Toteutimme helmikuussa 2026 Kestävää kasvua Pk-yrityksille -hankkeessa kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää vastuullisuuden ja digitaalisuden nykytilaa pohjoissavolaisissa yrityksissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 42 yritystä. Suurin osa (88%) vastaajista oli mikro- tai pienyrityksiä. Toimialoittain tarkasteltuna vastaajat edustivat erityisesti teollisuutta sekä palvelualaa. Kokonaisuutena aineisto painottuu pieniin ja mikroyrityksiin, erityisesti teollisuuden ja palveluiden sektoreilla.

Vastuullisuus nähdään yhä useammin kilpailuetuna

Yritys, joka toimii vastuullisesti, huomioi omassa toiminnassaan kestävän kehityksen päämäärät. Näin toimivan yrityksen vastuullisuustyön tavoitteena on paitsi edistää omaa liiketoimintaansa, myös huomioida kestävä kehitys.

Vastuullisuus etenkin pk-yrityksissä on usein arjessa tapahtuvaa käytännön tekemistä. Kun tällaiseen tekemiseen otetaan mukaan järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus, voidaan vastuullisuustyön merkittävyyttä lisätä.

Noin puolet vastaajista kertoi, että yrityksessä on käynnistetty vastuullisuusohjelma tai aloitettu vastuullisuustyö. Vastaajista 24 % ei ollut aloittanut vastuullisuustyötä ja 26 % vastaajista ei kokenut asiaa tällä hetkellä ajankohtaiseksi. Vastausten perusteella vastuullisuustyö on yleisempää pienissä ja sitä suuremmissa yrityksissä, kun taas mikroyrityksissä vastuullisuutta ei tällä hetkellä koettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

Vastuullisuustyöhön ryhtymisen taustalla korostuvat ennen kaikkea yrityksen oma strateginen valinta sekä asiakkaiden vaatimukset. Strateginen omaehtoinen kehittäminen oli yleisin yksittäinen syy vastuullisuusohjelman käynnistämiselle. Myös lainsäädännön muutokset vaikuttavat osassa yrityksiä, mutta selvästi harvemmin kuin liiketoimintalähtöiset tai asiakaslähtöiset tekijät. Tulokset viittaavat siihen, että vastuullisuus nähdään yhä useammin kilpailuetuna ja osana yrityksen pitkän aikavälin kehittämistä.

Suurimmat haasteet käytännön toteutuksessa

Vastuullisuustyössä ongelmallisimmiksi koettiin erityisesti vastuullisuusohjelman luominen, vastuullisuuden vieminen käytännön toimintaan sekä vastuullisuustoimien vaikutusten mittaaminen. Myös arvoketjun merkityksen ymmärtäminen ja huomioiminen nousi esiin keskeisenä haasteena. Pienemmissä yrityksissä korostui usein kysymys siitä, mistä vastuullisuustyössä tulisi lähteä liikkeelle, kun taas suuremmissa yrityksissä haasteet liittyivät enemmän raportointiin, analysointiin ja mittaamiseen.

Tulokset osoittavat, että vastuullisuustyön suurimmat kehityskohteet liittyvät käytännön toteutukseen, systematiikkaan ja vaikutusten todentamiseen. Myös vastuullisuudesta viestiminen koettiin haastavaksi. Pelkkä tahtotila ei riitä, vaan yritykset kaipaavat konkreettisia työkaluja ja selkeitä toimintamalleja.

Digitaaliset perusvalmiudet hyvällä tasolla, uusien ratkaisuiden käyttöönottoon kaivataan tukea

Vastuullisuuden lisäksi selvitimme kyselyllä yritysten digitaalisuuden nykytilaa. Yritykset arvioivat digitaaliset valmiutensa keskimäärin melko hyviksi (keskiarvo 3,8 asteikolla 1–5). Suuryritykset arvioivat osaamisensa erittäin korkealle tasolle. Kokonaisuutena digitaalisuuden perusvalmiudet ovat varsin hyvällä tasolla, vaikka kehittämistarpeita on edelleen. Vastaajat kertoivat tarvitsevansa tukea muun muassa uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon.

Yleisimmin käytössä olevia teknologioita vastaajayrityksissä ovat pilvipalvelut, ERP- ja CRM-järjestelmät sekä digitaalinen markkinointi. Myös tekoälyratkaisuja hyödynnetään jo merkittävässä osassa yrityksiä. Tämä viittaa siihen, että digitaalisuus on vahvasti osa yritysten arkea, erityisesti liiketoiminnan, myynnin ja asiakkuuksienhallinnan näkökulmasta.

Digitaalisia ratkaisuja käytetään eniten markkinointiin ja asiakashankintaan, mutta myös energiankulutuksen seurantaan ja prosessien optimointiin. Vastuullisuuteen suoraan liittyvät käyttökohteet, kuten hiilijalanjäljen mittaaminen ja kiertotaloustoimintojen hallinta, ovat vielä harvinaisempia.

Datanhallinnan taso vaihtelee

Nykyään kaikessa liiketoiminnassa käytetään dataa tavalla tai toisella. Datan hyödyntämiselle on tullut laajasti uusia mahdollisuuksia. Dataa syntyy päivittäin valtavia määriä ja syntynyttä dataa haluavat useat tahot hyödyntää. Dataa voi hyödyntää esimerkiksi raportoinnissa, liiketoiminnan ymmärtämisessä ja uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Huonolaatuinen data tai runsas käsityö sitä käsitellessä altistaa virheille ja hidastaa käsittelyä.

Yrityksessä masterdata, eli perustieto muodostaa yrityksen tiedon kivijalan. Masterdata on tietoa, joka kertoo esimerkiksi mitä myydään ja missä sekä kenen kanssa liiketoimintaa harjoitetaan. Perustieto on liiketoiminnan kriittistä tietoa, joka on jaettu koko organisaation läpi.

Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee, että dataa jaetaan yhteistyökumppaneiden kanssa ainakin osittain arvoa tuottavalla tavalla. Datanhallinnan taso kuitenkin vaihtelee. Monessa yrityksessä data on järjestelmissä, mutta sen laatu ja muoto vaihtelevat, eikä yhtenäisiä käytäntöjä ole täysin vakiinnutettu. Rajapintojen kautta hallittu ja systemaattinen datan jakaminen on yleisempää suuremmissa yrityksissä.

Tietoturvan ja tietosuojan osalta enemmistö kokee, että käytännöt ovat vähintään osittain kunnossa. Sen sijaan EU:n datalainsäädännön vaikutusten ymmärtämisessä on epävarmuutta, osa vastaajista ei koe tuntevansa sääntelyn vaikutuksia riittävän hyvin. Tämä viittaa tarpeeseen lisätä tietämystä ja kehittää osaamista erityisesti sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä.

Yrityksistä 50 prosenttia seuraa ympäristö- tai energiadataa säännöllisesti. Toisaalta sama 50 prosenttia ilmoitti, ettei seuraa dataa lainkaan digitaalisesti. Mikroyrityksissä digitaalinen seuranta on harvinaisempaa kuin suuremmissa yrityksissä.

Digitaalisia työkaluja käytettiin etenkin markkinointiin ja asiakashankintaan sekä laitteiden tai prosessien optimointiin.

Tulokset osoittavat, että vaikka digitaaliset työkalut ovat laajasti käytössä, niiden hyödyntäminen vastuullisuuden mittaamisessa ja raportoinnissa on vielä osittain kehittymässä.

Konkreettista ja käytännönläheistä tukea kaivataan

Yritykset kaipaavat eniten tukea uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon, vastuullisuuden kehittämiseen sekä datan keräämiseen ja säilyttämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Isompien yritysten vastauksissa vastuullisuusohjelman luominen ja hiilijalanjäljen laskenta nousivat esiin tuen kohteina.

Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että vastuullisuus ja digitaalisuus nähdään toisiinsa kytkeytyvinä kehittämisalueina. Yritykset ovat jo ottaneet askeleita molemmilla osa-alueilla, mutta tarvitsevat edelleen konkreettista, käytännönläheistä tukea, selkeitä työkaluja ja toimintamalleja, joiden avulla vastuullisuus voidaan integroida systemaattisesti osaksi liiketoimintaa ja digitaalisia prosesseja.

Kestävää kasvua Pk-yrityksiin -hankkeessa on tuettu yrityksiä konkreettisilla toimilla niiden ottaessa askeleita omassa vastuullisuustyössään. Tehty työ on kantanut hedelmää. Lukuisten yritysten vastuullisuustyö on ottanut harppauksia eteenpäin. Yrityksissä on viety vastuullisuustyö osaksi strategiaa ja osassa yrityksiä vastuullisuudesta on löydetty uutta liiketoimintaa.

---

Kirjoittajat

Katariina Moilanen TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, kestävä yhteiskunta tutkimusala

---

Lähteet

Niemi, J. 2024. Vastuullisuustyö pk-yrityksissä. Hansaprint Oy.

Väre, T. 2019. Master Data. Alma Talent.