Sosiaali- ja terveysalan organisaatiot muodostuvat palvelusektoreista ja palveluyksiköistä, joissa eri ammattiryhmillä on omat tehtävänsä ja vastuunsa. Selkeästi määritellyt toimenkuvat ovat yhteydessä organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen (Raju & Banerjee 2017, 9; Twinamasiko 2025, 98) ja työntekijän näkökulmasta selkeällä toimenkuvalla on yhteys työtyytyväisyyteen (Ramhit 2019, 6). Siten toimenkuvien kehittäminen on merkityksellistä sekä organisaation toimivuuden, että henkilöstön työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Palveluiden johtaminen edellyttää kehittämisosaamista ja kykyä vastata muuttuviin toimintaympäristöihin. Kehittämisprosessiin kuuluvat tilannekuvan ja kehittämistarpeen määrittely, tavoitteen asettaminen, prosessin suunnittelu ja toteutus sekä vaikutusten seuranta (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014, 22–23). Sote-alan kehittämisen ja johtamisen tutkinnon opinnäytetyössäni toteutin tämän prosessin kokonaisuudessaan. Kehittämistarve muodostettiin yhdessä esihenkilöiden kanssa, minkä jälkeen toteutin henkilöstökyselyn, haastattelin palvelupäällikköä ja osallistin työyhteisön jäseniä Learning Cafe -menetelmällä. Aineistoa täydennettiin kahdesta rinnakkaisesta asumisyksiköstä ja kehittämistyön onnistumisesta kerättiin lopuksi palautetta. Perustelin käytetyt menetelmät ja arvioin kriittisesti kehittämisprosessin toteutusta.

Kehittämistyö vahvisti osaamistani kehittäjänä ja johtajana sekä lisäsi valmiuksiani yhteistyön ja verkostotyön kehittämiseen. Prosessissa kehittämistarve oli tunnistettu esihenkilöiden toimesta. Osoitin kykyni tuottaa tietoon perustuvan ratkaisun organisaation kehittämistarpeeseen, sekä kykyni osallistaa henkilöstö kehittämistyöhön. Olen voinut hyödyntää tätä osaamista esihenkilötehtävissä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluissa lähes kahdeksan vuoden ajan. Työkokemukseni on samalla vahvistanut asiantuntijuuttani mielenterveys- ja päihdetyössä. Kehittämistyössä saavuttamani osaaminen on sovellettavissa myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen, vaikka alkuperäinen kehittämistyöni ei kohdistunut suoraan tähän palvelualueeseen.

Tehtävänkuvien merkitys työhyvinvoinnin ja palvelun laadun näkökulmasta

Työhyvinvoinnin näkökulmasta selkeät tehtävänkuvat ovat merkityksellisiä, sillä työntekijän työtyytyväisyys on yhteydessä työn selkeyteen (Ramhit 2019, 6). Työhyvinvointi puolestaan liittyy palvelujen laatuun myös asiakkaan näkökulmasta (Lerkkanen ym. 2020, 59–61; Musahadatus, Muafi & Faizal 2025, 553; Wei ym. 2026). Työelämän kehittämisessä korostuvat nykyisin tuottavuuden ja laadun lisäksi innovaatiot, kilpailukyky ja työhyvinvointi. Työhyvinvointia on erityisesti edistänyt työpaikan kehittäminen johtamisen ja työn organisoinnin näkökulmasta (Alasoini ym. 2023, 7–8.) Näin ollen toimenkuvien kehittäminen voidaan nähdä osana sekä henkilöstön työhyvinvoinnin että palvelujen laadun kehittämistä.

Moniammatillisen yhteistyön ja verkostotyön näkökulma

Selkeät toimenkuvat ovat merkityksellisiä myös moniammatillisen yhteistyön ja verkostotyön näkökulmasta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelutarpeet ovat usein monimuotoisia, minkä vuoksi eri ammattiryhmien välinen työnjako, roolit ja vastuut tulee määritellä riittävän selkeästi. Toimenkuvat tukevat yhtenäisiä toimintakäytäntöjä ja asiakkaan sujuvaa palvelupolkua.

Moniammatillisen yhteistyön perustana vuorovaikutus

Mönkkösen ym. (2019, 49-52) mukaan sosiaali- ja terveyspalveluilta edellytetään yhä enemmän vaikuttavuutta, mikä moniammatillisessa työssä tarkoittaa eri osapuolten aktiivista osallistumista päätöksentekoon ja uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen sekä yhteisen ymmärryksen rakentamista. Raitakari (2025, 35) nostaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota tukevista osaamisalueista keskeiseksi toimijoiden välisen vuorovaikutuksen. Se perustuu tasa-arvoiseen kohtaamiseen, eri asiantuntijuuksien ja tiedon arvostamiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Integraatio on käsitteenä monitulkintainen ja liittyy läheisesti monialaiseen yhteistyöhön. Raitakarin (2025, 38) mukaan siinä on viime kädessä kyse organisaation tai ihmisen tavoittamisesta, yhteistyöstä ja vastavuoroisuudesta.

Moniammatillisella yhteistyöllä integraatiota

Sosiaali- ja terveysalalla moniammatillinen yhteistyö liittyy läheisesti integraatioon, joka toimii eri yhteistyömuotoja kokoavana yläkäsitteenä (Siitonen 2025, 34). Ammattilaistason integraatiolla tarkoitetaan eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja kumppanuutta asiakkaan parhaaksi (Isoherranen 2005, 73; Siitonen 2025, 50). Moniammatillista yhteistyötä luonnehtivat asiakaslähtöisyys, eri näkökulmien yhdistäminen, vuorovaikutuksellinen työskentely, verkostojen huomioiminen sekä ammatillisten rajojen ylittäminen asiakkaan tarpeiden mukaisesti (Isoherranen 2005, 14–15). Yhteistyötä kuvataan myös yhteistoiminnallisuuden ja jaetun asiantuntijuuden käsitteillä. Yhteistoiminnallisuus rakentuu yhteisen tavoitteen ympärille, kun taas dialogisuudessa osapuolet rakentavat yhteistä ymmärrystä vastavuoroisen vuorovaikutuksen avulla (Kekoni ym. 2019, 16; Mönkkönen ym. 2019, 54–55).

Yhteistyö on keskeinen osa asiantuntijatyötä, ja sitä toteutetaan sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä (Aira 2012, 130). Sosiaali- ja terveysalalla yhteistyössä korostuu eri asiantuntijuuksien, palvelujen ja toimintatapojen yhteensovittaminen (Kekoni ym. 2019, 35). Toimivaa yhteistyötä tukevat organisaatiorakenteet, toimintaprosessit ja johtaminen sekä sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin (Kekoni ym. 2019, 38). Vuorovaikutussuhteisiin panostaminen tukee tiimien ja verkostojen haasteiden ratkaisemista sekä luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen rakentumista (Aira 2012, 132).

Toimenkuvilla tuetaan onnistunutta yhteistyötä

Yhteistyön sujuvuutta edistävät selkeät roolit ja vastuut. Ammattilaisen virallinen rooli perustuu hänen asiantuntijuuteensa ja työtehtäväänsä, kun taas epävirallinen rooli muodostuu muun muassa persoonallisten ominaisuuksien ja ryhmädynamiikan kautta. Ryhmän toimivuutta tukevat riittävän selkeät, yhteensovitetut ja kaikkien osapuolten tiedossa olevat roolit (Isoherranen 2005, 41–43; Mönkkönen ym. 2019, 66).

Kehittämistyöni osoittaa, että toimenkuvien kehittäminen voidaan nähdä osana laajempaa sosiaali- ja terveysalan johtamisen, moniammatillisen yhteistyön ja palvelujen integraation kehittämistä. Selkeät roolit ja vastuut tukevat henkilöstön työhyvinvointia, yhteistyön toimivuutta ja asiakkaan sujuvaa palvelupolkua. Kehittämisosaaminen, henkilöstön osallistaminen ja tietoon perustuvien ratkaisujen tuottaminen muodostavat siten keskeisen osan asiantuntijuutta, jota voin hyödyntää mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjänä sekä esihenkilönä.

---

Kirjoittajat

Sanna Katajamäki, YAMK-opiskelija mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Työssä on käytetty tekoälyä seuraavasti: ChatGPT 2024. OpenAI. GPT-3.5. Käytetty kielentarkistukseen. https://chat.openai.com

Aira, A. 2012. Toimiva yhteistyö. Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Alasoini, T., Antila, J., Hakala, L., Hakonen, N., Kulmala, S., Lautala, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A. & Mikko Rissanen, M. 2023. Työelämän kehittäminen kolmikantaisessa yhteistyössä: TYÖ2030- ohjelma. Helsinki: Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-096-6. Viitattu 1.9.2026.

Isoherranen, K. 2005. Moniammatillinen yhteistyö. Vantaa: Dark Oy.

Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala,A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa: Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy, 15-46.

Lerkkanen, M-L., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulén, A-M, Lerkkanen, K. & Jõgi, A-L. 2020. Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_71977. Viitattu 30.8.2026.

Musahadatus, S., Muafi, M. & Faizal, M. 2025. The Effects of Well-Being and Work Motivation on Service Quality: The Mediating Role of Job Satisfaction. Reviu Akuntansi, Manajemen, dan Bisnis (RAMBIS). Vol 5, No 2, 543-558. https://www.researchgate.net/figure/Research-model-after-modification_fig1_401651661. Viitattu 1.9.2026.

Mönkkönen, K., Leinonen, L., Arajärvi, M., Hovatta, A-E., Tusa, N. & Salokangas, K. 2019. Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Teoksessa: Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy, 47-88.

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Raju, K. K., & Banerjee, S. 2017. A study on job description and its effect on employee performance: Case of some selected manufacturing organizations in the city of Pune, India. International Journal of Latest Technology in Engineering, Management & Applied Science, Volume 6, Issue 2, 113–121. https://doi.org/10.37284/eajbe.8.2.3312. Viitattu 30.8.2026.

Raitakari, S. 2025. Integraatiokeskustelun kriittisiä jäsennyksiä. Teoksessa A. Ritala-Koskinen, J-M. Räsänen & A. Salo (toim.) 2025. Sosiaalityö ja sote-integraatio. Tampere: Tampere University Press, 16–44. https://doi.org/10.61201/tup.961. Viitattu 1.9.2026.

Ramhit, K. S. 2019. The impact of job description and career prospects on job satisfaction: A quantitative study in Mauritius. SA Journal of Human Resource Management, 17, 1-7. https://sajhrm.co.za/index.php/sajhrm/article/view/1092. Viitattu 30.8.2026.

Siitonen, C. 2025. Yhteistyöllä on väliä- kirjallisuuskatsaus ammattilaisten välisestä verkostotyöstä sosiaalipalveluissa. Sosiaalityön maisterintutkielma. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202511058415. Viitattu 1.9.2026.

Twinamasiko, F. 2025. Clarifying Roles, Enhancing Results: Job Descriptions and Employee Performance. East African Journal of Business and Economics, Volume 8, Issue 2. 90-101. https://doi.org/10.37284/eajbe.8.2.3312. Viitattu 30.8.2026.

Wei, L., Chen, S., Niu, Y., Wang, X., Zhang, X., Guo, Y., Hao, R., Yan, M. & Lu, B. 2026. Operating Room Nurses: A Deep Dive Into the Quality of Care and Job Stressors. Journal of Clinical Nursing, Volume 35, issue1: 268-276. https://doi.org/10.1111/jocn.17830. Viitattu 1.9.2026.