Johdanto

Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2026 fysioterapeuttiopiskelijoiden pariharjoittelun pilotti yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen (PSHVA) ja muiden harjoitteluympäristöjen kanssa (Hiltunen ym. 2026). Pilotin tarkoituksena oli kehittää harjoittelun ohjausta tukemaan opiskelijoiden oppimista ja ohjaajien ohjausta harjoittelun aikana ja kehittää harjoittelupaikkojen saatavuutta. Pilotin tavoitteena on kehittää fysioterapian opiskelijoiden harjoittelua vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Pariharjoittelussa kaksi opiskelijaa oppii yhdessä aidossa asiakastyössä, tukien toistensa oppimista ja reflektoiden kokemuksiaan. Malli perustuu vertaisoppimiseen ja dialogiseen ohjaukseen, joissa keskiössä ovat yhteinen ajattelu, reflektio ja ammatillinen kasvu. (Tailot ym. 2024; Topping 1996.)

Harjoittelu on keskeinen osa fysioterapeuttikoulutusta. Se tukee kliinisen päättelyn kehittymistä, vahvistaa ammatillista osaamista sekä tarjoaa turvallisen ympäristön kokeilla ja perustella ratkaisuja käytännössä. Ohjaus rakentuu dialogille ja yhteiselle merkitysten muodostamiselle kokeneemman ohjaajan tai vertaisopiskelijan kanssa. (Äijö ja Laitinen-Väänänen 2026.)

Pariharjoittelupilotin toteutus

Pariharjoittelua kehitettiin vaiheittain syksystä 2025 alkaen, jolloin lähdettiin luomaan teoreettista viitekehystä kartoittava kirjallisuuskatsauksena ja ohjeistus harjoitteluun. Pariharjoittelun ideana on, että yhtä ohjaavaa ammattilaista kohti on yksi opiskelijapari. Varsinainen pilotointi toteutettiin keväällä 2026 viikkojen 10–21 aikana. Pilotissa oli mukana useita harjoitteluympäristöjä ja erilaisia pari- ja tiimiharjoittelun toteutustapoja. Pilotissa olivat mukana Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, Savonian Wellness Center -harjoitteluympäristö sekä Pohjois-Savon Liikunta ry. Pilottiin osallistui 31 opiskelijaa, joista 7 osallistui harjoitteluun pareina ja 5 kolmen hengen tiimeinä sekä 3 paria siten, että parien opiskelijoilla oli omat ohjaavat fysioterapeutit.

Opiskelijoiden harjoittelun ohjaajina toimi yksiköiden työelämän ammattilaisia ja Savonialla opettajat ja palvelukoordinaattorit. Pariharjoittelumallin toteuttamisen tueksi laadittiin muun muassa valmistautumisohjeita, tarkistuslistoja, viikkosuunnitelmia ja reflektiokeskustelun ohjeita. Nämä olivat käytössä opiskelijoilla, ohjaajilla ja opettajilla ennen pariharjoittelun alkua.

Tutkimusnäyttö tukee pariharjoittelua

Pilotin teoreettista taustaa laajentanut kartoittava kirjallisuuskatsaus, sisälsi 19 kansainvälistä tutkimusta vuosilta 2020–2025. Katsauksen tulosten mukaan pariharjoittelu tarjoaa opiskelijoille merkittäviä etuja kuten psykologista turvallisuutta, emotionaalista ja sosiaalista tukea, turvallisuuden tunnetta oppimistilanteissa, reflektiota ja reflektointitaidon kehittymistä, itsevarmuuden, yhteistyö-, kommunikaatio- ja palautetaitojen paranemista sekä parempaa teorian ja käytännön yhdistymistä ja oppimisen syventymistä (Al-Moman ym. 2025; Andersson ym. 2025; Hlebš 2025; Salvitti ym. 2025; Wille ym. 2025; Channa ym. 2024; Hammar ym. 2023; Barimani ym. 2022 ; Vuckovic ym. 2021; Zwedberg ym. 2021; Sandvik ym. 2020; Vuckovic ym. 2020).

Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tuloksissa havaittiin hyötyjä pariharjoittelun ohjaajien näkökulmasta muun muassa: opiskelijoiden keskinäisen tuen ohjaamisen kuormitusta keventävä vaikutus, hallinnan tunteen ja opiskelijoiden oppimisesta tietoisuuden lisääntyminen, reflektointi ja palautteen antaminen opiskelijoiden ja ohjaajan välillä, yksilöllinen kehittyminen (myös ohjaajien), pariharjoittelun kokeminen toimivana pedagogisena menetelmänä sekä opiskelijoiden parempi integroituminen työyhteisöön (Nilsson ym. 2024; Raustøl ym. 2024; Barimani ym. 2022; Tuvesson ym. 2021; Zwedberg ym. 2021; Vuckovic ym. 2020).

Tuloksissa havaittiin pariharjoitteluun liittyviä haittoja opiskelijoiden osalta; opiskelijoiden välinen negatiivinen kilpailuasetelma, oppimisen riippuvuus vertaisparista ja oppimisen epätasainen jakautuminen, jaettu aika potilaiden/ohjaajien kanssa, rakentavan/kriittisen palautteen antamisen haasteellisuus vertaiselle, paridynamiikan haasteet. Sekä harjoittelun ohjaajien osalta: vertaisparien väliset erot tieto- ja taitotasoissa, kahden opiskelijan ohjaamisen haasteellisuus, pariharjoittelun suunnittelun ja ohjauksen ajallinen vaade, tasavertaisen ja yksilöllisen ohjauksen tarjoamisen haaste sekä suuremman tuen toive oppilaitoksilta. (Koldestam ym. 2025; Salvitti ym. 2025; Wille ym. 2025; Channa ym. 2024; Nilsson ym. 2024; Raustøl ym. 2024; Barimani ym. 2022; Vuckovic ym. 2021; Zwedberg ym. 2021; Hendersson ym. 2020; Vuckovic ym. 2020)

Pariohjaus fysioterapian harjoittelussa – ohjaajien kokemuksia

Pariharjoittelun pilotista toteutettiin etäyhteyksin webinaari 25.5.2026 harjoittelua ohjanneille ohjaajille ja opettajille. Webinaarin tarkoituksena oli kerätä ohjaajat yhteen jakamaan kokemuksiaan pariharjoittelun ohjauksesta ja keskustelemaan pariharjoittelun kehittämiskohteista. Pariharjoittelun ohjaus oli herättänyt runsaasti myönteisiä kokemuksia. Ohjaajien mukaan pariharjoittelumalli vaati alkuvaiheessa hieman enemmän resursseja, mutta muuttuu harjoittelun edetessä kevyemmäksi ja jopa ohjaajan työtä helpottavaksi.

Harjoittelun alussa opiskelijat tarvitsevat luonnollisesti enemmän ohjausta ja esittävät runsaasti kysymyksiä. Tässä vaiheessa selkeät ohjeistukset ja tarkastuslistat osoittautuvat erityisen tärkeiksi, sillä ne tukivat sekä opiskelijoiden valmistautumista, jos he olivat niihin perehtyneet, että ohjaajan työtä. Kun rakenne on selkeä, ohjauksesta tuli luontevaa ja turvallista kaikille osapuolille.

Jo harjoittelun alkuvaiheessa opiskelijat ottivat hyvin vastuuta omasta toiminnastaan. He uskalsivat kysyä matalalla kynnyksellä ja osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn. Ohjaajien kokemusten mukaan opiskelijoiden rohkeus ja aktiivisuus loivat hyvän pohjan oppimiselle. Samalla ohjaajat kokivat, että on tärkeää, että ohjaaja pysyy aidosti läsnä eikä jää etäiseksi, koska vuorovaikutus on keskeinen osa onnistunutta ohjausta.

Harjoittelun puolivälin jälkeen tapahtui merkittävä muutos. Opiskelijoiden välinen yhteistyö vahvistui, ja he oppivat jakamaan vastuuta keskenään sekä antamaan toisilleen palautetta. Tällöin parin toiminta alkaa muodostua selkeästi voimavaraksi. Ohjaajat kuvasivat, että tässä vaiheessa opiskelijoiden työskentely kevensi ohjauskuormaa, kun pari tuki toistensa oppimista ja kehittymistä.

Ohjaajien mukaan pariharjoittelu tuki opiskelijoiden ammatillista kasvua monella tasolla. Opiskelijoiden itsearviointitaidot kehittyvät, ja harjoittelun loppupuolella käytiin usein laadukkaita ja syvällisiä reflektiokeskusteluja. Palautteen antaminen oli ohjaajille helpompaa, kun opiskelijat olivat jo tottuneet keskustelevaan ja kollegiaaliseen työskentelytapaan. Samalla opiskelijoiden minäpystyvyys ja itsenäinen työskentely vahvistuvat selvästi.

Ohjaajat nostivat esiin myös tilanteita, joissa opiskelijaparien erilaiset työskentelytavat voivat haastaa ohjausta, esimerkiksi silloin, kun toinen opiskelija etenee nopeasti ja toinen tarvitsee enemmän aikaa pohtimiseen. Näissä tilanteissa ohjaajan rooli korostui oppimisen tasapainottajana ja yksilöllisen tuen tarjoajana. Lisäksi pariharjoittelun koettiin tukevan opiskelijoiden moniammatillisia valmiuksia sekä ohjaustaitojen kehittymistä. Opiskelijat oppivat paitsi tekemään työtä yhdessä, myös ohjaamaan ja tukemaan toistensa oppimista. Myönteinen asenne ja toimiva pari koetaan keskeisiksi onnistumisen edellytyksiksi.

Kokonaisuutena ohjaajien kokemukset olivat hyvin myönteisiä. Vaikka alku vaatii panostusta, harjoittelun edetessä pariharjoittelu loi ilmapiirin, jossa psykologinen turvallisuus, kollegiaalisuus ja aktiivinen opiskelijoiden oppiminen vahvistuivat. Lopulta malli tuki sekä opiskelijoiden oppimista että ohjaajan työtä. Parhaimmillaan toimiva malli tekee harjoittelusta aidosti yhteisöllisen oppimisprosessin.

Pariharjoittelu onnistui – opiskelijoiden kokemuksia

Opiskelijoiden kokemuksia pilotoidusta pariharjoittelusta kartoitettiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin opiskelijoille harjoittelun päätyttyä. Kyselyyn vastaaminen oli opiskelijoille vapaaehtoista. Opiskelijakyselyn tuloksia esitellään tässä artikkelissa lyhyesti, ja niitä tullaan analysoimaan ja kuvaamaan tarkemmin jatkossa.

Opiskelijakyselyn (n=14) perusteella pariharjoittelu arvioitiin kokonaisuutena erittäin myönteisesti. Tuloksissa korostuivat erityisesti psykologinen turvallisuus, sujuva yhteistyö ja työnjako sekä avoin vuorovaikutus ja palautekulttuuri. Opiskelijat kokivat vertaisoppimisen ja yhdessä pohtimisen keskeiseksi vahvuudeksi harjoittelussa.

Pariharjoittelu tuki opiskelijoiden ammatillista kehittymistä monipuolisesti: kliininen päättely vahvistui, vastuunotto omasta oppimisesta lisääntyi ja opiskelijat kokivat kuuluvansa työyhteisöön. Kehittämiskohteita tunnistettiin erityisesti ohjeistuksessa ja materiaalien hyödyntämisessä, parien muodostamisessa, palautteen annon tukemisessa sekä asiakastilanteiden määrässä.

Yhteenveto

Savonian pariharjoittelupilotin tulokset osoittavat, että vertaisoppimiseen perustuva pariharjoittelumalli voi merkittävästi tukea opiskelijoiden oppimista, ammatillista kasvua ja työelämävalmiuksia. Pariharjoittelu tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen oppimisympäristön, jossa oppiminen syvenee yhteistyön, reflektiivisen ajattelun ja käytännön kokemuksen kautta.

Ohjaajien kokemukset pariharjoittelusta olivat hyvin myönteisiä ja kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaisia. Vaikka alkuvaihe vaatii enemmän suunnittelua ja ohjausresursseja, harjoittelun edetessä opiskelijoiden keskinäinen tuki keventää ohjaajan työtä ja tukee oppimisprosessia. Malli vahvistaa psykologista turvallisuutta, kollegiaalisuutta ja aktiivista oppimista. Haasteita voivat tuottaa opiskelijoiden erilaiset lähtötasot ja parin toimivuus, mutta parhaimmillaan pariharjoittelu tekee harjoittelusta yhteisöllisen ja oppimista syventävän kokemuksen myös ohjaajan näkökulmasta.

Pilotin perusteella pariharjoittelu näyttäytyy pedagogisesti toimivana ja hyötyjä tuottavana mallina. Sen onnistunut toteutus edellyttää kuitenkin selkeitä ja oikea-aikaisia ohjeistuksia, toimivia opiskelijapareja sekä riittäviä ohjausrakenteita. Savoniassa fysioterapeutti tutkinto-ohjelman pariharjoittelun kehittämistä jatketaan tavoitteena vahvistaa koulutuksen laatua ja vastata entistä paremmin työelämän tarpeisiin.

---

Kirjoittajat

Saijamari Hiltunen, fysioterapeutti (AMK), TtM, AmO, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Äijö, TtT fysioterapeutti, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Oskari Ojaniemi, valmistuva Ttm-opiskelija, Jyväskylän yliopisto, fysioterapeutti (AMK)

---

Lähteet

Al Momani, S. M., Najjar, Y. W., Shawagfeh, M. T., Bsool, A. A., Al Zayyat, A. A., Hdaib, M. D., Al Khatib, M. R., & Da’seh, A. (2025). Facilitating nursing students’ clinical education continuity utilizing collaborative critical friendship approach: A quasi experimental study. International Journal of Nursing Education, 17(1).

Andersson I, Svärd J, Ekholm K, Willman A, Olsson C. Bachelor nursing students’ perceptions of peer learning and its contribution to professional development: A cross sectional study. Nordic Journal of Nursing Research. 2025;45. https://doi.org/10.1177/20571585251362771

Barimani M, Zwedberg S, Ulfsdottir H. Open dialogue – A grounded theory study on peer learning at birthing units. Midwifery. 2022 Aug;111:103355. https://doi.org/10.1016/j.midw.2022.103355. Epub 2022 May 10. PMID: 35584561.

Channa S, Topping A, Willis C, Melody T, Pearce R. Clinical learning experiences of healthcare professional students in a student-led clinical learning environment (SLCLE) – A mixed methods evaluation. Nurse Educ Pract. 2024 Aug;79:104035. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2024.104035. Epub 2024 Jun 30. PMID: 38972251.

Hammar S, Carlson E, Persson K. Nurse anesthetist students’ experiences of peer learning in clinical education – A qualitative study. J Prof Nurs. 2023 Jan-Feb;44:62-68. https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2022.12.002. Epub 2022 Dec 28. PMID: 36746601.

Henderson S, Needham J, van de Mortel T. Clinical facilitators’ experience of near peer learning in Australian undergraduate nursing students: A qualitative study. Nurse Educ Today. 2020 Dec;95:104602. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2020.104602. Epub 2020 Sep 21. PMID: 33002746.

Hiltunen S, Äijö M, Heiskanen M, Ojaniemi O. 2026. Pariharjoittelun kehittämisellä harjoittelupaikkoja fysioterapian opiskelijoille. Savonia Pro Artikkeli. Julkaistu: 3.3.2026. Saatavissa: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/pariharjoittelun-kehittamisella-harjoittelupaikkoja-fysioterapian-opiskelijoille/

Hlebš, S. (2025). Enhancing clinical education in physiotherapy: Students’ perceptions of effective teaching and learning opportunities – Prospective cross‑sectional study. Research and Education, 13(13), 8–21. https://doi.org/10.63467/red.13.2025.art2

Nilsson C, Lindberg B. Demanding yet supportive and developing: Nurse preceptors’ experiences of peer learning in nursing education in municipal elderly care homes. Nordic Journal of Nursing Research. 2024;44. https://doi.org/10.1177/20571585241231297

Raustøl A, Amsrud KE, Skaug EA, Lyberg A, Tveit B. Nurses’ Experiences With Mentoring Nursing Students in Nursing Homes Where an Active, Collaborative Learning Model Is Introduced. A Qualitative Study. Nurs Open. 2024 Dec;11(12):e70107. https://doi.org/10.1002/nop2.70107. PMID: 39630919; PMCID: PMC11616784.

Salvitti, S., Colado Gimeo, I., Palese, A., Mansutti, I. & Di Bari, M. 2025. Peer tutoring during clinical internships as experienced by physiotherapy students: a meta-synthesis of qualitative studies. Advances in Health Sciences Education 30(5), 1573-1677.

Tailor J, Wadsworth H, McCallig M, Horobin H. 2024. Student physiotherapists’ perspectives of peer learning during multi‑model placements. Physiotherapy, 123, 102–108. https://doi.org/10.1016/j.physio.2024.02.004

Topping KJ. 1996. The Effectiveness of peer tutoring in further and higher education: A typology and review of the literature. Higher Education, 32(3), pp. 321–345. http://www.jstor.org/stable/3448075

Tuvesson H, Andersson EK. Registered nurse preceptors’ perceptions of changes in the organisation of clinical placements in psychiatric care for undergraduate nursing students: A mixed-methods study. Nurse Educ Pract. 2021 Nov;57:103245. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2021.103245. Epub 2021 Oct 22. PMID: 34736080.

Vuckovic V, Landgren K. Peer learning in clinical placements in psychiatry for undergraduate nursing students: preceptors and students’ perspective. Nurs Open. 2020 Aug 18;8(1):54-62. https://doi.org/10.1002/nop2.602. PMID: 33318812; PMCID: PMC7729660.

Zwedberg S, Alnervik M, Barimani M. Student midwives’ perception of peer learning during their clinical practice in an obstetric unit: A qualitative study. Nurse Educ Today. 2021 Apr;99:104785. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2021.104785. Epub 2021 Jan 22. PMID: 33524896.

Wille E, Opheim HMS, Princeton DM, Kisa S, Hjerpaasen KJ. Building Resilience and Competence in Bachelor Nursing Students: A Narrative Review Based on Social Cognitive Theory. Nurs Rep. 2025 Jul 11;15(7):253. https://doi.org/10.3390/nursrep15070253. PMID: 40710947; PMCID: PMC12298541.

Äijö M, Laitinen-Väänänen S. 2026. Miten kliininen päättely kehittyy harjoittelussa? Fysioterapia, 3: 42-44.

Kuvat: Adobe Stock