E-RDW-indeksi (Red cell Distribution Width, E-RDW; %) on punasolujen kokojakaumaa kuvaava arvo. (Savolainen & Tienhaara 2015; Lempiäinen, Matinlauri & Kytölä 2023, luku 21.2.) Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Tyks Laboratorioiden Kliinisen kemian hematologian laboratoriossa on jo useamman vuoden pohdittu, tulisiko E-RDW-indeksi vastata perusverenkuvatutkimuksen (B-PVK+T) osatutkimuksena. Keväällä 2025 lähdettiin selvittämään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisissa tilanteissa E-RDW-indeksin vastaamisesta olisi hyötyä.

Punasolujen koon vaihtelu (E-RDW)

Perusverenkuva antaa yleiskuvan veren soluista ja hemoglobiinista (Huotari & Sinisalo 2022). Tutkimuksessa lasketaan myös useita punasolujen ominaisuuksia kuvaavia lukuja eli indeksejä. Punasolut ovat normaalisti melko samankokoisia. RDW-indeksi kuvaa punasolujen koon vaihtelun määrää. (Savolainen & Tienhaara 2015.) Pienellä E-RDW-indeksillä ei ole kliinistä merkitystä. Korkea E-RDW-luku kertoo tavallista suuremmasta punasolujen koonvaihtelusta normaaliin verrattuna. Korkeaan E-RDW-arvoon syynä voi olla raudanpuuteanemia, anemian korjaantumisvaihe eli retikulosytoosi tai verensiirto. (Huotari & Sinisalo 2022.)

E-RDW-indeksin kliinisestä merkityksestä on kirjoitettu alan julkaisuissa, mutta sen vastauskäytännöt vaihtelevat eri yliopistosairaaloittain. Suomessa Hus Diagnostiikkakeskus, Fimlab ja Nordlab vastaavat E-RDW-indeksin perusverenkuvatutkimuksen osatutkimuksena (HUS Diagnostiikkakeskus 2025; Fimlab 2025; Nordlab 2025). Islab ja Tyks Laboratoriot eivät puolestaan vastaa E-RDW-indeksiä osana perusverenkuvatutkimusta (Islab laboratoriokeskus 2024; Tyks Laboratoriot 2020). Myöskään esimerkiksi Karolinskan yliopistolaboratorion perusverenkuvatutkimukseen ei kuulu E-RDW-indeksi (Karolinska Universitetslaboratoriet 2025).

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus E-RDW-indeksin kliinisestä merkityksestä

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota mahdollisimman kattavasti tietoa valitusta aiheesta aikaisemmin tehtyjen tutkimuksien pohjalta (Pudas-Tähkä & Axelin 2007, 46–57). Tämä kirjallisuuskatsaus toteutettiin PubMed-tietokannan avulla hakemalla vuosina 2021–2025 julkaistuista tutkimuksista tietoa E-RDW-indeksin kliinisestä merkityksestä.

Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan 75 tutkimusartikkelin aineisto, jotka oli julkaistu vuosina 2021–2025. Kirjallisuushaku tehtiin 3.3.2025. Tutkimusartikkelit seulottiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Artikkeleiden laadun ja luotettavuuden tarkasteluun sovellettiin JBI:n arviointikriteereitä diagnostisen testin tarkastelulle aiheeseen soveltuvin osin (JBI 2018). Oppia tieteellisten tutkimusartikkeleiden laadun arviointiin haettiin Whiting ym. (2003) luomasta QUADAS-työkalusta, joka on tarkoitettu systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin liittyvien diagnostisten tutkimusten laadunarviointiin. QUADAS-työkalu sisältää neljäntoista kohdan luettelon asioista, joihin tulee kiinnittää huomiota tutkimusartikkeleiden laatua arvioitaessa. Näitä kohtia ovat esimerkiksi potilasspektri, vertailustandardi, taudin etenemisharha, todentamisharha, arvosteluharha, kliinisen arvioinnin harha, sisällyttämisharha, testin suorittaminen, tutkimuksen peruuttaminen ja määrittelemättömät tulokset. (Whiting ym. 2003.)

Kirjallisuuskatsauksen tulokset

Kirjallisuushaulla löytyneistä tutkimusartikkeleista 60 tutkimuksessa E-RDW-indeksillä oli diagnostista tai ennusteellista arvoa yksittäisenä tutkimuksena tai yhdessä muiden laboratoriotutkimusten ja esimerkiksi kuvantamistutkimusten kanssa. Yhteensä 42 tutkimusartikkelissa osoitettiin, että E-RDW-indeksistä on joko ennusteellista tai diagnostista hyötyä itsenäisenä tutkimuksena. Lisäksi 18 tutkimusartikkelissa E-RDW-indeksin hyöty osoitettiin olevan merkityksellinen yhdessä muiden kliinisten tutkimusten tai laboratoriotutkimusten yhteydessä. Sen sijaan 15 tutkimusartikkelissa E-RDW-indeksistä ei näyttänyt olevan merkityksellistä hyötyä.

Kirjallisuushaulla löytyneistä tutkimusartikkeleissa E-RDW-indeksin merkitys osoittautui ennusteelliseksi 41 tutkimuksessa, diagnostiseksi 19 tutkimuksessa ja 15 tutkimuksessa E-RDW-indeksistä ei osoitettu olevan merkityksellistä hyötyä. 41 tutkimusartikkelista 28:ssa ennusteellinen hyöty osoitettiin olevan itsenäisenä tutkimuksena ja 13:ssa ennusteellinen arvo oli yhdessä muiden laboratoriotutkimusten tai muiden tutkimusten yhteydessä.

E-RDW-indeksin diagnostinen hyöty osoitettiin kahdessa tutkimuksessa, kun kyse oli tromboosista, sepsiksestä, sydän- ja verisuonisairaudesta, umpilisäkkeentulehduksesta tai mikrosyyttisen anemian luokittelusta.

E-RDW-indeksin ennusteellinen hyöty osoitettiin yleisimmin sydän- ja verisuonisairauksiin liittyen. Muita yleisimpiä sairauksia tai tautiryhmiä olivat sepsis, Covid-19, keuhkoembolia, Kawasakin tauti, vakavat palovammat ja aivohalvaus tai aivoverenvuoto.

Fu ym. (2025) toteavat tutkimusartikkelissaan, että E-RDW-indeksiä pidetään merkityksellisenä tulehdusparametrina, sillä erilaisissa hengitystieinfektioissa E-RDW-arvo muuttuu epänormaalisti, minkä on havaittu liittyvän valkosolujen, verihiutaleiden ja kreatiniinin muutoksiin. Tutkittaessa E-RDW-indeksin yhteyttä sepsiksen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen useat tutkimukset osoittavat, että E-RDW-indeksillä on diagnostisen arvon lisäksi myös huomattava ennusteellinen arvo sepsikseen kuolleisuudessa (Wu ym. 2022). Tässä kirjallisuuskatsauksessa esiin nousseet tulokset ovat monelta osin yhteneviä Wu ym. (2022) tekemän tutkimuksen kanssa. E-RDW-indeksi on laboratoriotutkimuksena muiden tulehdusparametrien rinnalla vahva tulehduksellisten reaktioiden tunnusmerkki. Moniin eri sairauksiin ja tautitiloihin liittyy jonkinlainen tulehduksellinen reaktio ihmisen kehossa. Tämä saattaisi olla syy siihen, että E-RDW-indeksi on hyödyllinen tutkimus hyvin erilaisissa sairauksissa ja tiloissa.

E-RDW-indeksistä ennusteellista ja diagnostista hyötyä

Opinnäytetyönä toteutettu kirjallisuuskatsaus osoitti E-RDW-indeksin hyödyn sekä ennusteellisesti että diagnostisesti. Joskin erilaisten sairauksien ja tautitilojen kirjo osoittaa myös E-RDW-indeksin epäspesifisyyden. Tyks Laboratorioiden Kliinisen kemian hematologian laboratoriossa päätettiin ottaa E-RDW-indeksi perusverenkuvatutkimuksen osatutkimukseksi kirjallisuuskatsauksen ja kliinikoiden toiveiden perusteella. Perusverenkuvatutkimus on edullinen tutkimuksen tilaajalle. Verenkuva-analysaattoreiden antama tulos on jo saatavilla. Kunhan tulostasovertailut ja muut toimenpiteet laadun varmistamiseksi on tehty, se voidaan vastata potilastuloksiin.

---

Kirjoittajat:

Riitta-Liisa Karjalainen, Bioanalyytikko, YAMK-opiskelija, Bioanalytiikan kliininen asiantuntija

Sanna Kolehmainen, TtM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Fimlab. 2025. Perusverenkuva. https://fimlab.fi/tutkimus/5935. Viitattu 2.2.2025.

Fu, H., Liu, H., Sun, W., Zhang, H. & Zhu, H. 2025. Diagnostic value of neutrophil-to-lymphocyte ratio, fibrinogen-to-albumin ratio and red blood cell distribution width in tuberculosis combined with other bacterial infections. BMC Pulm Med. 2025 Mar 25;25(1):134. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11934451/.

Huotari, V. & Sinisalo, M. 2022. Miten suhtautua perusverenkuvan sattumalöydöksiin aikuisilla? Duodecim 2022 vol. 138 no. 23 s. 2135–2141.

HUS diagnostiikkakeskus. 2025. Perusverenkuva ja trombosyytit, verestä. https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=2474. Viitattu 2.2.2025.

Islab laboratoriokeskus. 2024. B-perusverenkuva ja trombosyytit. https://webohjekirja.mylabservices.fi/ISLAB/index.php?test=2474. Viitattu 2.2.2025.

JBI: Arviointikriteerit diagnostisen testin tarkkuustutkimukselle. 2018. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/jbi-kriteerit-diagnostisen-testin-tarkkuustutkimus.pdf. Viitattu 2.2.2025.

Karolinska Universitetslaboratoriet. 2025. B-Blodstatus. https://www.karolinska.se/pta/klinisk-kemi/blodstatus-b-/. Viitattu 2.2.2025.

Lempiäinen, A., Matinlauri, I. & Kytölä, S. 2023. Luku 2.1 Numeerinen verenkuva. E-kirja. Teoksessa Hotakainen, K., Lakkisto, P., Lempiäinen, A., Alagrund, K. & Vilpo, J. Laboratoriolääketiede: Kliininen kemia ja hematologia. 5. painos. Helsinki: Kandidaattikustannus. Viitattu 15.2.2025.

Nordlab. 2025. Perusverenkuva ja trombosyytit, verestä. https://tutkimusohjekirja.nordlab.fi/ohjekirja/nayta.tmpl?sivu_id=146&setid=2474. Viitattu 2.2.2025.

Pudas-Tähkä, S-M. & Axelin, A. 2007. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheen rajaus, hakutermit ja abstraktien arviointi. Teoksessa Johansson, K., Axelin, A., Stolt, M. & Ääri, R-L. toim. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja tutkimuksia ja raportteja. Sarja A51. Digipaino – Turun yliopisto.

Savolainen, E-R. & Tienhaara, A. 2015. Hematologiset laboratoriotutkimukset. Teoksessa Porkka, K., Lassila, R., Remes, K. & Savolainen, E-R. toim. Veritaudit. E-kirja. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 25.11.2024.

Tyks Laboratoriot. 2020. B-Perusverenkuva ja trombosyytit. https://webohjekirja.mylabservices.fi/TYKS/index.php?test=2474. Viitattu 2.2.2025.

Whiting, P., Rutjes, A.W., Reitsma, J.B., Bossuyt, P.M. & Kleijnen, J. 2003. The development of QUADAS: A tool for the quality assessment of studies of diagnostic accuracy included in systematic reviews. BMC Med Res methodol. (2003) 3:25. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC305345/.

Wu, H., Liao, B., Cao, T., Ji, T., Huang, J. & Ma, K. 2022. Diagnostic value of RDW for the prediction of mortality in adult sepsis patients: A systematic review and meta-analysis. Front Immunol. 2022 Oct 17; 13:997853. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9618606/.