Jokiniemi, K. 2022. Taitava hoitaja -koulutuksella osaamista ja työhyvinvointia. Pro terveys 49 (3), 24–25. Viitattu: 24.11.2025.

Kujala, J. & Leppänen, L. 2025. Hoitajan osaaminen lasten päivystyksessä ja infektio-osastolla. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kupias, P., Peltola, R. & Pirinen, J. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä. E-kirja. Helsinki: Sanoma Pro. Viitattu 25.11.2025.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 2024. Esihenkilön rooli henkilöstön osaamisen kehittäjänä. ILONA-INTRANET. Viitattu 24.11.2025.

Ramira, M. L., Instone, S. & Clark, M. J. 2016. Pediatric Pain Management: An Evidence-Based Approach. Pediatric nursing 42 (1), 39–49. Viitattu 24.11.2025.

Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. E-kirja. Helsinki: Edita. Viitattu 24.11.2025.