Johtamisen on aina tärkeä tukea työyhteisön hyvinvointia, resilienssia, luovuutta ja ongelmanratkaisua (Wenström 2022). Positiivinen johtaminen on yksi humanistiseen ihmiskäsitykseen perustuvista uudenlaisista johtamisnäkemyksistä, jossa hyödynnetään positiivisen psykologian ja organisaatiotutkimuksen periaatteita. Positiivisen johtamisen keskiössä ovat ihmisläheisyys, aito vuorovaikutus ja työntekijöiden vahvuuksien tunnistaminen (Wenström 2020; Syväjärvi & Vakkala 2012).

Positiivisella johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, että työn innostusta ylläpitävät tekijät säilyvät myös arjen haasteissa ja muutostilanteissa (Wenström 2020). Työelämän muutoksissa esihenkilöiden ja työntekijöiden kokema työhyvinvointi ja etenkin työnilo voivat olla koetuksella tai niiden tärkeys unohtuvat kokonaan.

Positiivisen johtamisen tavoitteena on vahvistaa työyhteisössä merkityksellisyyttä, luottamusta ja työniloa, jotta jokainen voi kokea työssään onnistumisen tunnetta ja työssä viihtymistä. Tämä puolestaan edistää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. (Wenström 2020.) Positiivisten organisaatiotekijöiden, kuten sosiaalisen tuen, positiivisen ilmapiirin ja vuorovaikutuksen, on havaittu vaikuttavan niin työntekijöiden hyvinvoinnin kokemukseen ja sitoutumiseen kuin tehokkuuteen, tuottavuuteen ja oppimiseenkin (Haapakoski ym. 2024).

Tämä artikkeli pohjautuu Kekäläisen (2025) YAMK opinnäytetyöhön, joka toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Opinnäytetyössä selvitettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kuntoutussairaaloiden esihenkilöiden käsityksiä positiivisesta johtamisesta ja kehitettiin kohderyhmää osallistaen toimintamalli positiiviseen johtamiseen.

Positiivisen johtamisen elementtejä käytettiin intuitiivisesti

Kekäläisen (2025) opinnäytetyössä löydettiin yhteneväisyyksiä positiivisen johtamisen elementteihin. Kuitenkin haastateltujen esihenkilöiden käsitykset positiivisesta johtamisesta olivat hajanaisia eikä niitä osattu yhdistää positiivisen johtamisen teoriaan. Tietojen ja näkemysten hajanaisuutta voi Salmen (2024) mukaan selittää esimerkiksi positiivisen johtamisen tilannesidonnaisuudella sekä työyhteisössä vallitsevilla tunteilla, oletuksilla ja merkityksillä.

Kekäläinen (2025) havaitsi, että positiiviseen johtamiseen esihenkilöt osasivat yhdistää muun muassa myönteisen vuorovaikutuksen, onnistumisten huomioinnin, merkityksellisen toiminnan ja optimistisen elämänasenteen.

Hyviä positiivisia johtamiskäytänteitä Wenströmin (2020) mukaan ovat hyvien asioiden ja onnistumisten huomioiminen, arvostuksen ja kiitollisuuden kulttuurin ylläpitäminen työyhteisössä, työn merkityksen esille tuominen sekä vuorovaikutuksen avulla luottamuksen edistäminen. Positiivisen johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovatkin hyvät vuorovaikutustaidot ja taito kohdata ihmiset aidosti (Isotalus & Rajalahti 2017).

Positiiviset toimintatavat säännölliseksi osaksi arkea

Positiivisen johtamisen mukaisia toimintatapoja kehittämällä ja tunnistamalla pyrkimyksenä on saada työyhteisö kukoistamaan ja sitä kautta lisätä organisaation tuloksellisuutta ja laatua (Wenström 2020). Toimintatavat voivat olla entuudestaan tuttuja niin esihenkilöille kuin työntekijöillekin (Salmi 2024).

Toimintatavat on hyvä rakentaa osaksi työyhteisön tuttua arkea ja niiden on tärkeää olla konkreettisia, helposti toteutettavissa ja yhdessä sovittuja. Positiivinen johtamiskäyttäytyminen kostuu esimerkiksi läsnäolosta, kiitoksen antamisesta, kehumisesta, kannustavasta palautteesta ja yksilöllisestä suorituksen huomioimisesta. (Caniëls 2023, Wenström 2020, Gordon 2017.)

Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä tarvitaan enemmän positiivista ja arvostavaa palautetta työstä (Laitinen ym. 2025). Palautteen avulla työntekijät ja heidän työnsä tulevat näkyviksi ja myönteisellä palautteella, esimerkiksi kiitoksella, edistetään työntekijän motivaatiota tehdä jatkossakin työnsä hyvin.

Kiitosta antamalla voidaan vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Silloin työntekijän fyysinen terveys, kognitiivinen toiminta ja suorituskyky työssä kohenevat (Cameron 2010). Kiitoksen antaminen ja myönteinen palaute ovat yhteisiä asioita ja kuuluvat työyhteisössä kaikille (Laitinen ym. 2025).

Onnistumisista kiittämisen toimintamalli

Kiittämistä Kekäläisen (2025) haastattelemat esihenkilöt olivat satunnaisesti jo käyttäneet esihenkilötyössään, mutta tästä haluttiin saada säännöllinen ja johdonmukainen tapa omaan työhön ja myös työyhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen. Sen vuoksi yhdessä esihenkilöiden kanssa kehitettäväksi positiiviseksi toimintamalliksi valittiin kiitoksen antaminen. Tähän päädyttiin, vaikka esihenkilöt näkivätkin kiitoksen ja positiivisen palautteen annon olevan vierasta kulttuurissamme ja, että se vaatii opettelua ja totuttelua niin esihenkilöiltä itseltään kuin työntekijöiltäkin.

”Onnistumisista kiittäminen” -toimintamalli luotiin auttamaan esihenkilöitä lisäämään positiivisen johtamisen elementtejä päivittäisjohtamiseen. Toimintamalli pitää sisällään muun muassa esihenkilöiden viikottaisen perjantaisin lähetettävän kiitosviestin koko henkilöstölle, henkilökohtaisen kiittämisen onnistumisista niin kehityskeskusteluissa kuin päivittäisessä työssä. Myös työntekijät osallistetaan toimintamallissa niin, että kaikkia kannustetaan kiittämään kollegaa tai esihenkilöä onnistumisista.

Tavoitteena ei pelkästään jaksaminen, vaan kukoistaminen

Työelämän jatkuvat muutokset ja sosiaali- ja terveysalan erityiset haasteet asettavat esihenkilöt yhä tärkeämpään asemaan työhyvinvoinnin ja työnilon mahdollistajina. Positiiviset johtamiskäytänteet antavat uudenlaisen, aiempaa myönteisemmän näkökulman johtamiseen, korostamalla ihmisten vahvuuksien käyttämistä työssään ja sallimalla jokaisen olla työpaikallakin aito oma itsensä. Tämä mahdollistaa yksilön ja työyhteisön kukoistamisen eli hyvän olon, hyvän toimintakyvyn ja hyvän tekemisen (Huppert & So 2013).

---

Kirjoittajat:

Mirva Kekäläinen, sairaanhoitaja, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu, kekalmir@gmail.com

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-amk, Master School, paivi.tikkanen@savonia.fi

---

Lähteet:

Caniëls, C.J.M. 2023. How remote working increases the importance of positive leadership for employee vigor. Frontiers in Psychology, DOI 10.3389, 1-10. https://doi-org.ezproxy.savonia.fi/10.3389/fpsyg.2023.1089557. Viitattu 30.10.2025.

Cameron, K. 2010. Positive leaders. Leadership Excellence Essentials 2010, Vol. 27 (3), p.8. Päivitetty 12.5.2024. https://www.proquest.com/trade-journals/positive-leaders/docview/204624858/se-2?accountid=27296. Viitattu 2.11.2025.

Gordon, J. 2017. The Power of Positive Leadership: How and Why Positive Leaders Transform Teams and Organizations and Change the World. E-kirja. Viitattu 23.10.2025.

Haapakoski, P., Wenström, S. & Uusiautti, S. 2024. The Correlation between Work Engagement and the Positive Organizational PRIDE Index Provides New Perspectives on Workplace Development – An Analysis of Northern Finnish Public Sector Workers. European Journal of Workplace Innovation. Volume 8, Issue 2, June 2024. 4-30. Viitattu 2.3.2025.

Huppert F.A. & So T.T.C. 2013. Flourishing Across Europe: Application of a New Conceptual Framework for Defining Well-Being. Soc Indic Res, 110(3):837-861. https://doi.org/10.1007/s11205-011-9966-7.

Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: Alma Talent.

Kekäläinen, M. 2025. Työnilo ja positiivinen johtaminen työhyvinvoinnin tekijänä – Esihenkilön rooli ja keinot työhyvinvoinnin edistäjänä. Savonia-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö.

Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. & Ervasti, J. 2025. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 1.3.2025

Salmi, I. 2024. Positiivinen johtaminen uusin silmin – kokemuksen tutkimus ymmärrystä lisäämässä. Väitöskirja. Lapin Yliopisto. Viitattu 26.9.2025.

Syväjärvi, A.& Vakkala, H. 2012. Psykologinen johtamisorientaatio – positiivisuuden merkitys ihmisten johtamisessa. Teoksessa Perttula, J. & Syväjärvi (toim.) Johtamisen psykologia, Ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä. Jyväskylä: Ps -kustannus. 195-226.

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.

Wenström, S. 2022. Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.