Vuorotyön yhteys sairaanhoitajien uneen ja alkoholin käyttöön muodostaa merkittävän työhyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden näkökulman. Tämän ilmiön tarkastelu hoitotyön opinnäytetyössä tarjosi opiskelijalle mahdollisuuden syventää asiantuntijuuttaan palautumisen ja terveyden edistämisen keskeisistä mekanismeista. Prosessin aikana kehittynyt analyyttinen ja tutkimuksellinen osaaminen vahvisti opiskelijan ammatillista kasvua sekä antoi valmiuksia hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa tulevassa hoitotyössä.

Alkoholin rooli palautumisessa ja yhteys uneen

Alkoholi on osa monen suomalaisen vapaa-aikaa ja viikonloppuja, seurustelua ja hauskanpitoa (Peltoniemi 2012, 21, 23). Se on voinut toimia myös yöpuulle menemisen rituaalina: onhan se joissain tapauksissa tituleerattu jopa maailman käytetyimmäksi unilääkkeeksi (Holmila, Raitasalo, Tigerstedt 2016, 121; Tuomilehto & Vornanen 2019, 133). Syy siihen on sen rentouttava vaikutus, joka pieninä määrinä voidaan saavuttaa (Tuomilehto & Vornanen 2019, 11). Samaa vaikutusta on voitu hakea stressin lieventämiseen (Virtanen ym. 2015). Joka tapauksessa alkoholin muut vaikutukset tekevät aineesta varsin huonon unilääkkeen (Tuomilehto & Vornanen 2019, 11). Alkoholin aiheuttamat haitat ovat pääsääntöisesti seurausta siitä, miten se on päässyt vaikuttamaan aivoihin, mikä näkyy esimerkiksi unen rakenteen muutoksina ja unen pinnallisuutena (Aalto ym. 2015, 13; Tuomilehto & Vornanen 2019, 133). Alkoholi aiheuttaa helposti unihäiriöitä kuten lyhentyneitä unijaksoja, heikentynyttä unen laatua, katkonaista aamu-unta, uniapneaa ja yöunta häiritseviä jalkojen liikkeitä (Partonen 2023).

Hoitotyöntekijöiden uni palautumisen keskiössä

Hoitotyöntekijöille uni on erityisen tärkeää, koska hoitotyössä kehon eniten kuormittuva osa on aivot, ja unen aikana aivoista ja keskushermostosta pääsee poistumaan liiallinen informaatio (Pihl & Aronen 2020, 22; Vanas 2023). Unettomuus altistaa työssä tapahtuville virheille, jotka sairaanhoitajalla näkyvät terveyden ylläpitämisen ja edistämisen, sairauksien ehkäisemisen sekä sairaiden parantamisen ja heidän kärsimystensä lievittämisen tavoitteissa negatiivisella tavalla (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 559/1994 3 luku 15 §; Pihl & Aronen 2020, 22).

Uni edellyttää unipainetta, säännöllistä vuorokausirytmiä ja rentoutumisen taitoja (Huotilainen ym. 2022, 23; Mielenterveystalo n.d.; Tuomilehto & Vornanen 2019, 66). Terveydenhuoltoalalla työaika rakentuu useimmiten vuorotyöstä, joka epäsäännöllisyydellään vaikuttaa kehon vuorokausirytmiin (Mielenterveystalo n.d.; Peltonen 2018, 5). Sillä on yhteys yksilön uneen ja uni-valverytmiin sekä unihäiriöiden kehittymiseen (Työterveyslaitos n.d.). Jo ennestään tiedossa olevien hoitotyön kuormittavuus- ja stressitekijöiden rinnalla hoitajien taakkaa ovat myös yhtä lailla luoneet viimeaikaiset sopeutustoimet alalla (Bergman & Kari 2025, 8; Väisänen 2025). Täten sairaanhoitajien palautumiseen on tärkeä kiinnittää huomiota etenkin unen näkökulmasta käsin. On huomattu, että alkoholia on yleisellä tasolla käytetty suoraan stressin lieventämiseen, ja lisääntynyt kulutus on liitetty pitkiin työpäiviin, heikkoon sosiaaliseen tukeen sekä heikkoon työnhallintaan (Virtanen ym. 2015). Näiden teemojen ympärillä pyörien opinnäytetyöni tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus alkoholin käytön yhteydestä uneen vuorotyötä tekevillä hoitotyöntekijöillä. Tavoitteenani oli koota yhteen tietoa alkoholin käytön yhteydestä vuorotyötä tekevien hoitajien uneen ja siten edistää heidän jaksamistaan vuorotyössä osana Savonia-ammattikorkeakoulun TasapainoaTyöhön hanketta.

Miten alkoholi on yhteydessä uneen vuorotyötä tekevillä hoitotyöntekijöillä?

Tutkimuksessa sain selville, että alkoholin käytöllä on vaikutusta PSQI-unenlaatuindeksissä olevien kohtien esiintymiseen. Kyseinen indeksi on mittausväline unenlaadun ja –rytmin määrittämiseen. Mahdollinen alkoholin käytöstä koettava hyöty jäi alkoholin muiden negatiivisten vaikutusten rinnalla vähäiseksi. Aineiston mukaan alkoholin käytöllä oli myös vaikutusta vuorotyötä tekevien hoitotyöntekijöiden unitehokkuuteen eli todelliseen uniaikaan vuoteessa vietetystä ajasta. Aiemmissa yleisen tason tutkimuksissa on kuitenkin ollut epävarmuutta kokonaisunen keston, unen tehokkuuden ja nukahtamisen jälkeisiin herätyksiin kohdistuvien vaikutuksien havaitsemisessa alkoholin osalta. Laajalla ennustevälillä ja analyysin tulosten merkitsevyydellä on ollut osuutta asiaan.

Alkoholi saattoi vaikuttaa myös ahdistuksen kokemusten kautta uneen olemassa olevan tiedon ja aineiston perusteella. Epäselvää kuitenkin on, että kuinka paljon alkoholilla oli vaikutusta ahdistuneisuustasojen nousemisen kautta unen laadun heikkenemiseen, sillä aineistossa vuorovaikutuksessa olivat myös muut tutkimuksen ulkopuolelle jääneet tekijät. Lisäksi alkoholin ja unen väliseen suhteeseen saattoi olla osallisina sellaiset tekijät, joita ei välttämättä pystytty tunnistamaan tai erottelemaan, mikä vaikuttaa tulosten kokoamiseen ja johtopäätösten tekemiseen. Kirjallisuuskatsaus antoi viitteitä siitä, että alkoholi ja stressi molemmat yhdessä vahvistavat toistensa negatiivisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat uneen autonomisen hermoston välityksellä vuorotyötätekevien hoitotyöntekijöiden kohdalla. Toisin sanoen alkoholi voi vahvistaa stressin aiheuttamia fysiologisia muutoksia kehossa syketason kautta, mikä heikentää unta.

”Tärkeää olisikin lähestyä palautumisen kannattelevia teemoja siitä näkökulmasta, että ne auttavat yksilöä olemaan kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ja elämään kokonaisuudessaan hyvää ja itselleen merkityksellistä elämää.”

Näiden havaintojen perusteella pystyin toteamaan, että erityisesti vuorotyötä tekevien hoitotyöntekijöiden on tärkeää huolehtia unesta ja kokonaiskuvassa tiedostaa hyvän unen edellytykset sekä kaikki uneen vaikuttavat tekijät. Palautumista ja sen eri ulottuvuuksia on hyvä tarkastella sen kautta, miten ne vaikuttavat myös uneen – vaikka alkoholi miellettäisiinkin vahvasti osaksi niin palautumista, vapaa-aikaan siirtymisen ja vapaalla olemisen rutiineja kuin kulttuuririentojakin.

Palautumisella työn rasituksista tarkoitetaan sekä kehollista että mielensisäistä toimintaa (Työterveyslaitos n.d.). Kirjallisuuskatsauksessa toin esille Anniina Virtasen (2021) esittämää näkökulmaa psykologisesta palautumisesta. Sen niin sanottu DRAMMA-malli jäsentää hyvinvointia edistävän palautumisen kokemuksen kuuteen kohtaan: työstä irrottautuminen, rentoutuminen ja autonomian eli omaehtoisuuden kokemukset, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuuden kokemukset (Virtanen 2021, 70–73).

Näin ollen kyseisiä palautumisen kokemuksia olisi jokaisen hyvä pohtia niin, että pitää mielessä myös niiden ja unen välisen yhteyden. Tieto työkyvyn ylläpitämisestä tai terveysongelmien ennaltaehkäisemistä eivät ehkä kaikkia innosta perehtymään asiaan (Virtanen 2021, 15). Tärkeää olisikin lähestyä palautumisen kannattelevia teemoja siitä näkökulmasta, että ne auttavat yksilöä olemaan kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ja elämään kokonaisuudessaan hyvää ja itselleen merkityksellistä elämää (Virtanen 2021, 15).

Ohjat käsissä niin meillä itsellämme kuin yhteiskunnallakin

Sairaanhoitajaksi valmistuvana aiheen käsittely on herättänyt minua katsomaan työelämää ja hyvinvointia sekä niiden yhdistelmää uudella tavalla. Tiedämme sanonnan: jotta voimme huolehtia muista, on meidän ensiksi huolehdittava itsestämme. Hoitotyössä sairaanhoitajalla tämä konkreettisella tavalla pätee. Näkisin, että kun sairaanhoitaja toteuttaa työtään ja noudattaa ammattieettisiä velvollisuuksiaan, siihen kuuluu keskeisesti myös itsensä kunnioittaminen ja itsestä huolehtiminen. Ne ovat ylipäätään meidän jokaisen omissa käsissä, mutta myös yhteisöllä ja yhteiskunnalla on oma valtansa ja voimansa luoda ympäristö, jossa niitä voimme toteuttaa. Yksilöllä on siis todella väliä.

---

TasapainoaTyöhön on Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima ja Euroopan Unionin osarahoittama hanke, joka on ollut käynnissä 9/2023–2/2026 välisen ajan. Sen tavoitteena on ollut edistää naisvaltaisten alojen ammattilaisten työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Keskiössä on ollut työssä uupumisen ehkäiseminen ja voimavarojen lisääminen arkeen jo työuupumuksen oireita kokevien kohdalla sekä työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon edistäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Pohjois-Savon alueen hoitoalan ja varhaiskasvatuksen sekä puhtaanapidon ja ruokapalvelualan ammattilaiset.

Hankkeen yhteydessä toteutui opinnäytetyö, joka keskittyi vuorotyötä tekevien hoitotyöntekijöiden ja etenkin sairaanhoitajien uneen siitä näkökulmasta, miten alkoholi on yhteydessä heidän uneensa. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

---

Kirjoittajat

Laura Savela, opiskelija, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Marjo Heikkinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Aalto, M., Alho, H., Kiianmaa, K. & Lindroos, L. 2015. Alkoholiriippuvuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Bergman, T. & Kari, K. 2025. Sosiaali- ja terveysalan tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Toimialaraportti syksy 2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7624-09-8. Viitattu 25.2.2026.

Holmila, M., Raitasalo, K., Tigerstedt, C. & Arajärvi, P. 2016. Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot: vanhemmat, lapset ja alkoholi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Huotilainen, M., Peltonen, L., Uusitalo, H. & Vahtokari, S. 2022. Uni ja unettomuus. Helsinki: Otava.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 559/1994. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/559#chp_1__sec_2. Viitattu 25.2.2026.

Mielenterveystalo n.d. Mitkä ovat hyvän unen edellytykset? Verkkojulkaisu. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/unettomuuden-omahoito-ohjelma/mitka-ovat-hyvan unen-edellytykset#:~:text=Unipaineella%20tarkoit. Viitattu 25.2.2026.

Mielenterveystalo n.d. Vuorotyö ja univaikeudet. Verkkojulkaisu. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/unettomuus/vuorotyo-ja-univaikeudet. Viitattu 25.2.2026.

Partonen, T. 2023. Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt. Lääkärikirja Duodecim. Verkkojulkaisu. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00535. Viitattu 25.2.2026.

Peltonen, L. 2018. Alkoholi + unihäiriö = huono yhtälö. Uniuutiset-lehti 2/2023, 4–5. https://www.uniliitto.fi/wp-content/uploads/2024/10/Uniuutiset-3-2024-web-.pdf. Viitattu 25.2.2026.

Peltoniemi, T. 2013. Pääasiana alkoholi – Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. Helsinki: Lönnberg Painot Oy.

Pihl S. & Aronen A-M. 2020. Unentaidot. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Tuomilehto, H. & Vornanen, J. 2019. Nukkumalla menestykseen. Helsinki: Tammi Oy.

Työterveyslaitos n.d. Palautuminen on tärkeä osa elämäntapamuutosta. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/nyt-laitetaan-kroppa-ja-nuppi-kuntoon/palautuminen-tarkea-osa-elamantapamuutosta. Viitattu 25.2.2026.

Työterveyslaitos n.d. Vuorotyö. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/vuorotyo. Viitattu 25.2.2026.

Vanas, A. 2023. Voi hoitajan pääparkaa! – Hoitotyössä aivot ovat kovassa kuormituksessa. Verkkojulkaisu. https://www.superlehti.fi/tyoelama/ammatissa/voi-hoitajan-paaparkaa-hoitotyossa-aivot-ovat-kovassa-kuormituksessa/. Viitattu 25.2.2026.

Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.

Virtanen, M., Jokela, M., Nyberg, S.T., Madsen I.E.H., Lallukka, T., Ahola, K. ym. 2015. Long working hours and alcohol use: systematic review and meta-analysis of published studies and unpublished individual participant data. British Medical Journal 350, g7772. https://doi.org/10.1136/bmj.g7772. Viitattu 25.2.2026.

Väisänen, K. 2025. Työkyvyn heikentyminen hälyttää sote-alalla. Työ, terveys, turvallisuus -lehti 14.1.2025. https://tttlehti.fi/tyokyvyn-heikentyminen-halyttaa-sote-alalla/. Viitattu 25.2.2026.