Artikkeli perustuu Johanna Antikaisen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa suunniteltiin ja toteutettiin kaksiosainen työpaja kotihoidon sairaanhoitajille. Työpajoissa harjoiteltiin diabetesta sairastavan jalkojen kliinistä tutkimista ja käsiteltiin riskiluokitusta, omahoidon ohjausta sekä jalkakomplikaatioiden ehkäisyä. Kotihoidon asiakkaat ovat usein iäkkäitä ja monisairaita, minkä vuoksi sairaanhoitajan kliininen osaaminen korostuu. Jalkojen tutkiminen edellyttää kädentaitoja, tarkkaa havainnointia ja kykyä yhdistää löydökset asiakkaan kokonaistilanteeseen.

Jalkojen tutkiminen on keskeistä ennaltaehkäisevää hoitoa

Diabetesta sairastavan jalat voivat viestiä ongelmista jo ennen kuin asiakas itse havaitsee niitä. Pienet muutokset, kuten kovettumat, rakkulat tai kengän aiheuttamat painaumat, voivat kehittyä huomaamatta vakaviksi jalkahaavoiksi tai infektioiksi. Pahimmillaan seurauksena voi olla amputaatio. Tämän vuoksi jalkojen tutkiminen ei ole pelkkä yksittäinen toimenpide, vaan olennainen osa ennaltaehkäisevää hoitotyötä ja potilasturvallisuutta. (Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat: Käypä hoito -suositus, 2021.)

Miten diabeettinen jalkahaava syntyy?

Diabeettinen jalkahaava syntyy usein vähitellen. Taustalla vaikuttavat erityisesti neuropatia eli hermovaurio, ääreisvaltimotauti sekä ihorikon kautta syntyvä infektio. Neuropatian vuoksi asiakas ei välttämättä tunne kipua, painetta tai hiertymää. Samalla jalan virheasennot ja muuttunut kuormitus lisäävät ihon rasitusta. Kun jalkaan kohdistuu jatkuvaa painetta, iho alkaa paksuuntua ja muodostaa kovettumaa. Kovettuman alle voi syntyä huomaamatta verenpurkauma ja myöhemmin haava. Huonosti istuvat kengät, kävely paljain jaloin tai pieni vierasesine kengässä voivat riittää käynnistämään vaurion. Verenkierron heikentyminen hidastaa paranemista ja lisää kuolion riskiä. (Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat: Käypä hoito -suositus, 2021.)

Miten sairaanhoitaja tutkii jalat kotihoidossa?

Kotihoidossa jalkojen tutkiminen alkaa havainnoinnista. Sairaanhoitaja kiinnittää huomiota asiakkaan liikkumiseen, kenkiin, sukkiin ja siihen, miten asiakas itse kertoo jalkojensa tilanteesta. Haastattelussa selvitetään esimerkiksi aiemmat jalkahaavat, puutuminen, kipu, kävelyvaikeudet, omahoito ja tupakointi. (Tapio, 2021; Dutta, Rastogi & Jude, 2020.) Jalat tarkastetaan hyvässä valaistuksessa. Ihosta, kynsistä ja varvasväleistä etsitään ihorikkoja, kovettumia, halkeamia, turvotusta, punoitusta ja infektion merkkejä. Samalla arvioidaan jalan rakennetta ja kuormittumista. (Tapio, 2021.)

Neuropatiaa tutkitaan 10 gramman monofilamentilla, jolla arvioidaan suojaavaa tuntoa. Lisäksi tutkimuksessa voidaan käyttää 128 Hz äänirautaa värinätunnon arviointiin sekä refleksivasaraa akillesjännerefleksin tutkimiseen. Verenkiertoa arvioidaan tunnustelemalla jalkaterän pulssit. Tarvittaessa asiakas ohjataan jatkotutkimuksiin, kuten ABI- tai varvaspainemittaukseen. (American Diabetes Association Professional Practice Committee, 2026.)

Riskiluokitus auttaa ehkäisemään haavoja

Riskiluokituksen avulla tunnistetaan asiakkaat, joilla on suurentunut riski saada jalkahaava. Riskiluokka määräytyy suojaavan tunnon, verenkierron, jalan rakenteen ja aikaisempien haavojen perusteella. Riskiluokkiin 1–3 kuuluvia jalkoja pidetään riskijalkoina, jolloin seuranta, omahoidon ohjaus ja jalkaterapeutin arvio korostuvat. (Terveyskylä, 2025.)

Jalkaterveys on keskeinen osa ikääntyneen toimintakykyä. Terveet jalat tukevat liikkumista, tasapainoa ja lihaskuntoa sekä edistävät kotona selviytymistä. Ikääntymisen myötä verenkierto voi heikentyä, nivelet jäykistyä ja jalkojen omahoito vaikeutua, mikä lisää jalkavaivojen riskiä. Siksi diabetesta sairastavien jalkojen tutkimiseen liittyvää kliinistä osaamista voidaan hyödyntää laajasti kaikkien kotihoidon asiakkaiden jalkaterveyden edistämisessä. (Stolt ym., 2023.)

Kirjoittajat: Johanna Antikainen kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö YAMK – opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Kirjoittajat

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Johanna Antikainen, Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

American Diabetes Association Professional Practice Committee. 2026. Standards of Care in Diabetes—2026. Diabetes Care. https://diabetesjournals.org/care/article/42/Supplement_1/S139/31370/12-Older-Adults-Standards-of-Medical-Care-in. Viitattu 30.5.2026.

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat: Käypä hoito -suositus. 2021. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Endokrinologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50079. Viitattu 30.5.2026.

Dutta, S., Rastogi, A. & Jude, E. 2020. Bedside assessment of diabetic foot. Diabetes & Primary Care. https://www.academia.edu/44914151/Screening_developments_for_the_foot_in_diabetes. Viitattu 30.5.2026.

Stolt, M., Saarikoski, R. & Väyrynen, P. 2023. Jalkaterveyden merkitys terveydelle. Jalkaterveys. 21.6.2023. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/jtr00347. Viitattu 30.5.2026.

Tapio, A-L. 2021. Diabetespotilaan jalkojen tutkiminen. Sairaanhoitajan käsikirja. Helsinki: Duodecim.

Terveyskylä. 2025. Riskijalka diabeteksessa. Diabetestalo. Viitattu 26.5.2026. https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo/diabeteksen-lisasairaudet/diabetes-ja-jalat/riskijalka-diabeteksessa. Viitattu 30.5.2026.