Palliatiivinen hoito on parantumatonta sairautta sairastavan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun parantavaa hoitoa sairauteen ei enää ole. Palliatiivisella hoidolla lievitetään potilaan fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja eksistentiaalisia kärsimyksiä, sekä turvataan mahdollisimman laadukas loppuelämä. Palliatiivinen hoito saattaa kestää muutamia kuukausia, jopa vuosia. Saattohoito kuuluu palliatiivisen hoidon loppuvaiheeseen, potilaan viimeisiin elinpäiviin tai viikkoihin. Hoito toteutuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa keskiössä ovat potilaan tuen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen sekä läheisten tukeminen. (STM 2025.)

Artikkeli perustuu kliininen asiantuntija, palliatiivinen hoitotyö YAMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä selvitettiin kyselyn avulla, millaista tukea sairaanhoitajat ja lähihoitajat tarvitsevat palliatiivisten ja saattohoidossa olevien potilaiden hoidossa Pirkanmaan hyvinvointialueen lähisairaalat toimialueella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Pirkanmaan hyvinvointialueen palliatiivisen vastuualueen toiminnan kehittämisessä.

Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset palliatiivisessa hoidossa

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen on keskeinen osa hoitajien ammattitaitoa. Laadukas palliatiivinen hoito edellyttää hoitajilta laaja-alaista osaamista, kuten kykyä lievittää potilaan fyysisiä oireita, tukea potilasta ja läheisiä psyykkisesti sekä tehdä eettisesti perusteltuja hoitopäätöksiä. Tutkimustietoa siitä, mitkä osaamisalueet ovat keskeisiä eri palliatiivisen hoidon tasoilla, on kuitenkin rajallisesti. Nykyisissä käytännöissä on havaittu osaamisvajeita sekä alueellisia eroja hoidon toteutuksessa. Toisaalta on myös todettu, että tutkimustietoa siitä, mitkä osaamisalueet ovat keskeisiä palliatiivisen hoidon eri tasoilla, on vain vähän. Erityisesti iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa tarvitaan vahvistusta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamiseen. (Hökkä ym. 2020.)

Konsultoivan sairaanhoitajan rooli palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa

Konsultoiva hoitaja (Nurse Consultant) on yksi edistyneen hoitotyön (Advanced Practice Nursing) keskeisistä rooleista. Tehtäväkuva on laaja ja perustuu vaativaan sairaanhoitotyön osaamiseen. Konsultoivalla sairaanhoitajalla tulee olla sekä koulutuksellinen pätevyys että vahva ammatillinen osaaminen potilaiden hoidon tarpeen arviointiin ja yksilöllisten hoitosuunnitelmien laatimiseen. (Sulosaari ym. 2020.)

Konsultoivan palliatiivisen hoitajan työ edellyttää laaja-alaista osaamista, joka yhdistää kliinisen asiantuntemuksen, potilaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen ja moniammatillisen yhteistyön. Keskeistä on kyky arvioida potilaan oireita ja toimintakykyä, tehdä hoidon tarpeen kokonaisarvioita ja tukea yksilöllisten hoitosuunnitelmien laadintaa. Hoitajan tulee hallita palliatiivisen hoidon keskeiset periaatteet, kuten oireenmukainen hoito, ennakoiva suunnittelu ja potilaan sekä läheisten tukeminen eri hoidon vaiheissa. (Hökkä ym. 2020.)

Osaamiseen kuuluu myös konsultatiivinen työote, jossa sairaanhoitaja tukee muita ammattilaisia kliinisessä päätöksenteossa, kouluttaa työyhteisöä ja edistää palliatiivisen hoidon yhdenmukaista toteutumista eri toimintaympäristöissä. Tämän lisäksi tarvitaan vahvaa kommunikaatio-osaamista, erityisesti vaikeiden asioiden käsittelyssä, hoitolinjauksista keskusteltaessa ja potilaan toiveiden esiin tuomisessa. (Cooper ym. 2019.)

Konsultoiva palliatiivinen hoitaja toimii usein yhdystahona perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä. Tämä edellyttää koordinaatiotaitoja, palvelujärjestelmän tuntemusta ja kykyä rakentaa sujuvia hoitopolkuja. Työssä korostuu vahva eettinen osaaminen, johon kuuluu esimerkiksi potilaan arvojen ja toiveiden kunnioittaminen, oikeudenmukaisten ja perusteltujen hoitoratkaisujen tekeminen sekä potilaan autonomian tukeminen. Lisäksi hoitajan tulee osata kohdata ja tukea potilaita ja läheisiä tilanteissa, joissa kuolema lähestyy. (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus 2019.)

Hoitajien konsultointitarpeet palliatiivisten potilaiden ja saattohoitopotilaiden hoitoyössä

YAMK-tutkimuksessa Palliatiivisten potilaiden ja saattohoitopotilaiden hoitajakonsultaatiot todettiin, että hoitajakonsultaatiot kattoivat lähes koko hoitotyön osa-alueen. Voidaankin todeta, että tutkimus piirtää kokonaiskuvan hoitajien arjesta, jossa kliiniset, emotionaaliset ja eettiset haasteet limittyvät toisiinsa. Juuri tämä moniulotteisuus tekee konsultaatiotarpeista niin laaja-alaisia ja merkityksellisiä.

Moniammatillisen tiimin merkitys korostui, ja keskeistä oli, että kaikki tiimin jäsenet ymmärtävät palliatiivisen hoidon luonteen ja tavoitteet. Tämä mahdollisti potilaan kannalta tarkoituksenmukaisen hoidon, jossa olennaiset toimenpiteet säilytettiin ja epäolennaiset voitiin karsia pois. Potilaan siirtyessä saattohoitoon tiimin sisäinen yhteistyö tiivistyi entisestään, ja hoidon koordinointi sekä yhteinen päätöksenteko nousivat entistä näkyvämpään rooliin.

Hoitajien konsultaatiotarpeet vaihtelivat käytännönläheisistä kysymyksistä eettistä pohdintaa vaativiin tilanteisiin. Konsultaatioissa korostuivat erityisesti oirehoito ja sen ohjaus. Lisäksi omaisten tukemiseen koettiin tarvetta. Laaja tarve hoitolinjoihin ja hoidonrajauksiin liittyville konsultaatioille saattaa kuvastaa moniammatillisen yhteistyön puutteita palliatiivisessa hoitotyössä ja saattohoidossa. Hoitajat ovat usein lähimpänä potilasta, minkä vuoksi heidän tietonsa potilaan voinnista voi olla monipuolisempaa kuin lääkärillä, joka tapaa potilasta lyhyesti tai harvemmin. Sekä mielekkäimmät että haastavimmat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osa-alueet liittyivät potilaiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että hoitajat kokevat psyykkistä kuormitusta palliatiivisessa hoitotyössä ja saattohoidossa. Kuormitus korostuu erityisesti silloin, kun potilaiden vaihtuvuus on suurta ja läheiset tarvitsevat runsaasti tukea. Hoitajakonsultin tarjoama tuki koetaan tärkeäksi kuormittavissa tilanteissa. Toisaalta henkilökunnan systemaattinen tukeminen hoidon toteutuksessa on osassa yksiköitä edelleen vierasta (Mikkonen & Rajala 2020,19).

Yhteenveto ja jatkosuunnitelmat

Tulosten perusteella sairaanhoitajat ja lähihoitajat tarvitsevat työssään säännöllistä konsultaatiotukea palliatiivisten ja saattohoitopotilaiden hoidossa. Konsultaatiotarpeet ulottuvat kliinisen hoidon kysymyksistä eettiseen ja henkiseen tukeen, palvelujärjestelmän hyödyntämiseen sekä moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseen. Hoitajat kaipaavat myös ajankohtaista, tutkittuun tietoon perustuvaa tukea, joka auttaa varmistamaan laadukkaan ja potilaslähtöisen hoidon sairauden eri vaiheissa.

Vastaavanlainen nykytilan kartoitus olisi jatkossa hyödyllistä toteuttaa myös Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella, missä toteutetaan perustason palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa. On todettu, että ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien sekä kotihoidon potilaiden laitossiirtojen määrä lisääntyy viimeisen kolmen elinkuukauden aikana (Forsius, Alastalo & Hammar 2022, 62). Palliatiivisilla hoitajakonsultaatioilla voitaisiin ehkäistä turhia sairaalasiirtoja ja taata inhimillinen loppuelämä omassa kodissa.

Jatkotutkimusaiheena palliatiivisen hoitajakonsultin työnkuvaa voitaisiin laajentaa kattamaan koko Pirkanmaan hyvinvointialue ja tehtävänkuvaa tulisi selkeyttää kaikille osapuolille.

---

Kirjoittajat

Anne Ahoranta, kliininen asiantuntija palliatiivinen hoitotyö YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Silén-Lipponen, Hoitotyön yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Cooper, M.; McDovell, J.; Raeside L. and ANP-CNS Group. 2019. The similarities and differences between advanced nurse practitioners and clinical nurse specialists. British Journal of Nursing 28(20). The similarities and differences between advanced nurse practitioners and clinical nurse specialists | British Journal of Nursing. Viitattu 25.3.2026.

Forsius, P., Alastalo, H., & Hammar, T. 2022. Palliatiivisen hoidon osaaminen iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä. Hoitotiede 34, 62–75. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/136423. Viitattu 25.3.2026.

Hökkä, M., Martins Pereira, S., Pölkki, T., Kyngäs, H. & Hernández-Marrero, P. 2020. Nursing competencies across different levels of pallaitive care provision: A systematic integrative review with thematic synthesis. Palliative Medicine 34 (7), 851–870. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32452294/. Viitattu 16.3.2026.

Kesonen, P, Haavisto, E. & Salminen, L. 2024. Moniammatillinen yhteistyö erityistason palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Hoitotiede 36 (3), 209–223. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142411. Viitattu 17.3.2026.

Mikkonen, H. & Rajala, R. 2020. Palliatiivinen hoitajakonsultti erikoissairaanhoidossa. Syöpäsairaanhoitaja 28 (3), 17–20.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2019. https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#K1. Viitattu 25.3.2026.

STM. 2025. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuus ja laatu ovat parantuneet Suomessa. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuus ja laatu ovat parantuneet Suomessa – Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 16.3.2026.

Sulosaari, V., Elomaa-Krapu, M. Hopia, h., Koivunen, K., Leinonen, R., Liikanen, E., Penttinen, U., Törmänen, O., Walta, L. & Heikkilä. J. 2020. Ydinkompetenssit kliinisen asiantuntijan (ylempi AMK) koulutuksessa. AMK lehti/UAS Journal 1. https://uasjournal.fi/1-2020/kliinisen-asiantuntijan-ydinkompetenssit/#1458134585005-b3f22396-5506. Viitattu 16.3.2026.