Sähköakustoja oli kytkettynä Suomen sähköverkkoon alkuvuonna 2026 yli 1000 MW:n edestä ja vuoden loppuun mennessä luvun odotetaan olevan jo 1700 MW (Fingrid 2026, Lassila 2026). Akustot tulevat olemaan osa modernia energiainfrastruktuuria. Tähänastiset toteutukset ovat olleet ensisijaisesti teollisen mittakaavan asennuksia, erilaisina konttiratkaisuina. Myös kiinteistöasenteisten akkujen määrä tulee yleistymään tulevaisuudessa. Energiavarastojen osalta on ymmärrettävä niiden turvallinen käyttöönotto ja elinkaaren hallinta. Yritykset sekä julkiset toimijat hankkivat akustojen riskien ja elinkaaren hallintaa tyypillisesti palveluiden toimittajilta, mutta kotitaloudet voivat joutua hoitamaan vastaavia asioita itsenäisemmin.

Savonia-ammattikorkeakoulussa on käynnissä ”Kokonaisturvallisuutta sähköenergian tallennuksella” JTF-hanke, jossa Savonian Kuopion ja Varkauden kampuksille hankitaan sähköakustot opetuksen ja TKI-toiminnan tarpeisiin. Pohjois-Savon liiton rahoittaman hankkeen yhteydessä on ollut tarve huomioida, mitä turvallisuusnäkökohtia energiavarastoihin liittyy suunnittelusta aina käytöstä poistamiseen asti.

Litiumioniakku on tehokas mutta vaatii huolellisuutta

Valtaosa nykyisistä kiinteistöjen energiavarastoista perustuu litiumioniakkuteknologiaan. Teknologia on tuttu esimerkiksi sähköautoista ja erilaisista kannettavista laitteista, mutta kiinteistöjen energiavarastot ovat huomattavasti suurempia ja sisältävät merkittävästi enemmän energiaa.

Monet nykyaikaiset energiavarastot käyttävät litiumrautafosfaatti- eli LFP-akkuja, joita pidetään litiumioniakkujen turvallisempana vaihtoehtona. Akustojen turvallisuutta ei kuitenkaan määritä pelkästään akkukemia, vaan koko järjestelmä. Turvallisempi ei tarkoita riskitöntä. Vaurioituminen, valmistusvirheet, väärä käyttö tai poikkeavat käyttöolosuhteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita myös LFP-akustoissa. Akkukennojen lisäksi turvallisuuteen vaikuttavat akunhallintajärjestelmä, suojalaitteet, sähköiset kytkennät, ilmanvaihto, valvonta sekä sijoituspaikka.

Suurin yksittäinen riski on lämpökarkaaminen

Litiumioniakkujen tunnetuin turvallisuusriski on niin sanottu lämpökarkaaminen.

Lämpökarkaamisessa akun sisäinen lämpötila alkaa nousta hallitsemattomasti. Tällöin akku voi vapauttaa kuumia, syttyviä ja myrkyllisiä kaasuja. Pahimmillaan tilanne johtaa tulipaloon tai vaurion leviämiseen muihin akkukennoihin.

Akkupalo eroaa tavallisesta sähköpalosta merkittävästi. Akun sisällä on itsessään palamiseen tarvittavia aineita, minkä vuoksi paloa ei yleensä voida sammuttaa pelkästään tukahduttamalla. Lisäksi muodostuvat savukaasut voivat olla terveydelle haitallisia, ja sammuneeksikin arvioitu akku saattaa syttyä uudelleen.

Tästä syystä turvallisuuden kannalta tärkeintä on ennaltaehkäisy ja poikkeamien mahdollisimman varhainen havaitseminen.

Turvallisuus alkaa jo sijoituspaikan valinnasta

Yksi tärkeimmistä turvallisuuspäätöksistä tehdään jo ennen asennusta: mihin akusto sijoitetaan.

Energiavarastolle varatun tilan tulee olla kuiva, lämpötilaltaan hallittu ja helposti valvottava. Tilassa ei tulisi säilyttää ylimääräistä tavaraa eikä erityisesti helposti syttyviä materiaaleja. Myös pelastuslaitoksen pääsy kohteeseen on huomioitava suunnittelussa.

Erityisen tärkeä tekijä on ilmanvaihto. Mahdollisessa vikatilanteessa akusta voi vapautua kaasuja, joiden hallittu poistaminen rakennuksesta vähentää leimahdus- ja räjähdysriskiä.

Turvallisessa toteutuksessa akustotilat varustetaan myös selkeillä merkinnöillä, hätäkatkaisumahdollisuudella sekä tarkoituksenmukaisella hälytysjärjestelmällä.

Älykäs valvonta tuo lisäturvaa

Nykyaikaiset akustot valvovat itse itseään.

Akunhallintajärjestelmä eli BMS (Battery Management System) seuraa jatkuvasti esimerkiksi akun lämpötilaa, jännitteitä, virtoja ja muita käyttöarvoja. Järjestelmä pystyy tunnistamaan poikkeamia jo ennen kuin käyttäjä havaitsee mitään epätavallista.

Turvallisuuden kannalta olennaista on, että mahdolliset hälytykset eivät jää vain paikallisiksi merkkivaloiksi. Erityisesti kohteissa, joissa akustot toimivat ilman jatkuvaa henkilöstön läsnäoloa, hälytysten tulisi välittyä automaattisesti vastuuhenkilöille tai kiinteistön valvontajärjestelmiin.

Usein tehokkain turvallisuus syntyy usean valvontajärjestelmän yhdistelmästä: akun oman sisäisen valvonnan lisäksi käytössä voi olla esimerkiksi lämpötila-, savu-, häkä- tai kaasutunnistimia.

Mitä tehdä, jos akusto syttyy?

Akkupaloihin liittyy edelleen paljon väärinkäsityksiä.

Asiantuntijaohjeiden mukaan suurten litiumioniakkujen paloissa tärkein tavoite ei ole välttämättä sammuttaa akkua välittömästi, vaan jäähdyttää sitä ja estää palon leviäminen. Käytännössä tämä kuuluu lähes aina pelastuslaitokselle.

Rakennuksen käyttäjien kannalta tärkein toimintamalli on yksinkertainen:

• tunnista vaaratilanne mahdollisimman aikaisin
• poistu alueelta turvallisesti
• hälytä apua
• vältä altistumista savukaasuille
• noudata laadittuja toimintaohjeita

Monissa tapauksissa oikea ratkaisu ei ole ryhtyä sammuttamaan paloa itse, vaan keskittyä ihmisten turvalliseen evakuointiin.

Turvallisuus jatkuu koko elinkaaren ajan

Akuston turvallisuus ei pääty käyttöönottoon.

Järjestelmien kuntoa tulee seurata, hälytysjärjestelmät testata ja turvallisuusohjeet pitää ajan tasalla. Myös henkilöstön on tiedettävä, miten mahdollisissa häiriötilanteissa toimitaan.

Säännöllinen tarkastaminen on tärkeää, sillä monet vakavat ongelmat alkavat pienistä poikkeamista: liittimien löystymisestä, vaurioista, poikkeavasta kuumenemisesta tai ympäristöolosuhteiden muutoksista.

Energiavarasto onkin turvallisuusnäkökulmasta enemmän jatkuvaa riskienhallintaa kuin yksittäinen laitehankinta.

Entä kun akku tulee käyttöikänsä päähän?

Turvallisuusnäkökulma ulottuu myös akuston elinkaaren loppuun.

Litiumioniakkuja ei saa käsitellä tavallisena jätteenä. Ne sisältävät arvokkaita materiaaleja, mutta myös kemiallisia ja sähköisiä riskejä, jotka edellyttävät asianmukaista käsittelyä.

Käytöstä poistettavat akut toimitetaan erikoistuneisiin kierrätysprosesseihin, joissa niiden sisältämät materiaalit voidaan ottaa uudelleen hyötykäyttöön uusien akkujen valmistuksessa. Samalla minimoidaan ympäristövaikutukset ja turvallisuusriskit.

Akustojen määrän kasvaessa vastuullinen kierrätys ja materiaalien talteenotto tulevat olemaan yhä tärkeämpi osa koko akkuteollisuuden kestävyyttä.

Turvallisuus on energiavaraston tärkein ominaisuus

Energiavarastot ovat tärkeä osa sähköistyvää yhteiskuntaa, mutta niiden käyttöönotossa turvallisuus ei saa jäädä teknisten ominaisuuksien tai taloudellisten hyötyjen varjoon.

Hyvin suunniteltu sijoituspaikka, toimiva valvonta, asianmukaiset hälytysjärjestelmät, selkeät toimintamallit ja vastuullinen kierrätys muodostavat kokonaisuuden, jonka varaan turvallinen energiavarastointi rakentuu.

Turvallisin akusto on sellainen, jossa mahdolliset riskit on tunnistettu, niihin on varauduttu ja poikkeamat havaitaan ajoissa. Tämä on periaate, joka koskee niin pieniä kiinteistöakkuja kuin suuria energiavarastojärjestelmiäkin.

---

Kirjoittajat

Savonia-ammattikorkeakoulu:

Mikko Laasanen, lehtori

Janne Karppanen, lehtori

Jari Niemelä, TKI-asiantuntija

Eetu Ulmanen, insinööriopiskelija (ympäristötekniikka)

Merja Tolvanen, Yliopettaja

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Fingrid. 2026. The combined capacity of electricity storages in Finland now exceeds 1,000 MW. Verkkoartikkeli 24.2.2026. Viitattu 20.8.2026. Saatavissa: https://www.fingrid.fi/en/news/news/2026/the-combined-capacity-of-electricity-storages-in-finland-now-exceeds-1000-mw/

Lassila, A. 2026. Fingrid: Suomen sähkönkulutus voi kasvaa pian jopa 40 prosenttia. Helsingin Sanomat Visio 19.8.2026. Viitattu 20.8.2026. Saatavissa: https://www.hs.fi/visio/art-2000012215840.html

Rytkönen, K., Mikkonen, J., Laitinen, J., Hanhineva, A., Lankinen, M., Jylhä, M., Hassinen, M., Lassi, U., Linja-aho, V., Meurman, K., Mäkinen, H., Suosalo, J. & Wennberg, I. Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus. Pelastusopisto. Viitattu 20.8.2026. Saatavissa: https://www.pelastusopisto.fi/wp-content/uploads/Litiumioniakkuenergiavarastojen-sijoittaminen-ja-paloturvallisuus-12-2025.pdf

---