Artikkeli pohjautuu YAMK – opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin palliatiivisten potilaiden etävastaanottotoimintamalli liikkuvaan sairaalaan.

Digitalisaatio on nähty keskeisenä tekijänä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä. Hyötyjä ovat potilaan hoitoon pääsyn helpottuminen, tuottavuuden parantuminen, matkustuskustannusten supistuminen sekä palveluiden käyttökustannusten madaltuminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisessä sekä toteuttamisessa. Palliatiivisessa eli oireenmukaisessa hoidossa keskeisenä tekijänä on tunnistaa palliatiivisen hoidon tarve, jolla voidaan ennaltaehkäistä sekä lievittää kärsimystä niin sosiaalisesti, fyysisesti, psyykkisesti kuin hengellisesti (World Health Organization 2020.) Palliatiivisen hoidon kehittäminen on tärkeää, koska sen avulla voidaan parantaa kotisaattohoidon saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta, yhtenäistää hoitolinjauskäytäntöjä sekä vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta (Salin, Melender, Lehto & Hökkä 2021. 2021).

Palliatiivisen hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta on pyritty lisäämään kotiin vietävien palveluiden kehittämisellä. Liikkuvan sairaalan toiminta tarjoaa potilaille kotiin vietyä sairaalatasoista hoitoa, jonka järjestämisestä määrätään terveydenhuoltolaissa (1326/2010§25). Toiminnan tavoitteena vähentää turhia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoa sekä mahdollistaa laadukas elämän loppuvaiheen hoito ja kuolema potilaiden toivomassa paikassa (Forsius, Hammar, & Alastalo 2020.) 

Digitaaliset palvelut liikkuvassa sairaalassa

Digitaalisten palveluiden käyttöönotossa on huomioitava liikkuvan sairaalan henkilökunnan osaamiseen, asenteisiin ja tietoihin liittyvät tekijät. Ammattilaisten digiosaamisen osa-alueita ovat eettisyys, vuorovaikutustaidot, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, tiedonhallinta, omahoidon vahvistaminen sekä erilaisten tietojärjestelmien hallinta sekä kirjaaminen. Työntekijöiden on hallittava myös tietoturvaan ja salassapitosäädöksiin liittyvät asiat (Härkönen ym. 2024.) 

Digitaalisten palveluiden käyttöön vaikuttavat potilaiden asenteet, käsitys omista digitaidoista sekä konkreettinen digiosaaminen. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi huono motivaatio, pelot, muutosvastarinta tai puutteet potilaan kognitiossa tai toimintakyvyssä. Etäyhteydellä toteutettavien palveluiden käytettävyydessä on huomioitava myös erilaiset kulttuuri- ja kielitaustat. Nämä kaikki tekijät korostavat SOTE-ammattilaisten roolia potilaiden ja läheisten ohjaamisessa, tukemisessa sekä motivoinnissa (Härkönen ym. 2024.) 

Toimintamallin kuvaus

Toimintamalli rakentui näyttöön perustuvaan tutkimustietoon ja yhteistoiminnalliseen kehittämiseen liikkuvan sairaalan työntekijöiden kanssa. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin Ojasalon, Moilasen ja Ritalahden (2015) prosessikuvausta ja FinYHKÄ – käsikirjaa (Hotus 2024).

Etävastaanottoa hyödynnetään kotikäyntien rinnalla potilaan kokonaisvaltaisen voinnin ja toimintakyvyn arvioinnissa ja ylläpitämisessä, lääke- ja kivunhoidon turvaamisessa, potilaan ja läheisten ohjaamisessa ja tukemisessa ja kotisaattohoidon tukemisessa.

---

Kirjoittajat:

Satu Hoffren, opiskelija (YAMK), kliininen asiantuntija palliatiivinen hoito, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Kulajoki, opiskelija (YAMK), kliininen asiantuntija palliatiivinen hoito, Savonia ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, TtM, lehtori, Master School, Savonia ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Forsius P., Hammar, T. & Alastalo, H. 2020. Laadukas elämän loppuvaiheen hoito iäkkäiden palveluissa edellyttää kotisairaalan vahvistamista. THL- tutkimuksesta tiiviisti 36/2020. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi

Hotus 2024. Näyttöön perustuvien yhtenäisten hoitotyön käytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto. Käsikirja FinYHKÄ-toimintamallin käyttöön. https://hotus.fi

Härkönen H., Wikberg E., Rissanen A., Laukkonen K., Hökkä M., Hyvämäki P., Leskelä R-L., Pesonen H & Jansson M. Kotisairaalatoiminnan nykytila, vaikuttavuus ja mittaaminen. Verkkojulkaisu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:38. https://hotus.fi

Ojasalo K. Moilanen T. & Ritalahti J. 2015. Kehittämistyön menetelmät: uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3.–4. painos, 2015. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Pyörälä E. 2021. Potilaan näkökulmia terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin. Lääkärilehti 46/2021.

Salin S., Melender H-L., Lehto J.T. & Hökkä M. 2021. Asiantuntijoiden näkemyksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämis- ja tutkimustarpeista. https://doi.org/10.23990/sa.94374.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023:32. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6.

Terveydenhuoltolaki 2010/1326. Säädetty eduskunnan päätöksen mukaisesti 30.12. 2010. Verkkojulkaisu. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®.

World Health Organization 2020. Palliative care. Verkkolähde. Palliative care (who.int).