Korkeakoulupedagogiikan päivät Pedaforum 2025 tarjoili näkökulmia korkeakoulupedagogiikan kansalliseen tilaan. Artikkeli on osa 3-osaista artikkelisarjaa, jossa savonialaiset koostavat yhteen 4.-5.6.2025 Metropoliassa järjestetyn Pedaforumin anteja. Tämä artikkeli kokoaa konferenssiesityksistä nousseita ajatuksia. Tämä artikkeli kokoaa konferenssiesityksistä nousseita ajatuksia opinnäytetyöprosessin sujuvoittamisesta niin organisaation, opetus- ja ohjaushenkilöstön kuin ennen kaikkea opiskelijan näkökulmasta.

Opinnäytetyön (ont) tai pro gradun viivästyminen on yksi merkittävimmistä opiskelijan valmistumisen pitkittymistä aiheuttavista tekijöistä. Näin todettiin sekä Aalto-yliopiston projektityöntekijä Camilla Hakulisen ja pedagogisen asiantuntija Maura Ratian yliopisto-opiskelijoiden opinnäytetyöprosessin aikaisen hyvinvoinnin tukemisen kehitystyötä, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) yliopettaja Niina Ervaalan YAMK-opinnäytetöiden edistymistä ja hidastavia tekijöitä käsitelleissä esityksissä. Valmistumisen viivästyminen ei ole toivottavaa opiskelijan, korkeakoulun tai yhteiskunnankaan näkökulmasta, joten opinnäytetyöprosessin tulisi olla mahdollisimman sujuva ja opiskelijoita eteenpäin opastava. Ervaalan mukaan opinnäytetyön edistymiseen vaikuttavat opiskelijaan, organisaatioon ja ohjaukseen liittyvät tekijät.

Resurssien puute luo opiskelijoille ont-stressiä

Xamkin tutkimusta varten kootun kirjallisuuskatsauksen perusteella yksi opinnäytetyön tekoa hidastavista tekijöistä ovat opiskelijan aiemmat oletukset opinnäytetyön tekemisestä. Odotukset korkeakouluopintojen suurimmaksi ja raskaimmaksi ajateltua suoritusta kohtaan vaikuttavat opiskelijoiden asenteeseen opinnäytetyötä kohtaan. Hakulisen ja Ratian mukaan yliopisto-opiskelijat kokevat jopa gradukammoa. Opinnäytteen tekoon kohdistuvat odotukset voivat siis luoda stressiä ennen kuin itse työskentely edes alkaa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriohjelmien käytänteitä koskeneen tutkimuksen opiskelijahaastattelujen mukaan opiskelijat kokevat gradustressin merkittävänä haasteena. Ervaala puolestaan esitti opiskelijoiden motivaatiota ja opinnäytetyön tekemisen mahdollisuuksia haastaviksi tekijöiksi ajallisten ja taloudellisten resurssien, elämäntilanteeseen liittyvien voimavarojen sekä opiskelu- ja itsensä johtamisen taitojen puutteet. Yliopisto-opiskelijat toivovat ont-prosessissa erilaisten elämäntilanteiden huomiointia, mikä sopii myös Ervaalan esittämiin ajallisiin ja taloudellisiin näkökulmiin.

Toisaalta sekä Hakulisen ja Ratian että Ervaalan mukaan riittävä aika opinnäytetyön tekemiseen, hyvät opiskelu- ja itsensä johtamisen valmiudet, mielenkiinto aiheeseen, vertaistuki ja myös vertaispaine edistävät opinnäytetyön valmistumista. Koska opiskelijoiden osaamisvalmiudet vaikuttavat merkittävästi työn valmistumiseen, tulee aiempien opintojen tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä vastaamaan opinnäytetyön moniulotteisia vaatimuksia. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi emotionaalista ja sosiaalista tukea, joka ylläpitää motivaatiota saattaa opinnäytetyö päätökseen.

Prosessien sujuvuus ja selkeys auttavat opiskelijaa eteenpäin

Hakulisen ja Ratian haastattelemat opiskelijat toivovat ohjeistuksiin ja prosesseihin selkeyttä ja joustavuutta. Tähän toiveeseen voidaan vastata tarkastelemalla kriittisesti organisaation asettamia vaatimuksia ja käytäntöjä määritteleviä rakenteita. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat esimerkiksi opinnäytetyöprosessin eri vaiheiden organisointi, opinnäytetyöhön valmistavan opetuksen kohtaaminen opinnäytetyön vaatimusten ja ajoituksen kanssa, tarjotut tukiprosessit sekä ohjauksen resursointi. Hakulinen ja Ratia puolestaan painottivat prosessin rakenteellisen selkeyden tärkeyttä hallittavuuden tunteen ja opiskelijan itsesäätelyn tukemiseksi. Ervaalan mukaan organisaatiotasolla onkin keskeistä ymmärtää prosessin etenemistä kokonaisvaltaisesti.

Kuten millä tahansa suunnitellulla oppimisprosessilla, myös opinnäytteelle tulee olla selkeät ja konkreettiset osaamistavoitteet. Aalto-yliopiston kehitysprojektissa osaamistavoitteisiin määriteltiin alakohtaisesta substanssiosaamisesta ja tieteellisestä ajattelusta, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidoista, opinnäytteeseen kuuluvasta menetelmäosaamisesta sekä projektinhallinta ja yhteistyötaidoista. Näiden konkreettisten osaamistavoitteiden mittaamiseksi linjakkaasti kehitysprojektissa luotiin arviointikriteerit.

Näihin osaamistavoitteisiin pääsemiseksi ont-prosessi esiteltiin projektimaisena toimintana, jonka eri vaiheisiin luotiin emotionaalista, sosiaalista ja kognitiivisia tukitoimintoja. Ohjaajan keskeisen roolin huomioimisen lisäksi sosiaalisen ja emotionaalisen tuen tarpeisiin vastataan seminaari- ja parigradukäytännöillä.

Myös Ervaala nosti esityksessään esiin moniulotteisen sosiaalisen ja emotionaalisen tuen merkitys. Tukikeinoiksi hän esitti Hakulisen ja Ratian tapaan vertaistuen, mutta lisäksi mielenkiintoisena näkökulmana alumnien hyödyntämisen opinnäytetyön tukena. Alumnit voisivat tuoda näkökulmia onnistuneesta prosessista ja siten auttaa opiskelijoita edistämään omaa ont-prosessiaan. Ervaala myös summasi, että erilaisten tukiprosessien lisäksi tulee mahdollistaa monipuolinen kurssitarjonta esimerkiksi opiskelijan oman menetelmäosaamisen kehittämiseksi.

Ohjaajan osaaminen luo laatua

Molemmissa ont-esityksissä todettiin, että ohjaajan ja opiskelijan roolien ja vastuiden selkeys, oikea-aikaiset ja saavutettavat tukimuodot sekä hyvä ohjaussuhde koetaan tärkeinä ja edistävät opinnäytetyön valmistumista. Hyvä ohjaussuhde ja laadukas, saatavilla oleva ohjaus ovat keskeisiä opiskelijan kokemusta ja toimintaa edistäviä tekijöitä.

Hyvä ohjaussuhde rakennetaan hyvällä ohjausosaamisella. Ervaala totesi opinnäytetyötä edistävään ohjaukseen kuuluvan esimerkiksi opiskelijan ja ohjaajan hyvän vuorovaikutuksen, henkilökohtaiset ohjaustilanteet, laadukkaan viestinnän sekä ohjaajan arvostavan asenteen opinnäytetyön ohjaamista kohtaan. Ohjaajien tulee sitoutua ohjaukseen, olla saavutettavissa, antaa realistista palautetta opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa ja vahvistaa myös omaa tutkimusmenetelmällistä osaamistaan. Viimeisestä kohdasta Ervaala nosti tutkimusaineistosta esimerkin, kuinka ohjaaja ohjasi oman menetelmäosaamisensa (tai sen puutteen) pohjalta menetelmävalintoja työn tilaajan toiveen vastaisesti. Ohjaajan oma menetelmäosaaminen siis vaikuttaa ohjauksen sisällölliseen laatuun, minkä vuoksi ont-ohjaajille tulee tarjota tukea ja koulutusta. Aalto-yliopiston kehittämisprojektissa tuotettiinkin ohjeistukset myös ohjaavalle henkilöstölle.

Ajantasaiset ja tarkoituksenmukaiset tukiratkaisut helpottavat myös ohjaustyötä

Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi oleellisia ohjauksen ja tuen muotoja ovat erilaiset, konkreettiset ja ajantasaiset ohjeistukset. Aalto-yliopiston projektissa luotiin eri vaiheisiin kohdennettuja ja opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia ohjeistuksia. Ohjeistuksilla opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi konkreettista tukea oman työskentelyn johtamiseen aikataulupohjien ja tarkistuslistojen avulla.

Ohjeistuksia ei kuitenkaan välttämättä aina löydetä, lueta tai ymmärretä, minkä vuoksi ohjaajat saavat toistuvia, samoihin asioihin liittyviä kysymyksiä opiskelijoilta. Tämän viestirunsauden vähentämiseksi ja ohjauksen oikea-aikaisuuden parantamiseksi Laureassa on kehitetty tekoälypohjainen ont-chatbot, joka kykenee yksinkertaisissa ja toistuvissa kysymyksissä vastaamaan opiskelijalle reaaliaikaisesti ympäri vuorokauden. Laurean ratkaisussa chatbot vastaa kysymyksiin Laurean opinnäytetyöohjeistuksista kootun datan pohjalta kannustavalla ja ohjaavalla tavalla. Sillä ei siis voi kirjoittaa tai oikolukea tekstiä, vaan botti auttaa opiskelijaa prosessissa eteenpäin ohjaamalla ja antamalla vinkkejä. Ont-botti ei siis korvaa ihmisen ohjaustyötä, vaan se täydentää ja tehostaa ohjausprosessia. Kun botti vastaa yksinkertaisiin ja toistuviin kysymyksiin yhdenmukaisesti, voi ohjaaja tarjota yksilöllisempää, laajempaa ja ihmisläheistä ohjausta. Kehitysprojektia esitelleet Mervi Niemelä ja Jyrki Innanen kuitenkin huomauttivat, että koko korkeakoulussa yleisesti käytettävän tekoälybotin käyttämän datan tulee olla ajantasaista ja yhdenmukaista – opinnäytetyöprosessin tulee olla siis systemaattisesti yhdenmukainen koko korkeakoulun sisällä.

Opinnäytetyöprosessien kehitys Savoniassa

Kuten Xamkissa ja Aalto-yliopistossa, myös Savonialla opinnäytetyöprosessissa on havaittu kehitystarpeita. Viime lukuvuonna pilotoimme Savonian sote-aloilla ont-prosessiuudistusta, jonka tavoitteena oli tukea oppimisen oikea-aikaisuutta ja joustavuutta sekä tarjota opiskelijoille ja opinnäytetyön ohjaajille jatkuvasti käytössä olevia tukimateriaaleja opinnäytetyöprosessin ajalle. Koulutuspäälliköiltä saatu vahva tuki mahdollisti kehitysprojektin toteuttamisen lukukaudessa. Projektia esiteltiin tämän vuoden Pedaforumissa pedagogisen johtamisen näkökulmasta.

Kuvateksti: Suvi Aura ja Oona Rantamäki esittelivät sote-ont-kehitysprojektia Pedaforumissa 5.6.2025.

Kehitysprojektissa amk-opinnäytetyöhön valmistava kehittämis- ja tutkimusmenetelmien opintojakso muokattiin yhdeksi, koko sote-alan yhteiseksi verkkototeutukseksi. Muutos koskettaa lukuvuosittain noin 600 opiskelijaa. Opintojakso muuttui noin 15 lukuvuosittaisesta eri alojen lähi-/hybriditoteutuksista yhteen toteutukseen, aikataulullisesti rajoitetusta nonstop-toteutukseksi ja neljästä eri Moodle-kurssialueesta kahteen. Opinnäytetyön aihe-ehdotus valmistuu opintojakson viimeisenä tehtävänä. Opinnäytetyöprosessin tukena on oman ohjaajan lisäksi kuukausittain tarjolla olevia opinnäytetyön aloitus-, menetelmä-, tiedonhaku- ja viestinnän webinaareja. Kehittämistyön todettiin tukevan vahvasti myös resurssien viisasta käyttöä.

Myös Savonian YAMK-tutkinnoissa on käytössä kaikille tutkinnoille yhteinen menetelmäopintojakso verkko-opintoina. Menetelmäopinnot voi suorittaa nonstopina opiskelijan itse valitsemassa aikataulussa. Opinnot suositellaan suoritettavaksi ennen opinnäytetyöprosessin alkamista, sillä sen tavoitteena on tukea opinnäytetyön menetelmällisiä valintoja ja toteutusta. Syksyllä 2025 YAMK-opinnäytetyöprosessissa siirrytään ryhmätuettuun malliin kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Tämä tarkoittaa ohjauksen painopisteen siirtymistä vahvemmin ryhmäohjaukseen, jossa korostuvat erityisesti vertaistuki ja -arviointi. Mallissa edetään ennalta sovitun aikataulun mukaisesti pienryhmissä, jossa kaksi opettajaa ohjaa prosessia yhdessä. Ryhmätuettu opinnäytetyöprosessi on selkeästi ohjeistettu ja aikataulutettu alusta loppuun, jolloin opiskelija tietää milloin ohjausta on saatavilla ja osaa valmistautua opinnäytetyöprosessin vaiheisiin. Opiskelijalla on myös mahdollista saada tukea vapaaehtoisissa menetelmäwebinaareissa sekä tukiklinikoissa.

Entäpä, jos opinnäytetyö nähtäisiinkin projektina?

Aalto-yliopiston kehityshankkeessa nousi myös kysymys opinnäytteen nykyisen muodon tarkoituksenmukaisuudesta. Mikä on opinnäytteen merkitys opiskelijan osaamisen kehittämisessä? Aalto-yliopistossa yhdeksi keskeiseksi työelämässä vaadittavaksi taidoksi tunnistettiin projektiosaaminen, ja opinnäytetyötä lähestytään Aalto-yliopistossa nykyisin projektina. Projektimainen työskentelytapa edistää myös opinnäytteen valmistumista tavoiteajassa. Projektimaisuus tarkoittaa ensinnäkin työskentelyn palastelemista ja toisaalta tavoitetta kehittää työelämässä tärkeää projektiosaamista.

Aalto-yliopiston mallissa projektinhallinnan osaamistavoitteesta opiskelija saa kiitettävän, mikäli hän suunnittelee opinnäytetyöprojektin asiantuntevasti ja noudattaa opinnäytetyön suunnitelmaa ilman perusteettomia viivästyksiä sekä on proaktiivisesti yhteydessä ohjaajaan prosessin aikana. Lisäksi kiitettävään projektinhallintaan kuuluu annettuja ohjeiden noudattaminen sekä saadun palautteen ja ohjeiden hyödyntäminen. Vastaavasti Savonian AMK-tasoisen opinnäytetyön yksi arviointikriteeri on Ammatillisen kasvun ja asiantuntijuuden osoittaminen opinnäytetyöprosessin aikana. Tässä arviointikohteessa arvioidaan opiskelijan aloitteellisuutta ja vastuullisuutta opinnäytetyöprosessin aikana sekä prosessin sujuvaa ja suunnitelmallista etenemistä. Siten projektimainen lähestyminen ja projektiosaamisen arviointi istuisi AMK-tasoisen opinnäytetyöhön.

Savonian YAMK-opinnäytetyön kriteereissä vastaavaa tavoitetta ei ole, ainakaan toistaiseksi. YAMK-tutkinnoissa kuitenkin pilotoidaan syksyllä 2025 työelämäläheistä DUAL ONT-mallia, jossa opiskelijat työskentelevät projektiluonteisesti yrityksen toimeksiannon mukaisesti monialaisissa tutkimusryhmissä. Opinnäytetyöt toteutetaan tiiviissä aikataulussa paritöinä, joissa työelämän edustajat osallistuvat aidossa kolmikantayhteistyössä töiden ohjaamiseen sekä etenemisen seurantaan yhdessä opettajien kanssa. Monialaiset opiskelijaryhmät kehittävät työelämästä nousevia, ilmiöpohjaisia asioita tai teemoja, joista on aito hyöty toimeksiantajille. Opiskelijalle monialainen opinnäytetyöprosessi tarjoaa mahdollisuuden osallistua ilmiöpohjaiseen tutkimukselliseen kehittämisprojektiin, joka kautta saa uutta osaamista sekä se voi jopa tuottaa uuden suunnan omalle uralle. Työelämälle uudenlainen ont-prosessi tarjoaa mahdollisuuden saada opiskelijoita kehittämään työelämän omista tarpeista nousevaa ilmiötä monialaisesti napakassa aikataulussa.

Kohti yhtenäisiä ja teknologian tukemia ont-prosesseja

Savonian kehitystyössä näkyy selkeä yhteys konferenssipäivinä esiteltyihin muiden korkeakoulujen kehittämiin malleihin ja käytäntöihin. Savonia hyödyntää näitä ajatuksia muun muassa siirtymällä YAMK-opinnäytetöissään ryhmätuettuun malliin, jossa vertaistuki ja suunnitelmallisuus tukevat opiskelijoiden etenemistä opinnäytetyöprosessissa. Sote-alojen yhteinen ont-prosessi puolestaan tarjoaa joustavuutta, joka tukee Pedaforum-esityksissäkin esiin tulleita opiskelijoiden toiveita elämäntilanteiden huomioinnista.

Jos projektimaisen työotteen nähdään paitsi tukevan työelämätaitojen kehittymistä, myös opinnäytteen valmistumista aikataulussa, tulisiko Savoniankin ont-prosessin rakenteita ja ohjausta kehittää tarkoituksella projektityöskentelyn periaatteita kohti? Myös tekoälypohjaisen Savonian ohjeistuksiin perustuvan ont-botin kehitystä on ideoitu jo muutaman vuoden ajan, ja sellaisen kehittäminen tukisi kaikkia aloja. Tämä tosin vaatisi eri alojen opinnäytetyöprosessien tarkastelua ja yhdenmukaistamista systemaattisesti. Voisimmeko siis Savoniallakin pohtia ont-prosesseja laajemmin, etsien sopivissa määrin yhtenäisiä, opiskelijoiden edistymistä ja ont-ohjaajien työskentelyä tukevia ratkaisumalleja?

Kirjoittajat:

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Suvi Aura, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelissa on viitattu Pedaforum 2025 -konferenssin esityksiin:

Hakulinen Camilla & Ratia Maura. (4.6.2025). Opinnäyteprosessin kehittäminen opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi. [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://eventos3-202b6.kxcdn.com/uploads/811/abstractFiles/ebe911ee7e9ae66951cb1433835d5689.pdf

Ervaala Niina. (5.6.2025). YAMK-opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyöprosessista – edistävät ja hidastavat tekijät. [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Feventos3-202b6.kxcdn.com%2Fuploads%2F811%2FabstractFiles%2F533bbc824ef594573568c171766a7561.docx&wdOrigin=BROWSELINK

Niemelä Mervi, Innanen Jyrki & Tolonen Tomi. (4.6.2025). Tekoäly tukena opinnäytetyöprosessissa – ONT-chatbotin kehitys ja vaikutukset. [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://eventos3-202b6.kxcdn.com/uploads/811/abstractFiles/4cea0c42b02c582c535aefe693c04319.pdf

Aura Suvi & Rantamäki Oona (5.6.2025). Mahdollistava pedagoginen johtajuus: opinnäytetyöprosessi uusiksi lukukaudessa. [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://eventos3-202b6.kxcdn.com/uploads/811/abstractFiles/98dec2f0bb718fd5ebf7702c829619f3.pdf