Työelämässä vaaditaan yhä kiihtyvämmällä tahdilla taitoja, jotka tähtäävät osaamisen kehittämiseen tiimeissä, projekteissa ja isommissa organisaatioissa. Työelämäläheisyys tarkoittaa koulutuksen ja työelämän tiivistä vuorovaikutusta, jossa oppiminen ja kehittäminen rakentuu molemminpuoliselle yhteistyölle. Se ei ole vaan työelämän tarpeisiin vastaamista, vaan myös sen uudistamista, kehittämistä ja kriittistä analyysia.

Uudet tutkintomallit

Savonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty uusia YAMK-tutkintoja erityisesti monialaisuuden ja ilmiöpohjaisuuden näkökulmasta. Savonian uusista ilmiöpohjaisista YAMK-tutkinnoista esimerkiksi Kestävän tulevaisuuden asiantuntija ja Kokonaisturvallisuuden asiantuntija ovat olleet hakukohteina erittäin suosittuja. Hakutilastot osoittavat, että ilmiöpohjaiset tutkinnot kiinnostavat. Tämä kertoo työelämästä koulutukseen hakeutuvien halusta kehittää laaja-alaista ja käytännönläheistä osaamista.

Ilmiöperusteisissa tutkinnoissa opiskelu rakentuu todellisten monitieteellisten ja –alaisten ilmiöiden ympärille. Esimerkiksi kokonaisturvallisuutta voidaan tarkastella teknologian, digitalisaation, liiketoiminnan, viestinnän tai yhteiskunnallisten kysymysten näkökulmista.

Kompetenssivaatimukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön (2024) käynnistämässä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä painotetaan koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä. Lisäksi Arene (2022) painottaa kompetenssitasolla 7 (YAMK-taso) kansallisten tutkintojen viitekehyksessä eri alojen välisten rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittistä ymmärtämistä. Tämä tavoite nousee selkeästi monialaisen työelämän tarpeista.

Arenen (2022) tason 7 kompetensseissa keskeistä on työelämässä toimiminen, jossa valmistuvalla on osaamista kehittää ja johtaa työyhteisöään sekä uudistaa työelämää. Lisäksi YAMK-tutkinnosta valmistuvalla on kykyä analysoida ja arvioida monialaisia työelämässä esille tulevia haasteita ja mahdollisuuksia.

DUAL2.0

Savonian strategiassa vuosille 2025-2028 tavoitteena on DUAL2.0-mallin toteutuminen, jonka keskeisiä laatutekijöitä on mm. työelämäläheisyys, oppimiskokemukset ja osaamisperusteisuus.

Ammattikorkeakoulujen työelämävastaavuus tarkoittaa sitä, kuinka hyvin koulutuksen sisältö, laatu ja tavoitteet vastaavat työelämän muuttuvia tarpeita ja odotuksia. Se on keskeinen tekijä osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuskysymyksessä. Käsitteen tarkka määrittely on haastavaa. Aihetta on tutkittu liki viisikymmentä vuotta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Keskeistä työelämävastaisuudessa on ammattikorkeakoulujen kyky tuottaa osaamista, joka vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Asiaan liittyy useita näkökulmia. Koulutuksen sisältöjen tulee vastata työtehtävien vaatimustasoon, jotka taas muuttuvat yhteiskunnallisten muutosten, teknologiakehityksen ja kansainvälistymisen myötä. Työmarkkinoiden muutokset, kuten suurten ikäluokkien eläköityminen ja uusien työpaikkojen synty, haastavat koulutuksen ajantasaisuutta. Koulutuksen on pysyttävä relevanttina.

Osaamisen kehittäminen

YAMK-korkeakoulututkinnot vahvistavat osaamista. Näkökulma ei ole siinä, kuinka kauan tai mitä tutkintoa on suoritettua, vaan mitä osaaminen on tai mitä sen tulisi olla ja vastaako se työelämän tarpeisiin. Osaaminen rakentuu monipuolisesti työpaikoilla, työyhteisössä, virtuaalisissa ympäristöissä, asiantuntijaverkostoissa. Osaamisperusteisuus kehittää osaajia globaaliin osaamistalouteen, ei vaan tietäjiä vaan tekemisen taitajia. (van der Baan 2025.) Globaalitaloudessa osaaminen, taito ja kyky innovoida ovat keskeisiä työelämätekijöitä.

Tulevaisuuden työelämätaidot ovat Word Economic Forumin (Wef 2025) mukaan erityisesti analyyttisen ja luovan ajattelun taitoja, minäpystyvyyteen liittyviä taitoja, kuten esimerkiksi itsesäätely, sitkeys, joustavuus, uteliaisuus ja kiinnostus uuden oppimiseen sekä sitoutumista ja motivaatiota ylläpitävät taidot, kuten empaattisuus, aktiivinen kuunteleminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja palveleva työote. Työssä tarvitaan vahvaa substanssiosaamista ja geneerisiä taitoja (Isacsson ym 2016). WEF2025:n viesti oli selvä: älykäs aikakausi vaatii älykästä yhteistyötä. Teknologian, kestävyyden ja osaamisen yhdistäminen on avain tulevaisuuden hyvinvointiin. (Wef 2025.)

Työelämäpilotit osaamista ja yhteistyötä vahvistamassa

Savonia pyrkii työelämävastaavuuteen esimerkiksi monialaisella Dual-opinnäytetyöpilotilla, joka kokoaa yhteen 18 YAMK-opiskelijaa eri tutkinto-ohjelmista. Opiskelijoista on muodostettu syksyllä 2025 tutkimusryhmiä, joissa opiskelijat tekevät pareittain opinnäytetyön työelämästä nousseeseen ilmiöön. Työt myös ohjataan monialaisissa opettajatiimeissä ja prosessissa hyödynnetään vertaisarviointia sekä opinnäytetöiden toimeksiantajien palautetta.

Pienryhmässä tuotettu opinnäytetyö ammentaa vahvuutensa monialaisuudesta ja varmistaa tulosten hyödynnettävyyden työelämässä. Opiskelija pääsee kehittämään omia tietojaan ja taitojaan juuri sen hetken työelämätilanteeseen vastaavaksi ja pääsee verkostoitumaan samalla tehokkaasti.

Kokemusten perusteella työelämälähtöiset pilotit ovat avanneet jatkumon syvällisempään, vaikuttavampaan ja tehokkaampaan työelämäyhteistyöhön. Pilotti saa jatkoa heti vuoden 2026 alusta lähtien. Malli on tullut jäädäkseen.

---

Kirjoittajat:

Liisa Klemola, lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

Ulla Pekkarinen, lehtori, FM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

Pirjo Turunen, yliopettaja, YTL, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

Elisa Snicker, lehtori, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

Ilkka Virolainen, lehtori, KTT Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

---

Lähteet:

Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572. Viitattu 12.10.2025

Isacsson, A., Salonen A., Guilland, A. 2016: Transversaalit taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Aikuiskasvatuksen aikakauskirja18 (4), 61-67.

Opetus- ja kulttuuriministeriö.2024. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio. https://okm.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio. Viitattu 10.10.2025

van der Baan, N., Gast, I., Gijselaers, W., Kyndt, E., Tynjälä, P., ja Beausaert, S. 2025. The education-to-work transition: a systematic analysis of pedagogical interventions in the context of higher education. Scandinavian Journal of Educational Research, Early online. https://doi.org/10.1080/00313831.2025.2459916. Viitattu 12.10.2025

Wef 2025. The Future of Jobs Report 2025. https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2025/. Viitattu 12.11.2025