Terveydenedistämisen tärkeys

Terveyden edistämisen tarkoitus on yksilön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Toiminta sisältää riskitekijöihin vaikuttamista, kuten sairauksien, tapaturmien ja terveysongelmien ennaltaehkäisyä. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326, 3§.) Vaikka terveyden edistäminen on tärkeää jo lapsuudesta asti, toimenpiteillä on merkitystä myös yli 65-vuotiaana.

Monet lait, kuten Terveydenhuoltolaki (2010/1326) ja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012/980) velvoittaa hyvinvointialueita ja kuntia ikääntyvien terveyttä edistäviin palveluihin. Myös STM suosittelee toimia ikääntyneiden kotona selviytymiselle, ennakoinnille ja turvallisuuden vahvistamiselle. (STM 2024, Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palveluiden turvaamiseksi 2024–2027) Tarkoituksena on ikääntyvien kansalaisten mahdollisimman pitkään kotona selviytyminen toimintakykyisinä ja hoidettavuuden minimointi.

Suomi vanhenee

Suomalainen väestö ikääntyy vauhdilla. Vuonna 2022 yli 75– vuotiaita oli 600 850 henkilöä. Heidän arvioitu määränsä vuonna 2040 on 904 572 henkilöä (SVT 2023,27). Yli 65- vuotiaiden ryhmään mahtuu työkuntoisesta avustettaviin, mutta Terve-Suomi-tutkimuksen mukaan yli 85-vuotialla alkaa olla enenevässä määrin toimintakyky ongelmia (Sainio, ym. 2025). Kasvavan ikääntyvien määrän ja terveydenhuollon kantokyvyn vuoksi tilanteeseen tarvitaan muutoksia.

Iäkkäiden määrän kasvaessa hoivan ja huolenpidon tarve suurenee, mutta toimintakyky ei ole verrannollinen ikään. Iäkkäiden ryhmä ei ole homogeeninen, vaan joukkoon mahtuu avun tarvitsijoita, mutta myös enenevässä määrin aktiivisia ja toimintakykyisiä 75-vuotta täyttäneitä. (Halonen, Aaltonen, Jylhä & Enroth. 2026; Sainio, ym. 2025, 215)

Ikäihmisten neuvola

Keski-Suomessa ikääntyvien terveyttä edistämään on kehitetty seniorin hyvinvointineuvola. Toimintaa järjestetään yhdessä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Toiminta sisältää ajanvaruksettomat vastaanotot, kohtaamispaikkatoimintaa, sekä terveystarkastuksia yli 65-vuotiaille pyydettäessä ja 68-vuotialle kohdennettuna. Toiminta on lähtenyt tarpeesta luoda alueelle yhtenäinen toimintatapa ikääntyneiden terveyden edistämiselle. Pääpaino on terveysriskien tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä sekä neuvonnassa ja ohjaamisessa. Toiminnan suunnattu ikäihmisille, joilla ei ole käytössään säännöllistä kotihoitoa. (Hyvaks, n.d. Seniorineuvolan toimintamalli.)

Seniorineuvolan tarkoitus

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiassa alueen tavoitteena on kunnianhimoisesti kustannustehokkuus samalla kuin hyvinvointi- ja terveyserot vähentyvät, palveluiden saatavuus sujuvoituu ja asukkaiden kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta paranee. (Hyvaks, n.d. Strategia- kohti ihmislähtöistä Keski-Suomea). Näitä tavoitteita kohti seniorin hyvinvointineuvolan toimintaa on suunniteltu ja luotu käytännön ohjeistuksia terveyttä edistävästä toiminnasta yhteistyön lisäämiseksi yhteisövaikuttavuuden periaatteilla sekä järjestöyhteistyön toimintamallilla. (Hyvaks, 2023. Järjestöyhteistyön periaatteet Keski-Suomen hyvinvointialueella; Hyvaks, n.d. Seniorineuvolan toimintamalli). Toiminnan tavoitteena on ollut luoda kuntien ja paikallisten toimijoiden yhteistyönä toimiva hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva malli. Toiminnan painopisteenä on ennaltaehkäisyä, omatoimisuutta ja sosiaalisuutta tukevaa toimintaa. Toiminnalla kannustetaan liikkumaan, huomioimaan mielen hyvinvointi ja arjen turvallisuusasiat. (Hyvaks, n.d. Seniorineuvolan toimintamalli, 4)

Seniorin hyvinvointihetkien merkitys

Rantala (2026) keskittyi tutkimuksessaan seniorin hyvinvointineuvolan hyvinvointihetkien eri toimijoiden yhteistyön toteutumisen tarkasteluun. Seniorin hyvinvointineuvolan toiminta nähtiin merkityksellisenä senioreiden hyvinvoinnille. Onnistunut yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien välillä nähtiin arvokkaana ja sen esiintuominen voisi olla positiivista toiminnan näkyvyydelle. Toiminnan suunnittelussa huomioitiin kohderyhmä, ja toiminnan tarkoituksena nähtiin senioreiden terveyden edistäminen. Laadullinen katsaus paljasti, että pitkästä alueella toimineesta ikäihmisten terveyttä edistävästä työstä huolimatta toimintamallit eivät olleet kaikille toimijoille selkeitä. Hyvinvointialueen yhteisövaikuttavuuden periaatteet sekä järjestöyhteistyön toimintamallien jalkautuminen ovat alueella vielä vaiheessa.

Miten voidaan edistää senioreiden hyvinvointihetkiä

Rantalan (2026) tutkimus kannustaa seniorineuvolan hyvinvointihetkien toiminnan kehittämiseen. Yhteiskunnallisesti merkittäviä osallisuutta lisääviä tekijöinä voisi eri toimijoiden, yhteisöjen, järjestöjen, ja kolmannen sektorin vapaaehtoisia hyödyntää toiminnassa huomattavasti enemmän. Rantala ehdottaa toiminnasta tiedottamiseen panostamiseen, ja järjestää toimintaa useammin, jotta siitä tulisi ikäihmisille tunnettua. Näin voitaisiin lisätä osallistumista, vähentää yksinäisyyttä ja lisätä osallisuuden kokemusta. Lisäämällä yhteistyötä ”ilmaisten” toimijoiden kautta, hyödyntäen hyvinvointialueen ja kuntien yleistiloja saataisiin toimintaa taloudellisesti kasvatettua ja ikäihmisten hyvinvointia edistettyä.

Tulevaisuuden ikäihmisten kasvavaa määrää ja palvelutarpeita ei voi jättää huomioimatta alueen palveluita sopeuttaessa edes hyvinvointialueen heikossa taloudellisessa tilanteessa (Keski-Suomen hyvinvointialue, tiedote 22.5.2025). Lisäämällä senioreille suunnattua terveyttä edistävää toimintaa ja kannustamalla heitä aktiiviseen ikääntymiseen voidaan palvelutarpeita siirtää myöhemmäksi huomioiden heidän erityisyytensä. Lisäämällä eri toimijoiden yhteistyötä voidaan ikäihmisille suunnattuja palveluita lisätä lähes ilmaiseksi saavuttaen seniorin hyvinvointi työlle lisää merkitystä kohderyhmässä.

#MasterSchool #Yamk

---

Kirjoittajat

Paula Rantala, Sairaanhoitaja (YAMK)-opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikoordinaattorin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, Yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Halonen, P. Aaltonen, M. Jylhä, M. & Enroth, L. 2026. Pitkäikäisten ihmisten terveys ja toimintakyky eri hoiva- ja asumismuodoissa 2001-2022- Tervaskannot 90+-tutkimus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2026:63. Viitattu 13.4.2026

Hyvaks 2023. Järjestöyhteistyön periaatteet Keski-Suomen hyvinvointialueella. Järjestöyhteistyön asiakirja. https://www.hyvaks.fi/sites/default/files/2024-06/J%C3%A4rjest%C3%B6yhteisty%C3%B6n%20asiakirja%20%20-%20Hyv%C3%A4ksytty.pdf Viitattu 12.5.2026

Hyvaks n.d. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma. https://www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/kestavan-kasvun-ohjelma. Viitattu 13.5.2026

Hyvaks n.d. Seniorineuvolan toimintamalli. https://www.hyvaks.fi/sites/default/files/ohjeet/Seniorin%20hyvinvointineuvolan%20toimintamallin%20kuvaus.pdf. Viitattu 30.5.2026

Hyvaks n.d. Strategia – kohti ihmislähtöistä Keski-Suomea. https://www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/tietoa-hyvinvointialueesta/strategia Viitattu 6.4.2026

Keski-Suomen hyvinvointialue, tiedote 22.5.2025. Keski-Suomen hyvinvointialue aikoo tehdä lisäsopeuttamistoimenpiteitä loppuvuodeksi vakavan taloustilanteen vuoksi. https://www.sttinfo.fi/tiedote/71191115/keski-suomen-hyvinvointialue-aikoo-tehda-lisasopeuttamistoimenpiteita-loppuvuodeksi-vakavan-taloustilanteen-vuoksi?lang=fi Viitattu 9.5.2025

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2012/980. Viitattu 30.5.2026

Rantala, P. 2026. Kohti toimivaa yhteistyötä laadullinen tutkimus seniorin hyvinvointineuvolan verkostoyhteistyöstä. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Sainio, P. Holm, M. Hammar, T. Ilmarinen, K. Pennanen, M. Aalto, A-M. Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. 2025. Iäkkäiden koettu toimintakyky ja avuntarve Suomessa -Terve Suomi-tutkimuksen tuloksia. Gerontologia 39(3)2025. https://journal.fi/gerontologia/article/view/159957/115788 Viitattu 13.4.2026

STM 2024, Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palveluiden turvaamiseksi 2024–2027)

SVT 2023. Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2023. THL. Toim. Mielikäinen, l. & Virtanen, S. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/f13faf08-d5e6-46a9-8459-3c3bd56dbd68/content Viitattu 13.5.2026

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326. Viitattu 13.5.2026