Kestävä kehitys on noussut yhdeksi aikamme keskeisimmistä yhteiskunnallisista teemoista. Sen ytimessä on kysymys siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa ja miten voimme sovittaa yhteen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuudet (Svensk Näringsliv 2021, 2). Hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kestävän kasvun edistäminen edellyttävät ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tasapainoista vahvistamista. Kestävän kasvun lähtökohtana on ymmärtää näiden ulottuvuuksien keskinäinen riippuvuus ja sovittaa ne yhteen tavalla, joka turvaa sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2021.)

Sosiaalisen kestävyyden merkitys oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamisessa

Vaikka kestävyyskeskustelu painottuu usein ympäristö- ja talouskysymyksiin, Envallin (2025) artikkelimuotoinen YAMK-opinnäytetyö nostaa esiin sosiaalisen kestävyyden erityisen merkityksen sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten ja järjestöjen toiminnassa. Juuri sosiaalinen vastuu, kuten eriarvoisuuden vähentäminen, haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin vaikuttaminen näyttäytyy näiden toimijoiden arjessa keskeisenä motiivina ja käytännön työnä.

Envallin (2025) haastattelututkimuksen mukaan pk-yritykset ja järjestöt eivät ainoastaan tarjoa palveluja, vaan osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen muutokseen. Ne pyrkivät rakentamaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa lähellä ihmistä, siellä missä tarpeet konkretisoituvat. Haastatteluaineistossa korostui vahva tahtotila puuttua epäkohtiin ja parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia. Kuten eräs haastateltava totesi: “On nostettava esille sellaisia asioita ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen.” Tämä kiteyttää vahvan tahtotilan muuttaa rakenteita ja edistää kestävyyttä käytännön tasolla missä ihmiset ja arki kohtaavat.

Pk-yrityksissä ja järjestöissä kestävyys näkyy vahvasti osana arjen toimintaa

Haastateltavat kuvasivat päätöksentekonsa olevan taloudellisesti ja ekologisesti harkittua. Kestävyys ei ollut irrallinen lisäys, vaan sisäänrakennettu osa toimintaa. Resurssiviisas ja vastuullinen toiminta on erityisen tärkeää pienissä organisaatioissa, joissa kustannukset ja hyödyt on tarkasti punnittava. Toisaalta tämä luo edellytyksiä kokeiluille ja ketteryydelle, mikä voi johtaa uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin nopeammin kuin suurissa organisaatioissa. (Envall 2025.)

Vaikka pk-yritykset ja järjestöt haluavat edistää kestävää kehitystä, niiden toiminta ei tapahdu tyhjiössä, mikä nousi tutkimuksessa selkeäksi haasteeksi. Ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää mittavia investointeja, teknologista kehitystä ja pitkän aikavälin vakaita pelisääntöjä (Svensk Näringsliv 2021, 3). Rahoituksen riittävyys, poliittinen ohjaus ja toimintaympäristön epävarmuus määrittävät pitkälti pk-yritysten ja järjestöjen mahdollisuuksia ja keinoja. Tässä kokonaisuudessa eri toimijoiden välinen yhteistyö on välttämätöntä.

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan (2021) mukaan seuraavaksi tarvitaan hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä tutkimuslaitosten, yritysten, järjestöjen ja kansainvälisten kumppaneiden kesken. Prosessien kehittäminen ja toimialojen välisten siilojen purkaminen ovat avainasemassa, ja yhteistyön onnistuminen edellyttää eri näkökulmien huomioimista sekä yhteensovittamista jo varhaisessa vaiheessa. Kestävä kasvupolitiikka voi näin synnyttää myönteisen kehän, jossa taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys vahvistavat toisiaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä sekä kokonaisvaltaista ajattelua niin julkisella sektorilla kuin koko yhteiskunnassa.

Sosiaalisen kestävyyden korostuminen ei ole vain yksittäisten haastateltavien kokemus. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) selvitys vahvistaa, että järjestöjen näkökulmasta juuri sosiaalinen ulottuvuus saa erityistä painoarvoa. THL on parhaillaan laatimassa kansallista ohjausmallia hyvinvointitaloudesta, jonka tavoitteena on edistää sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden parempaa yhteensovittamista. Niin sanotussa hyvinvointitaloudessa taloudellista kehitystä tavoitellaan siten, että se tukee ihmisten ja ympäristön hyvinvointia kestävällä tavalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ei niiden kustannuksella. Tämä vastaa myös pk-yritysten ja järjestöjen painotuksia Envallin (2025) tutkimuksessa, jossa toimijat pyrkivät vastaamaan konkreettisesti asiakkaiden tarpeisiin, vähentämään eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja tukemaan ihmisten hyvinvointia arjessa.

Kestävän kehityksen edistäminen on yhteiskunnallinen ja inhimillinen haaste

Kestävän kehityksen toteutuminen edellyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamista kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Se haastaa meidät tarkastelemaan, kuinka hyvin yhteiskuntamme rakenteet tukevat ihmisten perustarpeita, kuten terveyttä, turvallisuutta, osallisuutta ja merkityksellistä elämää. Inhimillinen ulottuvuus kytkeytyy siihen, miten ihmiset kokevat oman asemansa, hyvinvointinsa ja vaikutusmahdollisuutensa muuttuvassa maailmassa ja ennen kaikkea siihen, kuinka näihin tarpeisiin voidaan vastata kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Tällöin katse kohdistuu myös yhteiskunnan rakenteisiin ja toimijoihin, jotka voivat vaikuttaa näihin kysymyksiin arjessa.

Kestävän kehityksen tavoitteet rakentuvat demokraattisen, oikeudenmukaisen ja turvallisen yhteiskunnan perustalle, jossa kaikilla ihmisillä on yhtäläinen arvo, vaikutusmahdollisuuksia ja selkeät omistusoikeudet. Tässä kokonaisuudessa voidaan tulkita, että pk-yrityksillä ja järjestöillä on erityinen rooli: ne voivat edistää kestävää kehitystä käytännössä esimerkiksi luomalla työpaikkoja, vahvistamalla yksilöiden taloudellista osallisuutta ja tukemalla tasa-arvoista yhteiskunnallista kehitystä. (Svensk Näringsliv 2021, 2.) Vaikka nämä toimijat työskentelevät usein rajallisilla resursseilla, niiden panos kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa on merkittävä. Ne tuovat arkeen konkreettisia ratkaisuja, sosiaalista vastuuta ja ketteryyttä – ominaisuuksia, jotka voivat synnyttää laajempia, positiivisia vaikutuksia. Envallin (2025) tutkimus osoittaa, että juuri pk-yritysten ja järjestöjen sitoutuminen kestävään kehitykseen sekä käytännön toimintatavat voivat toimia esimerkkinä myös suuremmille organisaatioille. Tämä muistuttaa, että kestävä kehitys ei ole vain poliittisia linjauksia tai strategioita, vaan ennen kaikkea arjessa tapahtuvaa päätöksentekoa ja toimintaa, johon jokaisella toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa.

Kirjoittajat

Sabina Envall, sairaanhoitaja, YAMK -opiskelija, Kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, YTM, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Envall, S. 2025. Kestävän kehityksen nykytila sosiaali- ja terveysalan pienissä ja keskisuurissa järjestöissä ja yrityksissä – Esihenkilöiden näkemyksiä kestävän kehityksen edistämisestä muuttuvassa toimintaympäristössä. Opinnäytetyö. Kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinko-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Suomen kestävän kestävän kehityksen toimikunta 2021. Kolme kärkeä kestävään kasvuun. Viitattu 16.5.2025. https://kestavakehitys.fi/-/1271139/kolme-karkea-kestavaan-kasvuun. Viitattu 16.5.2025.

Svensk näringsliv 2021. Företagens avgörande roll för en hållbar utveckling och genomförandet av Agenda 2030. Stockholm 2021. https://www.svensktnaringsliv.se/bilder_och_dokument/rapporter/ptwiwy_foretagens-avgorande-roll-for-en-hallbar-utvecklingpdf_1171496.html/f%C3%B6retagens+avg%C3%B6rande+roll+f%C3%B6r+en+h%C3%A5llbar+utveckling.pdf. Viitattu 16.5.2025.

THL 2024. Järjestöjen ja neljännen sektorin hyvinvointitalousajattelun keskiössä sosiaalinen kestävyys. https://thl.fi/-/jarjestojen-ja-neljannen-sektorin-hyvinvointitalousajattelun-keskiossa-sosiaalinen-kestavyys. Viitattu 19.5.2025.