Tässä artikkelissa kuvataan YAMK –tutkintojen uuden ryhmätuetun opinnäytetyömallin näkemyksiä opiskelijoiden ja ohjaajien kuvaamina. Ryhmätuettua opinnäytetyön ohjausmallia pilotoitiin Kuntoutuksen sekä Kestävän tulevaisuuden asiantuntija –YAMK-tutkinnoissa.

Ryhmäohjausprosessin kuvaus

Savonian Master Schoolissa lähdettiin pilotoimaan syksyllä 2024 ryhmätuettua opinnäytetyömallia. Opinnäytetyömallin kokeilua lähti toteuttamaan kaksi tutkintoa: Kestävän tulevaisuuden asiantuntija (YAMK) ja Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija (YAMK). Pilotointiin osallistui vuonna 2023 opintonsa aloittanutta opiskelijaa (n=67) ja 15 ohjaajaa. Ryhmätuetun opinnäytetyönmallin kokonaiskesto oli noin 1,5 lukuvuotta ja opiskelijoille annettiin selkeä etenemissuunnitelma (aikataulu ja sisällöt) koko prosessin ajalle.

Yhteistoiminnallinen ja ryhmätuettu oppiminen edistää oppimismotivaatiota, syvällistä ymmärrystä, sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppijoiden aktiivista osallistumista. ’Collaborative learning’ perustuu ajatukseen, että oppiminen tapahtuu tehokkaammin vuorovaikutuksessa toisten kanssa, jolloin oppijat jakavat tietoa, reflektoivat yhdessä ja rakentavat ymmärrystä yhteisesti. Nokes-Malach ym. (2019) korostavat, että yhteistoiminnallinen oppiminen tukee sekä kognitiivisia että sosiaalisia prosesseja, kuten tiedon rakentamista, itsesäätelyä ja motivaation vahvistumista. Heidän mukaansa oppimisen hyödyt syntyvät erityisesti silloin, kun ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti ja vuorovaikutus on laadukasta. Loes (2022) osoittaa pitkittäistutkimuksessaan, että yhteistoiminnallinen oppiminen vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden akateemiseen motivaatioon riippumatta taustatekijöistä, kuten etnisyydestä tai oppilaitoksesta. Dangin ja Truongin (2023) tutkimuksen tulosten perusteella, yhteistoiminnallinen oppiminen parantaa oppimistuloksia, kehittää kriittistä ajattelua ja vahvistaa sosiaalista tietoisuutta. Heidän katsauksensa mukaan menetelmä tukee aktiivista oppimista ja valmistaa opiskelijoita monimuotoisiin työelämän yhteistyötilanteisiin. Deysolong (2023) ja Hammar Chiaracin (2014) tutkimusten tulosten mukaan ryhmätyöskentely myös edistää oppijoiden sitoutumista, tiedon soveltamista ja inklusiivisuutta oppimisympäristössä. Ryhmätyöskentely tukee erityisesti akateemista tiedon soveltamista, mutta myös opettaa yhteistyötaitoja ja ymmärrystä ryhmäprosesseista. Ryhmätyö tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun, näkökulmien vaihtoon ja yhteiseen ongelmanratkaisuun, mikä lisää oppimista verrattuna yksilötyöhön. Yhteenvetona voidaan todeta, että yhteistoiminnallinen ja ryhmätuettu oppiminen ei ainoastaan paranna oppimistuloksia, vaan myös tukee oppijoiden kokonaisvaltaista kehitystä ja valmistaa heitä toimimaan tehokkaasti yhteisöllisissä ja monimuotoisissa konteksteissa.

Opinnäytetyömallin toimivuuden arviointi -kyselyn kuvaus

Ryhmätuetun opinnäytetyömallin ohjaus- ja opiskelukokemuksia kerättiin Webropol-kyselyllä syyskuussa 2025 Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija –tutkinnon (n=38) sekä Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -tutkinnon (n=43) opiskelijoilta ja molempien tutkintojen ohjaajilta (n=15). Kyselyssä eivät olleet mukana kyselyn ajankohtaan mennessä valmistuneet opiskelijat (n=9).

Kyselyyn vastasi yhteensä 25 vastaajaa, joista 17 oli opiskelijoita ja 8 oli ohjaajia. Kyselyssä pyydettiin vastaamaan viiteen avoimeen kysymykseen, jotka käsittelivät ryhmätuetun opinnäytetyöprosessiin liittyviä kokemuksia, Moodle-toteutusta, ryhmätapaamisten aikataulutusta ja ehdotuksia ryhmätuetun ohjausmallin kehittämiseksi.

Kyselyn tulosten satoa: Opiskelijoiden ja ohjaajien näkemyksiä ryhmätuetusta mallista

Yhteisöllisyys ja vertaistuki vahvistavat opinnäytetyöprosessia tarjoamalla mahdollisuuden jakaa tietoa ja kokemuksia, joita ohjaajilla ei aina ole, ja samalla tukemalla sekä opiskelijoiden että opettajien välistä vuorovaikutusta. Ryhmäohjaus tuo prosessiin rakennetta ja selkeyttä, edistäen opiskelijoiden etenemistä ja kannustaen valmistautumiseen.

“Aikataulu ohjasi ja tuki omaa työskentelyä. Vaikka jokainen etenikin hieman omassa tahdissaan, muilta sai myös hyvin vetoapua, vinkkejä ja vertaistukea. Ohjaustilanteiden keskusteluissa sai usein hyviä neuvoja, vaikka käsittelyssä olisikin ollut toisen opiskelijan työ.”

Malli mahdollistaa myös yksilöllisen tuen ja huomioimisen, esimerkiksi opponenttien tarjoaman lisätuen kautta. Toimiva oppimisympäristö, kuten hyvin rakennettu Moodle ja ryhmäkeskustelut, rikastuttavat oppimista ja tarjoavat monipuolista palautetta. Suunnitelmallinen aikataulutus ja pienryhmäohjaus tukevat etenemistä ja voivat toimia motivaation lähteenä, tarjoten vaihtoehdon yksilöohjauksen hajanaisuudelle.

“Kun opiskelijat saadaan sitoutumaan ryhmätuettuun ohjausmalliin, saadaan ryhmän voimavarat ja tuki yhteiseksi hyödyksi oppimisessa ja opinnäytetyöprosessin viemisessä maaliin. Voidaan käsitellä aiheita ja kysymyksiä yhdessä, eikä tarvitse selvittää jokaiselle erikseen. Näin vältytään myös tiedon katveeseen jäämiseltä.”

Vertaisopiskelijan opinnäytetyön opponointi koettiin sekä hyödyllisenä, että haasteellisena. Haasteet liittyivät opponentin sitoutumiseen ja paneutumiseen opponoitavana olevaan opinnäytetyöhön, jolloin vertaisopiskelijalta saatu palaute jäi vähäiseksi. Opinnäytetyön Moodle-ympäristössä oli ohjeet opponoinnin sisältöön ja toteutukseen, jolloin opinnäytetöiden eritahtinen edistyminen lienee yksi merkittävä haitta opponoinnin toteuttamiselle.

”Koin pienryhmätyöskentelyn mielekkäänä ja koen ainakin itse hyötyneeni myös muiden ryhmäläisten saamasta ohjauksesta. Myös toisten töiden opponointi antoi uusia näkökulmia oman työn toteuttamiseen. Opponoinnissa haasteena oli kuitenkin ryhmäläisten vaihteleva sitoutuminen ryhmäohjauksen aikatauluihin ja vaihteleva paneutuminen palautteen antamiseen toisten töistä. Koen, että olisin itse voinut saada enemmänkin palautetta omilta opponenteiltani.”

Ohjeistukseen kaivattiin selkeytystä sekä pienryhmätapaamisten toteutuksen aikana, että ryhmäohjausten päättymisen jälkeen. Yksilöohjausta kaivattiin ryhmäohjauksen rinnalle.

”Moodlessa selkeämmin esille mitä kullakin kerralla tehdään ja erikseen mitä pitää valmistella seuraavalle kerralle.”

”Selkeä sanoitus sille, miten ohjaus jatkuu, jos ei pysy annetussa aikataulussa.”

”Kannatan ainakin, että olisi myös yksilöohjausta.”

Johtopäätökset ja jatkokehittämisehdotukset

Ryhmäohjaukseen perustuva malli näyttäisi tukevan opinnäytetyöprosessia melko hyvin. Malli vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vertaistukea sekä tuo rakennetta ja selkeyttä työskentelyyn. Malli mahdollistaa parhaimmillaan yksilöllisen tuen ryhmässä ja tarjoaa toimivan, vuorovaikutteisen oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat edetä suunnitelmallisesti. Suunnitelmallisuus ja aikataulutus näyttävät motivoivan opiskelijoita ja edistävän työn etenemistä. Malli hyödyttää sekä opiskelijoita että ohjaajia ja parantaa ohjauksen laatua kokonaisvaltaisesti. Se luo selkeän rakenteen, joka tukee prosessin hallintaa ja lisää opiskelijoiden sitoutumista.

Kehittämistarpeita kuitenkin on. Ryhmän aikataulutus koettiin ajoittain haasteelliseksi opiskelijan omana elämäntilanteeseen tai aikataulukseen nähden. Moodlen ja Repun ohjeiden päällekkäisyys on syytä tarkistaa ja suosia ajankohtaisten ohjeiden linkittämistä Repusta Moodleen. Opponoinnin käynnistämiseen ja toteutukseen tulee kiinnittää ohjaajien huomiota, jos se ei lähde opiskelijoiden toimesta käyntiin prosessin alusta alkaen. Ryhmäohjauskerran opiskelijakohtaista ajankäyttöä ei koettu tasapuoliseksi, joten ajankäyttöä voisi parantaa esimerkiksi jakamalla opiskelijat ohjaajien lukumäärän mukaisesti kahteen ryhmään. Tällöin kuitenkin voidaan menettää ohjaajien keskinäinen tuki ja vuorovaikutus. Ryhmäohjauksen sisällöllistä kehittämistä haastaa opiskelijoiden opinnäytetöiden heterogeeninen etenemisaikataulu. Eri nopeudella etenevät opinnäytetyöryhmät, menetelmäopetuksen vapaaehtoiset webinaarit ja tukiklinikat (ylimääräiset ryhmäohjauskerrat) tukevat eri tahtiin eteneviä opiskelijoita ja tarjoavat joustavuutta prosessiin.

Kokonaisuutena malli näyttäisi tarjoavan hyvän struktuurin ja tavan opinnäytetyön ohjaukselle yhtenäistäen ohjaajien toimintaa. Vertaistuellinen elementti nousi kyselyn aineistossa merkityksellisimmäksi tekijäksi. Kun aikataulutusta ja ohjeistusta kehitetään, opponointia tuetaan ja ohjeiden selkeyttä varmistetaan, malli tukee opiskelijoiden etenemistä entistä paremmin ja vahvistaa ohjauksen laatua.

---

Kirjoittajat:

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Dang, N. T., & Truong, D. X. (2023). The benefits of cooperative learning: An overview. Technium Education and Humanities, 4, 78–85. https://hal.science/hal-04105721/document.

Deysolong, J. A. (2023). Assessing the benefits of cooperative learning or group work: Fostering collaboration and enhancing learning outcomes. ResearchGate. https://www.researchgate.net/publication/37092780. DOI: 10.6084/m9.figshare.23009159

Hammar Chiriac, E. (2014). Group work as an incentive for learning – students’ experiences of group work. Frontiers in Psychology, 5, 558. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2014.00558

Loes, Chad N. 2022. “The Effect of Collaborative Learning on Academic Motivation.” Teaching & Learning Inquiry 10. https://doi.org/10.20343/teachlearninqu.10.4

Nokes-Malach, T. J., Zepeda, C. D., Richey, J. E., & Gadgil, S. (2019). Collaborative learning: The benefits and costs. In J. Dunlosky & K. A. Rawson (Eds.), The Cambridge handbook of cognition and education (pp. 500–527). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781108235631.021