Harjoittelupaikkapula haastaa korkeakouluja

Sosiaali- ja terveysalalla opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana tasaisesti (Arene, 2025) ja koulutusperäistä maahanmuuttoa pyritään edelleen edistämään tulevaisuuden osaajapulan paikkaamiseksi. Kuitenkin tuoreessa ammattikorkeakouluilta (n=20) kerätyssä kyselyanalyysissa tuodaan esiin, että kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuudessa on koettu merkittäviä haasteita. Harjoittelupaikkojen riittävyyden varmistamisen todetaan olevan useiden tahojen koordinaatiota ja resursseja vaativa prosessi. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää kyetä varmistamaan harjoittelupaikat kansainvälisille opiskelijoille. (Arene, 2026)

Harjoittelusta ponnistetaan työelämään – ohjaaja on avainasemassa oppimisen ja integroitumisen näkökulmasta

Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelut ovat tärkeitä työelämään integroitumisen onnistumisen kannalta. Harjoittelut edistävät onnistuessaan kulttuurista adaptaatiota ja tukevat kielen oppimista sekä suomalaisen hoitokulttuurin tuntemusta (Kamau ym., 2023), mutta kielellisten haasteiden harjoittelun aikana on toisaalta myös todettu heikentävän oppimista (Mikkonen ym., 2016).

Harjoittelut edistävät työyhteisöön integroitumista ja integroitumisen avulla voidaan lisätä alueellista pitovoimaa (Mikkonen ym., 2016). Onnistunut integroituminen ja kotoutuminen yhteiskuntaan vaatii useiden eri toimijoiden yhteistyötä, eikä sitä voida jättää opiskelijan harteille vaan harjoitteluihin tarvitaan kokonaisvaltaista ohjausta. (Kamau ym., 2023b.)

Natiivien ja vieraskielisten sairaanhoitajaopiskelijoiden yhdistämisen ryhmiksi on koettu edistävän opiskelijoiden valmiutta kulttuurisensitiivisyyteen, ja tämän mallin on myös huomattu lisäävän halukkuutta työskennellä kulttuurisesti moninaisessa työyhteisössä. Pariharjoittelun on todettu olevan yhteydessä myös kielitaidon parempaan kehittymiseen. (Mikkonen ym., 2016; Kamau ym., 2025) Opiskelijoiden ohjaajat ovat harjoitteluissa merkittävässä asemassa paitsi roolimalleina opiskelijoille (Mikkonen ym., 2026), myös tukemassa opiskelijoiden osaamisen kehittymistä sairaanhoitajan ammattipätevyysdirektiivin 2013/55/EU artiklan 31 mukaisten kompetenssien mukaiseksi. (Oikarainen ym., 2021)

Kulttuurinen osaaminen integroituu osaksi ohjaamista

Hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi Euroopan Unionin hankkeessa (Quality Mentorship for Developing Competent Nursing Student [QualMent]) on tuotettu Näyttöön perustuva opiskelijaohjaajien osaamismalli, joka sisältää yhtenä keskeisenä osatekijänä kulttuurisen osaamisen. Kulttuurisen osaamisen ulottuvuus opiskelijaohjauksessa tarkoittaa ohjaajan kykyä toimia tehokkaasti kulttuurinen konteksti huomioiden. Kulttuurinen osaaminen liittyy kaikkiin opiskelijaohjauksen oppimisprosessin tukemisen vaiheisiin kuten osaamisen arviointiin ja reflektiokeskusteluihin sekä palautteenantoon. (Oikarainen ym., 2021)

QualMent-hankkeessa tuotettiin suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi. Suosituksessa mukaillaan Campinha-Bacoten (2007) kulttuurisen osaamisen käsitteellistä mallia, joka sisältää seuraavat ominaisuudet ja niihin liittyvät kehittämisnäkökulmat (kuvio 1).

Oppimisprosessin eri vaiheisiin pureutuva ja kielellistä sekä kulttuurista moninaisuutta käsittelevä koulutusinterventio on todettu tehokkaaksi keinoksi lisätä harjoittelun ohjaajien kulttuurista osaamista. Koulutusinterventiossa tärkeänä nähtiin monimuotoisten mallien tarjoaminen – osa koulutuksesta on hyvä järjestää kasvokkain ja osa verkossa. (Oikarainen, 2022, Mikkonen ym., 2026) Toisaalta se, että monikielisen opiskelijan ohjaukseen tarvitaan yleensä enemmän aikaa ja toimenpiteitä (Kamau ym., 2023; Mikkonen ym., 2016) voi vaikuttaa negatiivisesti ohjaushalukkuuteen (Louhelainen ym., 2025). Riittävä tuki, aika ja resurssit ovat siis välttämättömiä, jotta ohjaajat voivat ylläpitää ja kehittää kulttuuri- ja kielitietoisuuttaan (Oikarainen, 2022; Louhelainen ym., 2025).

Kulttuurisen osaamisen lisäksi ohjauksessa tarvitaan kielen oppimiseen liittyvää tukea. Suomen sairaanhoitajat ry:n hiljattain julkaisemassa kannanotossa Terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen kohtaanto ja riittävyys (2026) kehotetaan ottamaan käyttöön harjoittelunohjauksen malli, jossa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien ohjaus järjestetään hoitotyön opettajan, S2-opettajan ja työpaikkaohjaajan yhteistyönä. ProHarkka-hankkeet nostetaan keskiöön toimintamallien kehittämisessä.

ProHarkka rakentamassa toimintamalleja yhdessä hyvinvointialueiden kanssa

ProHarkka Itä-Suomi -hankkeen tavoitteena on kehittää kielitietoista ja monikulttuurista harjoittelun ohjausta sekä vahvistaa työyhteisöjen taitoja tukea vieraskielisten (hoitotyön) opiskelijoiden kielenoppimista ja työelämään integroitumista. Hankkeen kohderyhmänä ovat Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen hyvinvointialueiden ja muiden sote-työnantajien henkilöstö sekä ammattikorkeakoulujen henkilöstö. Hankkeen konkreettisina tuloksina syntyy esimerkiksi monikulttuurisen, kielitietoisen ja kielituetun ohjausosaamisen valmennuskokonaisuus. Hanke pilotoi monikulttuurista moduuliharjoittelumallia hyvinvointialueella ja vahvistaa työelämäyhteistyötä sekä luo uusia mahdollisuuksia verkostoyhteistyölle.

– Hankkeessa kehitetään harjoittelun ohjausosaamista erilaisten valmennusten avulla, kuvailee projektikoordinaattori Merja Natunen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Valmennuksia pidetään eri teemoista, ja niiden sisällöt rakentuvat aiemman osaamisen sekä tunnistettujen osaamistarpeiden mukaisesti. Sisältöjä ovat esimerkiksi monikulttuurisuus, kielen oppiminen työyhteisössä, selkeä kieli ja selkokieli, kieli- ja kulttuuritietoisuus, monikielisyys sekä tekoäly ohjauksen tukena.

Viitekehyksenä kielen oppimisesta työyhteisöissä on Proharkka Itä-Suomi -hankkeessakin Kompan (2023) Kielitietoisen työyhteisön portaat. Niiden avulla hahmotetaan työyhteisön roolia kielen oppimisen tukemisessa ja kielitietoisuuden huomioimisessa. Työyhteisöjen kielitietoisuutta pyritään edistämään erityisesti kielisparraaja-valmennuksen avulla. Kielisparraaja toimii harjoittelun ohjaajien tukena, mutta myös oman työyhteisönsä kielivastaavana.

– Kielisparraaja on sellainen ketterä hoitotyön harjoittelun ohjaajan apulainen, joka voi antaa uusia näkökulmia ja auttaa ratkaisemaan monikielisen harjoittelun pulmatilanteita, kuvailee suomen kielen ja viestinnän lehtori Kukka-Maaria Raatikainen. Sparrausvartteja voidaan pitää esimerkiksi aiheista “Mitä, jos emme ymmärrä toisiamme?” tai “Kielitaitotaso A2, B1 ja B2 – pitääkö ne osata?”. Sparrausvartin aihe voi tulla myös luontevasti suoraan hyvinvointialueen yksiköstä, ja hankkeen aikana lähdetään miettimään yhdessä reittejä tilanteessa luovimiseen.

Proharkka Itä-Suomi -hanke tuottaa ProOhjaaja- ja Kielisparrraaja-osaamismerkit sekä niihin johtavat valmennuspaketit. Hankkeessa pilotoidaan lisäksi monikulttuurista moduuliharjoittelumallia hyvinvointialueella. Hankkeen lopputuloksen syntyy monikielisen opiskelijan harjoittelun ohjauksen toimintamalli. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+).

---

Kirjoittajat

Merja Natunen, hoitotyön opettaja, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori, S2-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Arene. 2025. Ammattikorkeakoulujen kansainväliset opiskelijat ovat voimavara Suomelle. Viitattu3.2.2026. https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2025/Ammattikorkeakoulujen%20kansainv%C3%A4liset%20opiskelijat%20ovat%20voimavara%20Suomelle_2025.pdf?_t=1764839822 Viitattu 29.1.2026.

Arene. 2026. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali- ja terveysalalla – kyselyanalyysi. Raportti. https://arene.fi/wp-contet/uploads/2026/01/Ammattikorkeakouluopiskelijoiden-harjoittelupaikkojen-saatavuus-sosiaali-ja-terveys-alalla-kyselyanalyysi-2026.pdf Viitattu 23.1.2026

Campinha-Bacote, J. (2007). The process of cultural competence in the delivery of healthcare services: The journey continues. 5. painos. Transcultural C.A.R.E. Associates.

Suomen sairaanhoitajat ry & Ammattikorkeakoulujen terveysalan johtajien verkosto. (2026). Terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen kohtaanto ja riittävyys. Viitattu 28.4.2026 https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2026/04/Final-Harjoittelun-teesit-ja-nykytila_1102026.pdf

Kamau, S., Koskenranta, M., Isakov, T., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2023b). Culturally and linguistically diverse registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – A qualitative descriptive study. Nurse education today, 121, 105700. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105700

Komppa, J. (2023). Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja. Työelämän tutkimus, 21(3), 475–493. https://doi.org/10.37455/tt.129334 Viitattu 6.2.2026.

Mikkonen, K., Elo, S., Kuivila, H., Tuomikoski, A., & Kääräinen, M. (2016). Culturally and linguistically diverse healthcare students’ experiences of learning in a clinical environment: A systematic review of qualitative studies. International Journal of Nursing Studies, 54, 173–187. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2015.06.004

Mikkonen, K., Tomietto, M., Cicolini, G., Kaucic, B. M., Filej, B., Riklikiene, O., Juskauskiene, E., Vizcaya-Moreno, F., Pérez-Cañaveras, R. M., De Raeve, P., & Kääriäinen, M. (2020). Development and testing of an evidence-based model of mentoring nursing students in clinical practice. Nurse Education Today, 85, 104272. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104272

Mikkonen, K., Oikarainen, A., Riklikienė, O., Vizcaya-Moreno, M. F., Tomietto, M., & Kaučič, B. M. (2026). An educational intervention to enhance mentors’ competence in mentoring nursing students in clinical practice: A quasi-experimental international study. Nurse Education Today. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2026.107128

Oikarainen, A., Mikkonen, K., Juskauskiene, E., Kääriäinen, M., Kaarlela, V., Vizcaya-Moreno, M. F., Pérez‑Cañaveras, R. M., de Raeve, P., Kaučič, B. M., Filej, B., & Riklikiene, O. (2021). Suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi. Univerzitetna knjižnica Maribor. https://www.qualment.eu/publications/

Oikarainen, A. (2022). Effects of an educational intervention on mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students. University of Oulu. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1777. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/37315