Korkeakoulupedagogiikan päivät Pedaforum 2025 tarjoili näkökulmia korkeakoulupedagogiikan kansalliseen tilaan. Artikkeli on osa 3-osaista artikkelisarjaa, jossa savonialaiset koostavat yhteen 4.-5.6.2025 Metropoliassa järjestetyn Pedaforumin anteja. Tämä artikkeli kokoaa konferenssiesityksistä nousseita ajatuksia korkeakoulujen pedagogisen osaamisen ja -johtamisen tärkeydestä ja kehittämisestä.

Korkeakoulujen lähtökohtana työelämän osaamistarpeet

Pedaforum-päivien aloittaneessa alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen (Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM) ja väitöskirjatutkija Sara Kerosen (Jyväskylän yliopisto) dialogipuheenvuorossa käsiteltiin Suomen kilpailukykyä osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Keskustelussa todettiin, että nopean muutoksen aikakaudella jatkuva oppiminen on talouskasvun ja kilpailukyvyn ehdoton edellytys. Keronen totesikin, että yritysten kilpailukyky pohjautuu yksilöiden ja ryhmien kykyyn ja haluun oppia. Siksi yrityksen oppimista tulee johtaa strategisesti, muun muassa tukemalla työntekijöiden osaamisen kehittämistä.

Suomen työelämän vaatimuksia vastaavan osaamisen varmistamiseksi oppimista tulee tapahtua formaalin ja informaalin oppimisen jatkumona, tutkintokoulutuksena, jatkuvan oppimisen koulutuksina sekä työssä tapahtuvana jatkuvana oppimisena. Pylkkänen painotti koulutuksen laatua ja sisältöä: kouluttautumisen tulee vastata ennakoituihin työelämän osaamistarpeisiin. Näin ollen koulutussektorin on tuotettava aitoa ja laadukasta osaamista, jonka sisältöjen osuvuuden vuoksi Keronen peräänkuulutti vahvemman koulutusorganisaatioiden ja työelämän välistä vuoropuhelua.

Pylkkänen nosti esiin julkisen keskustelun aiheena olevan ammatillisen koulutuksen tuottaman osaamisen heikon laadun ja pohti todistuksen merkitystä osaamisen takeena. Ristiriitaisesti, kuten myös dosentit Tiina Airaksinen ja Anna Parpala (Helsingin yliopisto, HY) toivat esityksessään esille, Suomessa on asetettu tavoitteita korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle, opetusryhmien suurentamiselle ja tavoiteajassa valmistumiselle, mutta samaan aikaan säästetään koulutuksen perusrahoituksesta. Lisäksi rahoitusmalli ohjaa pääasiassa määrällisiin tavoitteisiin.

Tätä dilemmaa sivusi myös väitöskirjatutkija ja yliopettaja Helena Kuusisto-Ek (Tampereen yliopisto). Hän esitti korkeakoulujen olevan strategisessa mielessä hybridiorganisaatioita, jotka tasapainottelevat strategisen tehtävänsä suhteen yritysmäisen toiminnan tulostavoitteiden ja julkisen sektorin yhteiskunnallisen, laaja-alaisen sivistyksen lisäämisen tehtävän ristiaallokossa. Vaikka rahoitusmalli ohjaakin vahvasti määrällisiin tavoitteisiin, tulisi korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävänsä vuoksi tuotetun osaamisen korkeatasoista laatua. Elina Pylkkäsen (TEM) mukaan tarkoituksenmukaista olisikin ohjata korkeakoulujen rahoitusta myös osaamisen laadun perusteella, sillä kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vaatii ennen kaikkea työvoimaa, jolla on työelämän vaatimuksia kohtaavaa osaamista.

Pedagoginen osaaminen on korkeakoulutuksen laatutekijä

Korkeakoulujen tehtävä on siis tuottaa osaamista. Osaamisen tuottamiseksi korkeakoulun henkilöstön tulisi osata, kuinka osaamista tuotetaan. Opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen vaikuttaa suoraan korkeakoulutuksen laatuun, totesi Mari Murtonen Turun yliopistosta. Murtonen kuitenkin toi esityksessään esille, kuinka etenkin yliopistoissa opetusansioiden arvostus kehittyy hitaasti vallalla olevan humboldtilaisen, eli substanssiosaamista painottavan osaamisen, tradition vuoksi. Samaan aikaan opettajien työnkuva on muuttunut kontaktiopetuksen antajasta ja tiedon välittäjästä oppimisratkaisuiden kehittäjäksi. Modernilta opetukselta odotetaan työelämäyhteistyötä, oppijan toimijuuden edistämistä ja personoituja oppimispolkuja, joiden rakentaminen vaatii ehdottomasti pedagogista osaamista.

Pedagogisen osaamiseen nivoutuen korkeakouluissa on myös muita jatkuvia henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeita. Yhtenä esimerkkinä korkeakouluissa tarpeellisesta osaamisesta nostettiin Taina Civilin ja Laura-Maija Heron (Hämeen ammattikorkeakoulu) esityksessä TKI-toiminnan ja opetuksen (TKIO) integraatiosta. Opiskelijalähtöiseen oppimiseen tähtäävä TKIO-toiminta mahdollistaa korkeakouluja monella tapaa hyödyttäviä innovaatioita, mutta vaatii onnistuakseen aktivoivia menetelmiä, monialaisia oppimisympäristöjä, tiivistä työelämäyhteistyötä, yrittäjyyden tukemista ja joustavia opetussuunnitelmia. Opetushenkilöstön tulee tässä mielessä kyetä toimimaan hybridiroolissa ymmärtäen ja yhdistäen sekä TKI-toiminnan että pedagogiikan ominaispiirteitä.

Toisena nykypäivän ehdottomana korkeakoulussa tarpeellisena osaamisen kehityskohteena Pedaforumissa nousi myös tekoäly ja sen vaikutukset opetukseen. Petter Korkman (kirjaston tietoasiantuntija, Helsingin yliopisto) puhui koulutusorganisaatioiden vastuusta puhua ja konkretisoida tekoälyn vastuullisen käytön tapoja ja rajoja opiskelijoille. Tämä jos mikä vaatii teknologisen ymmärryksen ja pedagogiikan yhteensovittamista digipedagogisen TPACK-mallin jokaisella osa-alueella, mutta myös eettisestä näkökulmasta (Celik, 2023). Korkmanin mukaan tekoälyn ujuttautumisessa osaksi opetusta ja oppimista suurin riski ei ole uusi työkalu vaan se, ettei sen vastuullisesta käytöstä puhuta riittävän konkreettisesti. Kyse on kuitenkin oppimisen laadusta ja toisaalta myös opiskelijoiden oikeusturvasta.

Pylkkäsen ja Kerosen dialogia mukaillen tarvitsemme jatkuvaa oppimista, koska eilisen taidot eivät ratkaise huomisen haasteita. Henkilöstön osaamista on kehitettävä myös korkeakouluissa, olemmehan osaamisen asiantuntijoita! Pedagogisen osaamisen kehittämistä ei tule jättää yksittäisen opettajan harteille. Opettaja oman aktiivisuuden lisäksi pedagogisen osaamisen kehittämistä edistävät korkeakoulutusorganisaatiosta tuleva tuki, kuten pedagoginen johtaminen ja tarjolla olevat pedagogiset koulutukset. Parhaimmillaan opettajia kannustetaan pedagogiseen kehittämiseen sekä tarjotaan tarvittava aika ja tuki. Tämä on oleellinen osa pedagogista johtamista. Päinvastainen toiminta voi puolestaan johtaa opettajan työhyvinvoinnin heikkenemiseen. Pedagogiset koulutukset myös edistävät opiskelijakeskeistä opetustapaa (Murtonen ym. 2024), koko työyhteisön opetuskulttuuria ja myönteisempää kollegiaalisuutta (Murtonen & Vilppu 2020).

Hetki alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen ja väitöskirjatutkija Sara Kerosen Pedaforum 2025 -dialogipuheenvuorosta.

Pedagoginen johtaminen on avainasemassa pedagogisten kyvykkyyksien kehittämisessä

Pedagoginen johtajuus on noussut viime vuosina korkeakouluissa aktiivisen kiinnostuksen kohteeksi. Esimerkiksi Mäen ym. (2021) tutkimustuloksissa korkeakouluopettajien pandemian aikaisista työkokemuksista nousi selkeä tarve pedagogiselle johtamistyölle. Lisäksi Karvin korkeakoulupedagogiikan arviointiraportissa pedagoginen johtaminen nostettiin yhdeksi viidestä keskeisestä kehittämissuosituksesta (Toom ym. 2023). Tämä teema on näkynyt vahvasti jo kolmena vuonna Pedaforumin esityksissä.

Pedagoginen johtajuus määritellään systeemiseksi ja laaja-alaiseksi toiminnaksi, joka näyttäytyy korkeakoulun kaiken toiminnan kehittymistä tukevana johtamisen pedagogisuutena, tavoitteellisuutena ja linjakkuutena (Kimmo Mäki 4.6.2025; Toom ym. 2023). Anna Parpala sanoitti Pedaforum-esityksessä pedagogisen johtamisen laaja-alaisuutta toteamalla, että korkeakoulussa kaikki ovat pedagogisia johtajia. Pedagoginen johtajuus sisältää Parpalan mukaan pedagogista tietoisuutta, valmentavaa johtamisotetta ja kykyä muutoksen johtamiseen. Tällaisia pedagogisen johtamisen taitoja tarvitaan kaikilla korkeakoulun toimijoilla, myös opiskelijoilla. Pedagogista johtajuutta on toteutettava omasta roolista käsin, jolloin opiskelija johtaa omaa oppimistaan, opettaja opiskelijoiden oppimista ja päällikkö- ja johtajatasolla johdetaan opetushenkilöstön ja organisaation pedagogista toimintaa.

Opetushenkilöstön ja organisaation pedagoginen johtaminen vaatii pedagogista osaamista, ymmärrystä korkealaatuisesta pedagogiikasta ja sen soveltamisesta, taitoa ja kiinnostusta johtaa henkilöstöä pedagogiikassa ja sen kehittämisessä sekä kykyä argumentoida pedagogisesta näkökulmasta kaikilla organisaation tasoilla (Fonsen & Lahtero 2024; Toom ym. 2023). Kuten Murtonen esityksessään totesi, pedagogisen osaamisen kehittäminen on korkeakoulussa pitkälti johtamiskysymys. Ylipäänsä pedagogiikan kehittäminen vaatii mahdollistamista ja henkilöstön kannustamista. Pedaforumin puheenvuorossaan dosentit Anna Parpala ja Tiina Airaksinen (HY) sekä korkeakoulupedagogiikan yliopettaja Kimmo Mäki (Haaga-Helia) toivat valmentavan- ja muutosjohtamisen keinona henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämisen tukemisessa. Korkeakouluja haastavan korkeakoulutettujen määrän lisäämistavoitteen ja rahoituksen supistamisen haasteeseen vastaamiseksi tarvitaan heidän mukaansa organisaatiotasoista muutosjohtamisen sekä yksilötasoista valmentavan johtamisen taitoja.

Pedagoginen johtaminen onkin ennen kaikkea organisaatiotason kysymys. Helena Kuusisto-Ek totesi esityksessään, että korkeakoulujen tulisi keskittyä strategioissaan enemmän osaamiseen ja siihen liittyviin strategisiin valintoihin. Kuusisto-Ekin strategisen johtamisen tutkimuksen tulosten mukaan korkeakoulujen strategioissa korostuvat usein yleisluontoiset tavoitteet, mutta osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyvät strategiset valinnat jäävät vähemmälle huomiolle. Tutkimuksessa ehdotetaan, että korkeakoulujen tulisi suunnata strategista johtamistaan selkeämmin osaamisperustaisiin ratkaisuihin ja pitkän aikavälin osaamistarpeiden tunnistamiseen. Tämä voisi tukea vaikuttavampaa ja tavoitteellisempaa kehittämistä korkeakoulukentällä.

Osaaminen synnyttää osaamista

Korkeakoulujen menestys ja niiden kyky vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin rakentuvat pitkälti opetushenkilöstön yksilöllisen ja yhteisötasoisen osaamisen varaan. Opettajat eivät toimi tiedon siirtäjinä, vaan uuden osaamisen mahdollistajina ja suunnannäyttäjinä. Heidän asiantuntemuksensa, pedagogiset valmiutensa ja strateginen roolinsa ovat keskeisiä tulevaisuuden työvoiman laaja-alaisen osaamisen kehittämisessä. Laadukas ja ajan tasalla oleva opetus ei synny sattumalta, vaan vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä, aikaa reflektiolle ja organisaation tukea. Strategisessa johtamisessa tulisikin tunnistaa opetushenkilöstön kehittäminen kriittiseksi investoinniksi, ei vain henkilöstöpolitiikan vaan koko korkeakoulun tulevaisuuden näkökulmasta. Kun opetushenkilöstön osaamista vahvistetaan, se heijastuu suoraan opiskelijoiden oppimiseen ja työelämävalmiuksiin – ja edelleen yhteiskunnan osaamispääoman kasvuun.

Jo Pedaforumin avauspuheenvuorossaan Metropolia-ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola korosti, että opettajien pedagoginen osaaminen on korkeakoulun kivijalka. Myös Mari Murtonen totesi esityksessään, että on vanhanaikaista tulkita pedagogiikan olevan vain opetussisällön välittämistä opiskelijoille, eikä tällä tulkinnalla ratkaista korkeakoulusektoria koskettavia muutoshaasteita. Sekä Mäki että Murtonen ottivat kantaa pedagogisen osaamisen ylläpitämisen ja vahvistamisen puolesta. Oppimisen todettiin useammassa esityksessä olevan korkeakoulujen keskeinen tarkoitus. Kuusisto-Ekin mukaan korkeakouluhenkilöstöä tulee ottaa ja saada mukaan myös strategiseen keskusteluun. Näistä syistä pedagogista johtamista ja puhetta tarvitaan korkeakouluissa tällä hetkellä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Kirjoittajat:

Suvi Aura, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Celik I. 2023. Towards Intelligent-TPACK: An empirical study on teachers’ professional knowledge to ethically integrate artificial intelligence (AI)-based tools into education. Computers in Human Behavior 138, 107468. https://doi.org/10.1016/j.chb.2022.107468

Fonsén E & Lahtero T. 2024. The Theory of Pedagogical Leadership: Enhancing High-Quality Education. Teoksessa Ahtiainen, Hanhimäki, Leinonen, Risku ja Smeds-Nylund. Leadership in Educational Contexts in Finland – Theoretical and Empirical Perspectives, s. 159-178. Springer.

Kuusisto-Ek H. 2021. Suomen ammattikorkeakoulujen strategiasisällöt 2017–2020. Tiedepolitiikka, 46(1). https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/102626

Murtonen M, Aldahdouh T, Vilppu H, Trang N, Riekkinen J & Vermunt J. 2024. Importance of regulation and the quality of teacher learning in student-centred teaching. Teacher Development, 28(4), 534–552. https://doi.org/10.1080/13664530.2024.2318329

Murtonen M & Vilppu H. 2020. Change in University Pedagogical Culture – The Impact of Increased Pedagogical Training on First Teaching Experiences. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 19(3), 367–383. https://doi.org/10.26803/ijlter.19.3.20

Mäki K, Vanhanen-Nuutinen L, Nieminen V-S, Mielityinen S & Ilves V. 2021. Digiä ja keitaita – Korkeakouluopettajan pandemian paineessa. Haaga-Helian julkaisut 9/2021

Toom A, Heide T, Jäppinen V, Karjalainen A, Mäki K, Tynjälä P, Huusko M, Nurkka N, Vahtivuori-Hänninen S & Karvonen A. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisu 22:2023. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2223.pdf

Artikkelissa viitatut Pedaforum 2025 -esitykset:

Airaksinen Tiina, Parpala Anna & Mäki Kimmo. (4.6.2025) Miten valmentavalla johtamisella ja muutosjohtamisella voidaan tukea henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämistä? [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Feventos3-202b6.kxcdn.com%2Fuploads%2F811%2FabstractFiles%2F172650c04e1f3c5892e9a60f846de512.docx&wdOrigin=BROWSELINK

Murtonen Mari. (4.6.2025). Yliopistopedagogisen koulutuksen vaikuttavuus ja pedagogisen kulttuurin johtaminen. [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://eventos3-202b6.kxcdn.com/uploads/811/abstractFiles/9a4da4c45fd0f8c35c985f090cf60ef3.pdf

Korkman Petter. (4.6.2025). Kun tekoäly kirjoittaa paperin – Tietotyön taitojen uudelleenmäärittely digiaikakaudella. [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://eventos3-202b6.kxcdn.com/uploads/811/abstractFiles/780de98233564c7473973995505785e4.pdf

Kuusisto-Ek Helena. (5.6.2025) Miltä korkeakoulujen tulevaisuus näyttää strategisen johtamisen näkökulmasta? [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Feventos3-202b6.kxcdn.com%2Fuploads%2F811%2FabstractFiles%2F3f1ad8e710ec5a53a6d903ea64fffc82.docx&wdOrigin=BROWSELINK

Civil Taina & Hero Laura-Maija. (5.6.2025). TKI-toiminnan ja opetuksen integraation haasteita ja mahdollisuuksia ammattikorkeakouluissa. [konferenssiesitys] Pedaforum 2025, Helsinki. Esityksen abstrakti: https://eventos3-202b6.kxcdn.com/uploads/811/abstractFiles/f04ad71b75b7f7f3b97e3d803fcef8c4.pdf