Suomessa podetaan laajaa pulaa sosiaali- ja terveysalojen harjoittelupaikoista. Harjoittelupaikkojen vähyys johtaa opintojen viivästymisiin, jopa tuhansilla opiskelijoilla vuosittain. Nykyiset lainsäädäntömuutokset ja hyvinvointialueiden taloushaasteet ovat vähentäneet harjoittelupaikkojen määrää entisestään. (Arene ry. 2026.)

Ammattikorkeakoulujen harjoittelupaikkojen pula on sekä määrällistä että laadullista. Määrällisesti harjoittelupaikkoja ei ole saatavilla riittävästi. Viime vuosina on noussut esiin kasvava huoli siitä, riittävätkö sosiaali ja terveysalan toimijoiden resurssit tarjoamaan tarpeeksi harjoittelupaikkoja lisääntyville opiskelijamäärille. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalaa kuormittavat sekä kiristyvä taloustilanne että työvoimapula, mikä entisestään vaikeuttaa harjoittelupaikkojen järjestämistä. Laadullisesti tarkasteltuna harjoittelupaikkoja saattaa olla tarjolla, mutta ne eivät vastaa koulutuksen tavoitteita tai opiskelijoiden osaamistarpeita. Esimerkiksi viime vuosina kasvavaan hoitajapulaan ja hoitajamitoituksen varmistamiseen on etsitty ratkaisuita rekrytoimalla ja määräämällä fysioterapeutteja tekemään hoitotyötä (Aalkivi 2024). Fysioterapeuttien ammattiliitto ei hyväksy hoitotyön teettämistä fysioterapeuteilla, sillä fysioterapeutin ammatillista ydinosaamista ovat liikkumisen ja toimintakyvyn arviointi, terveyden edistäminen, kuntoutus, ohjaus- ja neuvontaosaaminen sekä laaja-alainen terapiaosaaminen mukaan lukien esteettömyys- ja saavutettavuusosaaminen, ei hoitotyön tekeminen (Säteri n.d., Suomen Fysioterapeutit 2016).

Opiskelijan näkökulmasta harjoittelupaikka voi sijaita liian kaukana opiskelu- tai asuinpaikasta, sinne voi olla vaikeat kulkuyhteydet, tai tarjolla oleva paikka ei sovi opintojen vaiheeseen eikä näin tue tarvittavaa kliinistä erityisosaamista. (Arene ry. 2026). Toisaalta taas fysioterapian kliinisten harjoittelupaikkojen siirtyminen kasvukeskuksista enemmän haja-asutusalueelle on jo maailmalla havaittu, joka voi vaikuttaa myönteisesti maaseudun ja syrjäisten alueiden fysioterapian työvoimaan (Johnston ym. 2017).

Nykyisessä haasteellisessa harjoittelupaikkatilanteessa tulee etsiä uudenlaisia ratkaisuja, jotta varmistutaan valmistuvan opiskelijan kliinisestä osaamisesta. Näitä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi harjoittelun toteuttaminen projektina (esimerkiksi Forbes & Martin 2020, Fortune & McKinstry 2012), ammatillista roolia luovana harjoitteluna harjoittelupaikoissa, joissa ei ole aiemmin ollut kuntoutuksen ammattilaista (esimerkiksi Clarke ym. 2014), etä- tai hybridiharjoitteluna (esimerkiksi Salter ym. 2020, Jones ym. 2022) tai pariharjoitteluna (esimerkiksi O’Connor ym. 2023; Sevenhuysen ym. 2015, Salvitti ym. 2025). Erilaisten harjoittelumallien todetaan tukevan opiskelijoiden ammatti-identiteettiä, kliinistä päättelyä ja itsenäisyyttä, vaikka ne voivat myös lisätä epävarmuutta ja edellyttää vahvaa ohjaus- ja tukirakennetta (Deaves ym. 2024).

Yksi mahdollisuus saada lisää harjoittelupaikkoja on pariharjoittelu. Pariharjoittelussa (Peer Assisted Learning, PAL) korostuu vertaisena toimiminen ja oppiminen toinen toisiltaan, jolloin saman sosiaalisen ryhmän jäsenet esimerkiksi tutkinto-opiskelijat, auttavat toisiaan oppimaan ja oppivat samalla itse opettamalla (Topping, 1996). Pariharjoittelun on todettu vahvistavan fysioterapian opiskelijoiden oppimista erityisesti tarjoamalla emotionaalista ja sosiaalista vertaistukea sekä lisäämällä opiskelijoiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelijat hyötyvät vertaiselta saadusta rohkaisusta, yhteisestä ongelmanratkaisusta sekä turvallisemmasta oppimisilmapiiristä, mikä lisää itseluottamusta ja ammatillista kasvua. (Sevenhyusen ym. 2015, Markowski ym. 2021, Tailor ym. 2024, Salvitti ym. 2025.) Pariharjoittelumalliin liittyy myös haasteita, kuten kilpailuasetelmat, epätasainen osallistuminen, ohjaajan huomion jakautuminen sekä epäselvyydet rooleissa ja odotuksissa. Nämä tekijät voivat heikentää oppimiskokemusta, ellei ohjausta ja rakenteita suunnitella huolellisesti. (Sevenhyusen ym. 2015, Tailor ym. 2024, Salvitti ym. 2025.) Hyvä suunnittelu ottaa huomioon myös harjoittelua ohjaavien fysioterapeuttien ja opettajien kehittämistarpeet (Sevenhyusen ym. 2015, O’Connor ym. 2023, Sellberg ym. 2025).

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata Savonia-ammattikorkeakoulussa kevätlukukaudella 2026 toteutuvaa fysioterapian tutkinto-ohjelman pariharjoittelumallin kehittämisprojektia.

Savonian pariharjoittelumallin pilotointi

Savonia-ammattikorkeakoulussa fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa sovittiin kevätlukukauden 2025 lopulla, että lukuvuonna 2025–2026 suunnitellaan ja toteutetaan pariharjoittelun pilotti, joka toteutuu kevätlukukaudella 2026 ja sen kohderyhmänä ovat fysioterapeuttiopiskelijat, harjoittelun ohjaajat ja opettajat. Pilotti kohdistuu fysioterapeuttitutkinnon opetussuunnitelman mukaisiin harjoitteluihin osaamistavoitteineen eri lukukausilla erilaisissa harjoitteluympäristöissä. Pilotti tehdään kehittämistyönä, jonka tarkoituksena on yhteistyössä työelämätoimijoiden kanssa kehittää ja pilotoida fysioterapeuttiopiskelijoiden työelämäharjoitteluun soveltuva pariharjoittelumalli, testata sen toimivuutta ja kerätä siitä palautetta. Kehittämistyön tavoitteena on kehittää harjoittelukäytänteitä, parantaa harjoittelun laatua, yhdenvertaisuutta ja opiskelijoiden työelämään kiinnittymistä ja lisätä harjoittelupaikkoja. Kehittämistyön tuotoksena laaditaan valmistautumisohjeet, tarkistuslistat sekä aikataulu- ja työskentelymallit opiskelijoille, työelämän ohjaajille ja opettajille näyttöön perustuvan tutkimustiedon pohjalta. Ohjeiden ja tukimateriaalien tarkoituksena on selkeyttää pariharjoittelun rakennetta, rooleja ja vastuita sekä tukea oppimista ja sujuvaa opiskelijoiden ohjausta.

Kehittämistyön suunnittelu

Pariharjoittelumallin kehittämistyöryhmänä ovat toimineet Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapiatutkinto-ohjelman harjoittelukoordinaattorit, fysioterapiatutkinnon tutkinto-ohjelmavastaava (yliopettaja), sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen koulutusasiantuntija. Kehittämistyön prosessissa on mukana myös Jyväskylän yliopiston terveystieteiden (fysioterapian) maisteriopiskelija (TtM), joka antaa panoksensa kehittämistyöhön tekemällä kartoittavan kirjallisuuskatsauksen pariharjoittelun eri näkökulmista osana omia maisteriopintojaan.

Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota tuoreen tutkimustiedon mukaisesti pariharjoittelun hyötyjä ja haittoja eri toimijoiden näkökulmista. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa pariharjoittelun pilotoinnin teoreettista viitekehystä ja tuoda katsauksen tuloksista ajatuksia pilotoinnin workshop -työskentelyyn. Katsauksen tuotoksena toimii TtM-opiskelijan esittämä osuus katsauksen tuloksista kevään workshopissa, sekä Savonian käytettäväksi jäävä kirjallinen yhteenveto kirjallisuuskatsauksen tuloksista. Maisteriopiskelijan kehittämistyöstä tehdään julkaisu myös Jyväskylän yliopiston Terveystieteiden opettajan andragogiseen käsikirjaan 2026.

Pariharjoittelumallin kehittämistyö käynnistyi syyslukukauden 2025 alussa yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa harjoitteluohjaajien ja opettajien yhteisessä kehittämisiltapäivässä, jossa keskusteltiin pariharjoittelun vahvuuksista, mahdollisuuksista, heikkouksista ja uhkista SWOT-analyysiä hyödyntäen. Tilaisuuteen osallistui sekä hyvinvointialueen että yksityisen sektorin harjoitteluiden ohjaajia. Pohjois-Savon hyvinvointialueen opiskelijavastaavia ja esihenkilöitä informoitiin pariharjoittelusta mahdollisena ohjausmallina myös syksyllä 2025 Pohjois-Savon hyvinvointialueen koulutusasiantuntijan järjestämässä työelämä-oppilaitosyhteistyöpalaverissa. Samassa tilaisuudessa kerätiin alustavasti tietoa pariharjoittelusta kiinnostuneista työyksiköistä ja myöhemmin selvitettiin kiinnostuneiden osallistumista ennen kevään 2026 harjoittelupaikkojen ilmoittamista Jobiili-järjestelmään. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on järjestetty useiden vuosien ajan ohjaajille koulutusta pari- ja moduuliohjauksesta. Tätä koulutusta markkinoitiin myös fysioterapeuttiopiskelijavastaaville ja esihenkilöille. Pilottia varten alustavia opiskelijakokemuksia pariharjoittelusta saatiin syksyllä käynnissä olleista harjoitteluista osana harjoitteluiden ohjausta Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Savonian Wellness Centeriltä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella pilottiin valikoitui toisen ja kolmannen vuoden harjoitteluita, jotka toteutuvat maalis-toukokuussa. Lisäksi pilottiin suunniteltiin mukaan Savonian Wellness Center -oppimisympäristössä loppukeväästä toteutuvat ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden harjoittelut. Wellness Centerillä fysioterapeuttiopiskelijat ovat olleet harjoitteluissa joko kolmen hengen tiimeinä tai pareina Wellness Centerin ja sitä edeltäneen VireTorin käynnistämisestä lähtien 2010-luvun taitteesta alkaen.

Kehittämistyön toteutus

Pariharjoittelun kehittämistyön prosessia voidaan jäsentää SIPOC-mallia hyödyntäen (kuvio 1). SIPOC on yksi Lean Six Sigma -työkaluista, joita on onnistuneesti hyödynnetty terveydenhuoltoalan (Anthony ym. 2017) ja myös fysioterapian kontekstissa prosessien kehittämisessä (Udhayakumar 2022). SIPOC on lyhenne sanoista Suppliers, Inputs, Process, Output ja Customers ja sitä käytetään usein yhdessä DMAIC (Define, Measure, Analyze, Improve and Control) -menetelmän kanssa. Ne yhdessä muodostavat viitekehyksen toimintojen ja suorituskyvyn jatkuvalle parantamiselle ja kehittämiselle tilaus-toimitusketjuissa. (Mishra & Sharma 2014.)

Pariharjoittelumallissa toimijat (S) muodostavat tutkimuskirjallisuus, ammattikorkeakoulu, harjoittelupaikat ja ohjaajat sekä opiskelijat. Lähtötiedot (I) muodostavat tutkimusnäyttö, opetussuunnitelmaan kirjatut harjoittelun tavoitteet, opettajien antama ohjaus, työelämän toimintaympäristö ja ohjaajien osaaminen sekä opiskelijoiden osaamistarpeet. Prosessin (P) muodostavat teoreettinen viitekehys, pedagoginen suunnittelu, ohjeiden laatiminen ja työkalujen kehittäminen pariharjoittelua varten sekä varsinainen pariharjoittelun pilotointi ja palautteen keruu. Tuloksina (O) pariharjoittelun kehittämisessä muodostuu ohjaajien, opiskelijoiden ja opettajien ohjeet, tarkistuslistat, reflektiokeskustelun ohjausta tukevat ohjeet ja opiskelijoiden työnjaon ja harjoittelun suunnittelun tueksi viikkokalenteripohjat erilaisista työtehtävistä ja rooleista. Hyödynsaajina (C) kehittämistyössä ovat opiskelijat, ammattikorkeakoulu, ohjaavat fysioterapeutit ja asiakkaat tai potilaat, joita opiskelijat harjoitteluissa kohtaavat ja ohjaavat.

Pilotti toteutuu ajalla 2.3.-22.5.2026 Savonian Wellness Centerillä ja yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Alkuvuodesta 2026 pilottiin otettiin mukaan myös Pohjois-Savon Liikunta ry., jonne järjestyi muun yhteistyön ja Pohjois-Savon Liikunta ry:n käynnissä olevan hankkeen myötä harjoittelupaikka toista vuottaan opiskelevalle fysioterapeuttiopiskelijaparille.

Pilotissa on mukana noin 30 opiskelijaa, joista 9 työskentelee pareina ja 5 kolmen hengen ryhmissä. Harjoittelun työelämäohjaajia pilotissa on mukana noin 10. Pariharjoittelun etenemistä tukevat harjoitteluiden aikana Savonian fysioterapiaopiskelijoiden harjoittelua ohjaavat opettajat ja harjoittelukoordinaattorit. Pohjois-Savon hyvinvointialueen yksiköissä tapahtuvissa harjoitteluissa koulutusasiantuntijat tarjoavat lisäksi mahdollisuuden yhteiselle reflektiokeskustelulle.

Pariharjoittelua varten laaditut ohjeet perustuvat tutkimusnäyttöön (Sevenhuysen ym, 2013, 2014 ja 2015, Salvitti ym. 2025), ja niitä voidaan soveltaa joustavasti eri harjoitteluympäristöissä. Materiaalin tarkoituksena on toimia opiskelijaohjauksen tukena, edistää yhteistä ymmärrystä pariharjoittelun tavoitteista ja käytännöistä sekä edistää opiskelijoiden oppimista ja oppimistavoitteisiin pääsyä opetussuunnitelmassa harjoittelulle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Pariharjoittelun pilotin materiaalit sisältävät:

• ohjeet työelämän ohjaajalle, joissa tarkennetaan ohjaajan roolia, palautekäytäntöjä ja pariharjoittelun käytännön toteutusta
• ohjeet opiskelijoille, joissa kuvataan parina työskentelyn periaatteet, roolit, vastuunjako, reflektio, palautteenanto ja opiskelijoiden aikataulujen ja työskentelyn suunnittelupohjat, joiden avulla pariharjoittelua voidaan jäsentää arjen työssä viikkotasolla
• ohjeet ohjaavalle opettajalle ja harjoittelukoordinaattoreille, joissa kuvataan pedagoginen vastuu, pariharjoittelun toteutuksen periaatteet, ohjauksen tuki ja arviointi
• taulukoidut tarkistuslistat kaikille osapuolille pariharjoitteluun valmistautumisen ja harjoittelun tueksi

Pariharjoitteluiden jälkeen opiskelijoiden pariharjoittelukokemuksista kerätään palautetta pilotin viimeisellä viikolla ja tehdään palautteesta yhteenveto. Palautekyselyt pohjautuvat ohjeiden tavoin fysioterapia-alan pariharjoitteluita koskevaan tutkimusnäyttöön (Sevenhuysen ym, 2013, 2014 ja 2015, Salvitti ym. 2025). Opiskelijapalautteen yhteenveto ja fysioterapian maisteriopiskelijan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksia esitellään toukokuun lopussa järjestettävässä yhteisessä workshopissa, johon kutsutaan harjoitteluiden ohjaajat pilotissa mukana olleista yksiköistä sekä harjoitteluita ohjaavat opettajat Savonialta. Workshopissa jaetaan kokemuksia pilotin toteutuksesta ja suunnataan ajatuksia tulevaan.

Savonian fysioterapian pariharjoittelun piloitointia esitellään 27.3.2026 JAMKin organisoimassa monialaisia harjoitteluita koskevassa webinaarissa (JAMK 2026), jossa järjestetään kaikille avoin workshop, jossa pyritään löytämään ratkaisuita ammattikorkeakoulujen harjoittelupaikkojen saantiin liittyviin haasteisiin. Pariharjoittelumallin kehittämistyötä tarjotaan myös suulliseksi esitykseksi kesäkuun alussa järjestettäville PedaForum -päiville (PedaForum-päivät 2026).

Kehittämistyön tulokset ja ajatukset tulevaan

Pilotista saatavia kokemuksia ja havaintoja voidaan hyödyntää pariharjoittelumallin edelleen kehittämisessä harjoittelupaikkojen saatavuuden takaamiseksi. Tuloksia voidaan soveltaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämässä Opetusvastaanotto Osmo -harjoitteluympäristössä, jossa sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat tekevät asiakastyötä ja toteuttavat monialaisia harjoitteluita osana hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluita työskennellen pareina (Pohjois-Savon hyvinvointialue, n.d.). Pariharjoittelumallin ohjeita voidaan tarjota hyödynnettäväksi muilla sektoreilla ja hyvinvointialueilla osana Savonian opiskelijoiden harjoitteluita myös muissa tutkinto-ohjelmissa.

Tulevaisuudessa pariharjoittelumallia voisi vahvemmin hyödyntää terveysalalla esimerkiksi kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden harjoitteluissa tai ulkomailta Suomeen muuttaneiden vieraskielisten opiskelijoiden kanssa kieli- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi (Chiew-Jiat Juhang, Ji & Siew 2024).

Harjoittelut ovat tärkeä osa ammatilliseen identiteettiin kasvamisessa ja sen vahvistumisessa, siksi työelämäharjoittelut ovat korkeakouluopiskelijoille tärkeitä ja merkityksellisiä. Laadukkaiden harjoittelukokemusten takaaminen on osa merkityksellistä ja vaikuttavaa opetustehtävää, jotka uudistuvien opetussuunnitelmien avulla pyritään vahvistamaan.

---

Kirjoittajat

Saijamari Hiltunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, saijamari.hiltunen@savonia.fi

Marja Äijö, kuntoutuksen ja gerontologian yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.aijo@savonia.fi

Marjut Heiskanen, koulutusasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue, marjut.heiskanen@pshyvinvointialue.fi

Oskari Ojaniemi, terveystieteiden maisteriopiskelija, Jyväskylän yliopisto, oskari.o.ojaniemi@student.jyu.fi

---

Lähteet

Aalkivi E. 2024. Henkilöstömitoitus ei ole peruste hoitotyön teettämiselle. Ajankohtaista. Suomen Fysioterapeutit. Julkaistu 30.8.2024. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/ajankohtaista/henkilostomitoitus-ei-ole-peruste-hoitotyon-teettamiselle/

Antony, J., Palsuk, P., Gupta, S., Mishra, D., & Barach, P. (2018). Six sigma in healthcare: A systematic review of the literature. The International Journal of Quality & Reliability Management, 35(5), 1075-1092. doi: https://doi.org/10.1108/IJQRM-02-2017-0027

Arene ry. 2026. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali ja terveysalalla: Kyselyanalyysi 2026. Luettu 17.2.2026. Saatavissa: https://arene.fi/wp-content/uploads/2026/01/Ammattikorkeakouluopiskelijoiden-harjoittelupaikkojen-saatavuus-sosiaali-ja-terveys-alalla-kyselyanalyysi-2026.pdf

Chiew-Jiat R, Juhang K, Ji H. & Siew Lin S. 2024. Promoting patient safety among nursing students: A mixed-method study on collaborative cross-cultural learning. Nurse Education in Practice, 81(8), 104201. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2024.104201

Clarke C, Martin M, Sadlo G, de-Visser R. 2014. The development of an authentic Professional Identity on Role-Emerging Placements. Br J Occup Therapy. 77(5):222–9. https://doi.org/10.4276/030802214X13990455043368

Deaves A, Matson R, Rushe E, Rees A, Edwards D, Trainor K, Seddon J. 2024. Exploring alternative practice placement models in occupational therapy and physiotherapy: perspectives and experiences of learners and practice educators: a qualitative systematic review. BMC Med Educ. 2024;24:1325. https://doi.org/10.1186/s12909-024-06323-z

Forbes R, Martin R. 2020. Project based learning for physiotherapy clinical education: Quality and capacity. OpenPhysio. Luettu 17.2.2026. Saatavilla: https://www.openphysiojournal.com/wp-content/uploads/2021/06/Forbes-Martin-2020-Project-based-learning-for-physiotherapy-clinical-education-new.pdf

Fortune T, McKinstry C. 2012. Project-based fieldwork: perspectives of graduate entry students and project sponsors. Aust Occup Ther J. 59(4):265–75. https://doi.org/10.1111/j.1440-1630.2012.01026.x

Harry, M. J. 1998. Six sigma: A breakthrough strategy for profitability. Quality Progress, 31, 60-64. Saatavilla: https://www.proquest.com/magazines/six-sigma-breakthrough-strategy-profitability/docview/214756892/se-2

JAMK 2026. Taikurin hattu esiin – Yhdessä ratkaisuja AMK-harjoittelun haasteisiin. Saatavilla: https://www.jamk.fi/fi/tapahtuma/taikurin-hattu-esiin-yhdessa-ratkaisuja-amk-harjoittelun-haasteisiin

Johnston C, Newstead C, Sanderson M, Wakely L, Osmotherly P. 2017. The changing landscape of physiotherapy student clinical placements: An exploration of geographical distribution and student performance across settings. The Australian Journal of Rural Health, 25(2), 85–93. https://doi.org/10.1111/ajr.12302

Jones A, Wilson I, McClean S, Kerr D, Breen C. 2022. Supporting the learning experience of health-related profession students during clinical placements with technology: a systematic review. Rev Educ. 10(2):e3364. https://doi.org/10.1002/rev3.3364

Markowski M, Bower H, Essex R, Yearley C. 2021. Peer learning and collaborative placement models in health care: a systematic review and qualitative synthesis of the literature. J Clin Nurs. 30(11–12):1519–41. https://doi.org/10.1111/jocn.15661

Mishra, P, & Sharma, RK. (2014). A hybrid framework based on SIPOC and six sigma DMAIC for improving process dimensions in supply chain network. The International Journal of Quality & Reliability Management, 31(5), 522-546. doi: https://doi.org/10.1108/IJQRM-06-2012-0089

O’Connor DA, Baird T, Jack K, Wilkinson RG, Chambers A, Hamshire C. Supporting physiotherapy learners in practice settings: a mixed methods evaluation of experiences of physiotherapy educators. Physiother Theory Pract. 2023;40(8):1–14. https://doi.org/10.1080/09593985.2023.2219313

Pohjois-Savon hyvinvointialue, n.d. Opetusvastaanotto Osmo. Saatavilla: https://pshyvinvointialue.fi/opetusvastaanottoosmo

PedaForum-päivät 2026. Saatavilla: https://pedaforum2026.savonia.fi/

Salter C, Oates RK, Swanson C, Bourke L. 2020. Working remotely: innovative allied health placements in response to COVID-19. Int J Work-Integrated Learn. 2020;21(5):587–600.

Salvitti, S., Colado Gimeo, I., Palese, A., Mansutti, I. & Di Bari, M. 2025. Peer tutoring during clinical internships as experienced by physiotherapy students: a meta-synthesis of qualitative studies. Advances in Health Sciences Education 30(5), 1573-1677.

Sellberg M, Elmberger A, Laksov KB, Halvarsson A. 2025. Success factors in clinical teaching: An integrated pedagogical approach. Physiotherapy Theory and Practice. 41:11, 2393-2403. https://doi.org/10.1080/09593985.2025.2508367

Sevenhuysen, S., Nickson, W., Farlie M. K., Raitman, L. & Keating, J. 2013. The development of a peer assisted learning model for the clinical education of physiotherapy students. Journal of Peer Learning, 6 (1), 30-45.

Sevenhuysen, S., Skinner, E., Farlie M. K., Raitman, L., Nickson, W., Keating, J., Maloney, S., Molloy, E. & Haines, T. P. 2014. Educators and students prefer traditional clinical education to a peer-assisted learning model, despite similar student performance outcomes: a randomised trial. Journal of Physiotherapy. 60(4), 209-216.

Sevenhuysen S, Farlie MK, Keating JL, Haines TP, Molloy E. 2015. Physiotherapy students and clinical educators perceive several ways in which incorporating peer-assisted learning could improve clinical placements: A qualitative study. Journal of Physiotherapy, 61(2), 87–92. https://doi.org/10.1016/j.jphys.2015.02.015

Suomen Fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Saatavilla: http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Säteri S. n.d.. Fysioterapeutti ei tee hoitotyötä. Suomen Fysioterapeutit. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapeuttina-tyoskentely/fysioterapeutti-ei-tee-hoitotyota/

Tailor J, Wadsworth H, McCallig M, Horobin H. 2024. Student physiotherapists’ perspectives of peer learning during multi model placements. Physiotherapy, 123, 102–108. https://doi.org/10.1016/j.physio.2024.02.004

Topping KJ. 1996. The Effectiveness of peer tutoring in further and higher education: A typology and review of the literature. Higher Education, 32(3), pp. 321–345. http://www.jstor.org/stable/3448075

Udhayakumar, A. 2022. Reduce the Patient’s Waiting Time and Improve the Patient’s Flow Using Lean Six Sigma in Physiotherapy Department. QAI Journal for Healthcare Quality and Patient Safety 3(2), 29-36, DOI: 10.4103/QAIJ.QAIJ_18_22