Artikkeli pohjautuu YAMK- opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin sairaanhoitajien kokemuksia eettisestä kuormituksesta terveyskeskuksen avovastaanoton puhelinneuvonnassa.

Terveysalan ammattilaisen työ on luonteeltaan vaativaa, moniulotteista ja vastuullista ja se sisältää usein eettisesti haastavia tilanteita. Ammatillinen toiminta perustuu vahvaan kliiniseen osaamiseen, näyttöön perustuvaan tietoon sekä potilaan oikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Työssä joudutaan jatkuvasti sovittamaan yhteen yksilön tarpeet, käytettävissä olevat resurssit sekä lainsäädännön asettamat velvoitteet. Eettiset kysymykset ovat terveydenhuollon ytimessä, ja ne koskevat esimerkiksi potilaan autonomiaa, oikeudenmukaisuutta, hyvän tekemisen periaatetta ja vahingon välttämistä (Haahr ym. 2019; Mahoney & Crawford 2024).

Viime vuosikymmenen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi digitalisaation edetessä. Etäasiointi ja sähköiset palvelukanavat ovat lisääntyneet tasaisesti jo vuodesta 2013 lähtien. (Kyytsönen ym. 2021). Samalla terveydenhuollon ammattilaisten työnkuva on laajentunut ja muuttunut .Perinteisen kasvokkaisen vuorovaikutuksen rinnalle on tullut teknologisesti välittynyt kommunikaatio, joka edellyttää uudenlaista osaamista ja eettistä harkintaa. Puhelinneuvonta on yksi keskeinen etäpalvelun muoto, joka mahdollistaa hoidon tarpeen arvioinnin, terveysneuvonnan sekä jatkohoidon ohjauksen ilman fyysistä vastaanottokäyntiä.

Puhelinneuvontaan liittyy erityisiä eettisiä haasteita. Hoidon tarpeen arviointi ilman potilaan fyysistä tutkimista voi lisätä epävarmuutta ja riskiä virhearvioihin. Ammattilaisen on kyettävä tekemään kliinisiä päätöksiä rajallisen informaation perusteella, mikä korostaa huolellisen anamneesin, selkeän viestinnän ja systemaattisten toimintamallien merkitystä. (Flinkman 2014.)

Eettisen kuormittumisen syyt ja rakenteelliset haasteet

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että avovastaanoton puhelinneuvonnassa työskentelevien sairaanhoitajien kokema eettinen kuormitus liittyy tiiviisti rakenteellisiin ongelmiin, erityisesti vastaanottoaikojen puutteeseen ja resurssien niukkuuteen. Eettinen stressi syntyy tilanteissa, joissa hoitaja tunnistaa potilaan avun tarpeen, mutta ei pysty tarjoamaan tarkoituksenmukaista hoitoa tai joutuu ohjaamaan potilaan palveluun, josta ei ole todellista hyötyä. Myös yhtenäisten ohjeistusten puute, työn keskeytykset ja paljon palveluja käyttävät asiakkaat lisäävät kuormitusta ja emotionaalista väsymystä. Näin ollen kuormitus ei johdu yksittäisten työntekijöiden osaamisesta, vaan ennen kaikkea toimintaympäristön rakenteellisista haasteista.

Tukitoimet ja johtamisen merkitys

Tulokset korostavat esihenkilöiden ja kollegoiden tuen merkitystä keskeisenä suojaavana tekijänä. Vertaistuki, selkeät ohjeet, rakentava palaute ja kokemus työn hallinnasta vahvistavat ammatillista varmuutta ja auttavat jaksamaan, vaikka resurssiongelmat säilyvät. Työnohjauksen tarve nousi esiin keinona tukea työssä jaksamista ja ammatillista identiteettiä. Organisaatiokulttuurin kehittäminen, erityisesti keskustelu- ja vuorovaikutuskulttuurin osalta, nähdään tärkeänä, sillä toimiva vuorovaikutus auttaa tunnistamaan ongelmia ajoissa ja sitouttaa yhteisiin ratkaisuihin.

Koulutuksen, resurssien ja työn yhteensovittamisen haasteet

Koulutuksen ja käytännön työn välillä havaittiin ristiriita: vaikka hoidontarpeen arvioinnin osaaminen koetaan riittäväksi, sen täysipainoinen hyödyntäminen estyy resurssipulan vuoksi. Hoidon tarpeen arviointi ei yksin ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisia ongelmia, jos jatkohoidon mahdollisuudet ovat rajalliset. Myös Väänänen & Lemmetty 2025 tuovat esille, että esihenkilön koettu tuki on yhteydessä työn merkityksellisyyteen ja työssä oppimiseen, mikä tekee johtamisen kehittämisestä keskeisen kysymyksen.

Puutteellinen ymmärrys puhelinneuvontatyön arjesta voi heikentää päätöksenteon tarkoituksenmukaisuutta ja työntekijöiden kokemusta arvostuksesta. Kokonaisuudessaan tulokset korostavat tarvetta vahvistaa rakenteellisia resursseja, selkeyttää johtamista ja tukea työntekijöiden kognitiivista ergonomiaa ja työssä jaksamista, jotta eettinen kuormitus ei muodostu kohtuuttomaksi.

---

Kirjoittajat

Sarijaana Valkola, kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, YMAK-Master School

---

Lähteet

Flinkman, M. 2014. Osaaminen käyttöön. Laatua ja tuloksellisuutta työnjakoa kehittämällä. Pdf-tiedosto. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2014/2014_b3_netti_osaaminen_kayttoon_laatua_ja_tuloksellisuutta_tyonjakoa_kehittamalla_id_3025.pdf.

Haahr, A., Norlyk, A. & Dreyer, P.2019. Nurses’ experiences of ethical dilemmas: A review. Nursing Ethics 27, 258–272. https://doi-org.ezproxy.savonia.fi/10.1177/0969733019832941.

Kyytsönen, M., Vehko, T., Jormanainen, V., Aalto, A-M & Mölläri, K. 2021. Terveydenhuollon etäasioinnin trendit vuosien 2013–2020 Avohilmon aineistossa. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/9bf3b250-e537-4451-8aa9-5844b5b0adc3/content.

Väänänen, E. & Lemmetty, S. 2025. Esihenkilön työntekijälle osoittaman tuen yhteys työikäisen informaalin työssä oppimiseen ja työn merkityksellisyyden kokemukseen. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/149521/3_2025_esihenkilotyo