Selkokieltä tarvitsee arjessaan joka päivä jopa joka 7. Suomessa asuva (Haverinen 2025). Vielä useampi hyötyy selkokielestä kommunikaation välineenä silloin, kun häntä tai hänen läheistään on kohdannut onnettomuus tai vakava sairaus. Näinpä erityisesti sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisiksi valmistuvat hyötyvät selkokielen opinnoista osana tutkintoaan. Myös monia muita aloja palvelee ymmärrys selkokielestä. Esimerkiksi matkailualalla työskentelevät restonomit sekä mm. pankeissa asiakkaita palvelevat tradenomit ja agrologit voivat käyttää selkokieltä jokapäiväisessä arjessaan.     

Selkokielen tarve vain kasvaa

Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää tavallista kieltä. Selkokielen osuus AMK-tutkinnoissa on Suomessa vielä pienehkö, mutta selkokielen tarpeen kasvu tuo siihen lisäyspaineita. Heikkoja lukijoita on lukutaitotutkimusten koko ajan enemmän (Lukukeskus 2024, Leskelä ja Sulkunen 2025). Heikko lukutaito kytkeytyy usein selkokielen tarpeeseen, ja esimerkiksi nuorten lukutaito on tutkimusten mukaan heikentynyt merkittävästi vuoden 2018 jälkeen (Paananen 2023). Ikääntyneiden määrä väestössä kasvaa (STT 2025, Tilastokeskus 2025). Monet ikääntymiseen liittyvät haasteet voivat esimerkiksi heikentää kognitiivisia taitoja (Tilastokeskus 2025), ja siten lisätä selkokielen tarvetta kommunikaatiossa. Suomeen myös muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa (Tikkala 2024). Maahan muuttaneet kuuluvat hetkellisesti tai pidempään selkokielen tarvitsijoihin: kielen oppimisen alkuvaiheessa selkokielestä on merkittävää hyötyä (Leskelä 2025). 

Selkokielen toimintaohjelmassa vuosille 2024-26 linjataan muun muassa, että selkokielen asemasta Suomen lainsäädännössä on tehtävä selvitys ja että selkokieli on juurrutettava osaksi yhteiskunnan julkista viestintää. Selkokielen toimintaohjelman tarkoituksena on antaa suuntaa selkokieleen

liittyville toimenpiteille, selkoaineistojen julkaisemiselle ja selkokielen asiantuntemuksen kehittämiselle Suomessa. Professori Tiina Onikki-Rantajääskön selvityksessä suomen kielen tilasta (2025) todettiin, että valtakunnallisen selkokielen neuvottelukunnan esittämä selkokielen toimintaohjelma tulee panna täytäntöön, ja että koulutusvastuut pitäisi pikaisesti asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa.

Ammattikorkeakouluista valmistuneet asiantuntijatuntijatehtävissä

Maailma on kriisiytynyt useilla tavoilla, ja viranomaisten viestinnän tulee olla vähintään ymmärrettävää ja selkeää. Ammattikorkeakouluista valmistuu asiantuntijoita monenlaisiin tehtäviin yhteiskunnassa. Osa heistä työllistyy myös viranomaispalveluihin. On tärkeää, että heillä on riittävästi valmiuksia kehittää ja osallistua oman yksikkönsä viestinnän tuottamiseen sopivaksi kaikille väestönryhmille. 

Erityisissä kriisitilanteissa tarvitaan kipeästi selkokielistä viestintää, jotta selkokielestä hyötyvät kansalaiset eivät jää ilman ymmärrettäviä viranomaisten ohjeita ja neuvoja. ”Selkokielinen viestintä tukee niiden ihmisten tiedonsaamista, joille selkeä yleiskieli on liian vaikeaa”, totesi Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leskelä (2024) ruotiessaan Kieliverkoston Kieli, koulutus ja yhteiskunta -julkaisussa koronapandemian aikaista viestintää. 

Liian hankalat tekstit ja ohjeet estävät kansalaisia kriisitilanteissa tekemästä vastuullisia päätöksiä, ja ne myös ovat omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta viranomaisia ja heidän ohjeitaan kohtaan. Selkokielen tarvitsijan silmissä monimutkainen, yleiskielinen ohjeistus myös aiheuttaa häiriökysyntää ja hukkaa resursseja. Häiriökysyntä tarkoittaa tilannetta, jossa viestin vastaanottaja ei ymmärrä sen sisältöä ja ottaa yhteyttä viranomaisiin tai tekee käsittelypyyntöjä ja valituksia eri viranomaisille.  Häiriökysynnästä siis seuraa siis muun muassa jatkoneuvonnan tarvetta ja ruuhkaa asiakaspalveluissa.  (Leskelä 2024.)

Käytännön kokemuksia selkokieleen opettamisesta osana ammattikorkeakoulun tutkintoa

Savonia-ammattikorkeakoulussa on opetettu selkokieltä osana kaikkia sosiaali- ja terveysalojen AMK-tutkintoja jo useiden vuosien ajan. Myös YAMK-tutkinnoissa on ollut mm. selkokielen, selkeän kielen ja saavutettavuuden opintoja, mutta vaihtelevammin kuin perustutkinnoissa. 

Suomen kielen ja viestinnän lehtori Kukka-Maaria Raatikainen kertoo, että esimerkiksi tämän syksyn lähiopetuksen päätteeksi sosionomiopiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan kaikki osallistuneet oppivat paljon: yksikään ei kertonut oppineensa vain jotain, eikä kukaan jäänyt täysin ilman uuden oppia. Sanallinen palaute oli jälleen varsin rohkaisevaa, ja erityisesti sana ”hyödyllinen” toistui monesta suusta. Joissakin palautteissa kävi ilmi, ettei opiskelija ollut tiennyt tarvitsevansa tietoa selkokielestä, mutta opiskeltuaan aihetta oli huomannut sen tarpeen tulevassa työssään sosionomina.

Lähiopetukseen kuuluu Savoniassa rastityöskentelyä, jonka aikana sosionomiopiskelijat mm. tutustuvat selkokirjoihin, selkotietokirjoihin sekä selkopuheen periaatteisiin. He harjoittelevat käytännössä sanomaan selkokielellä oman alansa kimurantteja sanoja ja sanontoja sekä kirjoittamaan selkeämmän kyltin asiakastilan seinälle. Näiden lisäksi yhdellä rastilla pohditaan, millaisiin selkokieltä vaativiin asiakastilanteisiin omassa untelmatyöpaikassaan sosionomina voi päätyä. 

Selkokielen oppimiskokonaisuuteen Savoniassa kuuluu myös verkkotehtäviä sekä osallistuminen Savonian korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutuksen suomen tunneille. Niillä selkokieltä opiskelevat sosionomit pääsevät juttelemaan työelämästä ja opiskelumaailmasta selkokielen tarvitsijoiden eli Suomeen muuttaneiden kanssa. Molemmista osallistujaryhmistä koottu palaute oli positiivista sisältäen muun muassa nämä lausahdukset: 

– ”Oli mukavaa päästä keskustelemaan, kynnys keskustella väheni”.

– ”Todella kiva tunti tällainen zoom keskustelu missä vierailijoina on muita opiskelijoita”.

– ”kiitos todella paljon kaikille,tämä oli tosi hyödellinen keskustelu”. 

Työelämässä olevatkin voivat saada oppia selkokielestä

Työelämän täydennyskoulutuksia etsivät voivat suorittaa verkko-opintoina edullisen Selkokieli 5 op -kurssin. Selkokielen kurssi sopii esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai opetusalan toimijalle tai opiskelijalle, joka haluaa oppia selkokielen periaatteet. Kurssilla oleva oppii, mitä selkokieli on, kuka sitä tarvitsee ja miksi sen käyttäminen kannattaa. Koulutus on nonstop-toteutus, joka on tarjolla Savonian koulutuskalenterissa avoimessa ammattikorkeakoulussa sekä ristiinopiskeluverkostoissa. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2025.)

Selkokeskus on toiminut selkokielen uraauurtavana kouluttajana Suomessa, ja Selkokeskuksen sivuilta löytyy erilaisia koulutuksia moneen eri tarpeeseen (Selkokeskus 2025). Helsingin yliopistossa on tarjolla Selkokielen 15 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus (Helsingin yliopisto). Myös muutama muu korkeakoulu sekä yritys tarjoaa kursseja selkokieleen ja saavutettavuuden teemoihin.

Myös webinaareja järjestetään selkokielestä. Alkuvuodesta 2026 on tarjolla Suvi-webinaari 12.2.2026 klo 13.00–15.00, jonka teemana on Kieli kantaa – Kieli osallisuutta rakentamassa. Webinaari on tarkoitettu kaikille ammattikorkeakoulututkintojen ja suomen kielen opetuksen ja käyttämisen kehittämisestä kiinnostuneille. Lue lisää ja ilmoittaudu:  https://link.webropolsurveys.com/S/3F9510DE43D5F750

Koulutuksia selkokielestä:

Savonia-ammattikorkeakoulu 2025. Selkokieli. Verkkokurssi. https://ella.eduplan.fi/savonia/selkokieli/6842c45bd4168f74166a5b98 Viitattu 12.12.2025

Selkokeskus 2025. Tulevat koulutukset. Selkokeskus.fi https://selkokeskus.fi/koulutukset-ja-tekstipalvelut/tulevat-koulutukset/ Viitattu 12.12.2025

Helsingin yliopisto 2025. Selkokieli, opintokokonaisuus (15 op).  https://studies.helsinki.fi/tutkintorakenne/opintokokonaisuus/otm-85114170-987f-4b1a-9160-b8cee6aba5af Viitattu 12.12.2025

---

Kirjoittaja:

Kukka-Maaria Raatikainen

suomen kielen ja viestinnän lehtori

Selkokielen neuvottelukunnan jäsen

Selkokielen tutkijoiden Klaara-verkoston ohjausryhmän jäsen 2023-2025

Selkokielen tutkijoiden Klaara-blogin toimituskunnan jäsen

Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet ja lisälukemisto:

Leskelä, L. 2025. Luku 6: Selkokieltä tarvitsevat ihmiset. Teoksessa C. Lindholm & L. Leskelä (toim.), Tutkimusretkellä selkokieleen. Gaudeamus.

Leskelä, L. & Sulkunen, S. (2025). Luku 7: Selkoteksti kohtaa lukijansa. Selkotekstien luettavuus ja lukutaitotutkimus. Teoksessa C. Lindholm & L. Leskelä (toim.), Tutkimusretkellä selkokieleen. Gaudeamus.

Leskelä, L. 2024. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16(2). Kieliverkosto. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2025/selkokielinen-viestinta-kielellisen-huoltovarmuuden-tukena Viitattu 1.12.2025

Lukukeskus 2024. 10 faktaa lukemisesta 2024. https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2024/ Viitattu 12.12.2025

Onikki-Rantajääskö, Tiina 2025. Selvitys suomen kielen tilasta. Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita 2024:20. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-141-0 Viitattu 12.12.2025

Paananen, V. 2023. Pisa-tulokset heikkenivät jälleen, ministeriö luokitteli tilanteen ”erittäin huolestuttavaksi”. Helsingin sanomat 5.12.2023. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010034948.html

STT 2025. Väestön ikääntyminen haastaa Suomea vielä 2040-luvulla. https://www.sttinfo.fi/tiedote/71449163/vaeston-ikaantyminen-haastaa-suomea-viela-2040-luvulla?publisherId=69819970&lang=fi Viitattu 12.12.2025

Tikkala, H. 2024. Maahanmuutto kasvaa enemmän kuin koskaan – skenaario povaa: kuuden miljoonan raja lähestyy. YLE uutinen 11.9.2024. https://yle.fi/a/74-20109590 Viitattu 12.12.2025

Tilastokeskus 2025. Väestön ikärakenne. Viitattu 15.1.2025. https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaeston-ikarakenne