Siilinjärven kunta julkaisi maaliskuussa 2026 päivitetyn kuntastrategiansa, jossa painottuvat taloudellinen kestävyys, hyvinvointi, turvallinen elinympäristö ja toimivat palvelut. Uusi strategia korostaa vahvemmin kunnan veto- ja pitovoimaa. (Siilinjärven kunta 2026.)

Tässä artikkelissa esitellään kolmen Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) monialaisia opinnäytetöitä, joissa tarkasteltiin ja kehitettiin Siilinjärven veto- ja pitovoimaisuutta. Opinnäytetöiden kohderyhminä olivat nuoret, nuoret aikuiset ja lapsiperheet. Työt toteutettiin Siilinjärven kunnan toimeksiannosta jatkumona kunnan kehitys- ja strategiatyölle. Opiskelijat toimivat monialaisena tutkimusryhmänä, jonka kehyksenä oli Dual-opinnäytetyökokonaisuus.

Siilinjärvi nuorten silmin: ajatuksia tulevaisuudesta ( Työ 1)

Tulevaisuuden Siilinjärvi – skenaariot nuorten näkökulmasta opinnäytetyön aineisto kerättiin18–20-vuotiaille nuorille järjestetyissä tulevaisuustyöpajoissa. Työpajat järjestettiin oppilaitosyhteistyönä.

Tulokset osoittavat, että nuoret toivovat turvattua ja sujuvaa arkea sekä realistisia koulutus- ja työpolkuja, jotka mahdollistavat tulevaisuuden Siilinjärvellä. Kunnan kokeminen omaksi syntyy toimivasta arjesta: työstä tai opiskelusta, harrastuksista, palveluista, ihmissuhteista, asumiskustannuksista ja liikkumisen sujuvuudesta. (Nieminen & Vakkila 2026.)

Nuoret arvostavat maaseutumaista rauhaa, mutta syrjäinen sijainti, pitkät etäisyydet, huonot liikenneyhteydet ja kokemus mahdollisuuksien puuttumisesta aiheuttavat ristiriitaisia tunteita. Nuoret voivat identifioitua vahvasti kuuluvansa maaseudulle, mutta eivät välttämättä silti näe siellä realistisia mahdollisuuksia tulevaisuudelleen. (Julkunen 2024, 50–51.)

Tutkimuksen neljä tulevaisuusskenaariota korostavat, että Siilinjärven pitovoima rakentuu ennakoinnista, yhteistyöstä ja nuorten osallistamisesta. Tärkeitä keinoja ovat joustava työn ja opiskelun yhdistäminen, yrittäjyyden tuki, harrastusmahdollisuudet, liikenneyhteydet ja nuorten vaikutusmahdollisuudet. (Nieminen & Vakkila 2026.)

Lapsiperheystävällinen keskusta-alue (Työ 2)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lapsiperheiden tarpeita ja toiveita keskusta-alueen kehittämiseksi entistä lapsi- ja perheystävällisemmäksi. Aineisto kerättiin yhteistyössä Siilinjärven varhaiskasvatuksen kanssa.

Tulokset osoittavat, että arjen sujuvuus on tärkeää lapsiperheille. Keskeisiksi tekijöiksi Siilinjärven keskusta-alueella nousivat turvalliset liikkumisympäristöt, palveluiden hyvä saavutettavuus sekä toimivat kulkuyhteydet. Viihtyisyyttä puolestaan lisäävät siisteys, rauhallisuus ja turvallisuus. (Poutala & Uramo 2026.)

Keskusta-alue koetaan ennen kaikkea asiointipaikkana. Kehittämällä oleskelumahdollisuuksia ja viihtyisyyttä, voidaan sen vetovoimaisuutta vahvistaa myös vapaa-ajan ympäristönä. Lapsiperheiden näkökulmasta toimiva keskusta-alue yhdistää sujuvasti palvelut, vapaa-ajan ja yhdessäolon. Tuloksissa korostui myös tarve lisätä lapsiperheiden ja lasten osallisuutta. Kyselyt nähdään toimivina vaikuttamiskanavina, mutta rinnalle toivotaan myös vuorovaikutteisempia tapoja osallistua. Tutkimustulos on linjassa Unicefin (2025) lapsiystävällisen kunnan mallin kanssa, jossa korostetaan, että lasten ja nuorten osallisuus ei toteudu ilman konkreettisia rakenteita ja menetelmiä.

Kokonaisuudessaan Siilinjärvi näyttäytyy lapsiperheille hyvänä asuinpaikkana, jossa arki toimii ja peruspalvelut ovat kunnossa. Jatkossa kehittämistä tulee suunnata erityisesti keskusta-alueen viihtyisyyden, toiminnallisuuden ja perheystävällisyyden vahvistamiseen. (Poutala & Uramo 2026.)

Vetovoima syntyy arjesta – kaupungin edut ja luonnon rauha houkuttimina (Työ 3)

Nuorten aikuisten, 25–34‑vuotiaiden, näkökulmasta kunnan vetovoima rakentuu ennen kaikkea arjen toimivuudesta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, ettei vetovoima synny yksittäisistä vahvuuksista, vaan usean toisiaan täydentävän tekijän kokonaisuudesta. Vastauksissa korostui toive kaupungin eduista, mutta samalla luonnonläheisestä ja rauhallisesta arjesta. (Laisalmi & Hätönen 2026.) Monille nuorille aikuisille ihanteena on mahdollisuus hyödyntää suurkaupungin palveluja ja työmahdollisuuksia ilman sen koettuja haittapuolia, kuten kiirettä ja ahtautta (Hytönen 2024).

Kuntien näkökulmasta nuoret korkeakoulutetut aikuiset ovat erityisen tavoiteltu asukasryhmä. Heidän on todettu muuttavan huomattavasti muuta väestöä useammin, jopa noin 85 % todennäköisemmin. (Aro ym. 2020, 48.) Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että samat tekijät, jotka houkuttelevat uusia asukkaita, lisäävät myös alueen houkuttelevuutta työntekijöiden ja yrittäjien silmissä. Työ ja työllisyys, toimivat palvelut, luonto, vapaa-ajan mahdollisuudet, monipuoliset asumismuodot sekä turvallinen ja ennakoitava arki muodostavat kunnan vetovoiman keskeisen perustan. (Laisalmi & Hätönen 2026.)

Yhteenvetoa tuloksista ja niiden hyödynnettävyydestä

Siilinjärven vetovoima perustuu palveluiden ja luonnonläheisyyden tasapainoiseen yhdistämiseen, vireään työelämään sekä hyvin saavutettaviin liikenneyhteyksiin, jotka yhdessä houkuttelevat uusia asukkaita kuntaan (Laisalmi & Hätönen 2026). Siilinjärveläiset nuoret arvostavat sujuvaa arkea ja työmahdollisuuksia, lisäksi pitovoima edellyttää toimivia palveluja sekä nuorten osallistamista tulevaisuuden kehityksessä (Nieminen & Vakkila 2026.) Siilinjärveläisten lapsiperheiden näkökulmasta toimiva keskusta-alue muodostuu kokonaisuudesta, jossa palvelut, viihtyisät oleskelualueet ja monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet tukevat sujuvaa arkea ja perheiden yhdessäoloa (Poutala & Uramo 2026).

Dual-kehys työelämälähtöisyyden vauhdittaja

Monialainen opinnäytetyöprosessi ja siihen kytkeytyvä ohjaus muodostavat Savoniassa uudenlaisen, työelämälähtöisen ja vaikuttavan tavan toteuttaa YAMK-opinnäytetöitä. Malli perustuu ajatukseen, että kompleksiset työelämän kehittämishaasteet eivät enää ratkea yhden alan sisäisellä osaamisella, vaan ne edellyttävät eri alojen asiantuntijuuden yhdistämistä, yhteistä ongelmanratkaisua ja uudenlaista vuorovaikutusta. Siilinjärven kunnalle opinnäytetöitä toteuttivat opiskelijat eri YAMK-tutkinnoista: Innovaatiotoiminnan ja Kestävän tulevaisuuden asiantuntija, Liiketoiminnan kehittäjä ja Hyvinvointikoordinaattori.

Toimeksiantajan rooli prosessissa on erittäin merkittävä: Siilinjärven kunta oli aktiivinen kumppani, joka osallistui kehittämistehtävän määrittelyyn, tavoitteiden tarkentamiseen ja ratkaisujen arviointiin. Tämä lisäsi opinnäytetöiden relevanssia ja varmisti, että tuotetut ratkaisut vastaavat aidosti organisaation tarpeisiin ja strategisiin tavoitteisiin.

Monialainen toteutustapa muuttaa myös opinnäytetyön ohjauksen luonnetta. Ohjaavat opettajat toimivat enemmän fasilitaattoreina ja sparraajina kuin perinteisinä asiantuntijaohjaajina. He tukevat opiskelijoita yhteisen ymmärryksen rakentamisessa, menetelmällisten valintojen tekemisessä ja eri näkökulmien integroimisessa. Ohjaus on dialogista, iteratiivista ja prosessinomaista – se etenee opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan.

Opiskelijoille monialainen opinnäytetyöprosessi tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamistaan laaja-alaisesti. He oppivat toimimaan moniammatillisissa tiimeissä, hyödyntämään toistensa vahvuuksia ja soveltamaan teoreettista tietoa käytännön kehittämistyöhön. Samalla he saavat kokemusta projektimaisesta työskentelystä, yhteiskehittämisestä ja vaikuttavuuden arvioinnista – taidoista, joita tämän päivän työelämässä tarvitaan.

Laajemmin tarkasteltuna monialainen opinnäytetyöprosessi vahvistaa Savonian roolia alueellisena kehittäjäkumppanina. Se luo uudenlaisen alustan, jossa korkeakoulu ja työelämä voivat yhdessä rakentaa ratkaisuja, kokeilla uusia toimintamalleja ja tuottaa tietoa, joka hyödyttää sekä organisaatioita että yhteiskuntaa.

Prosessi tukee myös jatkuvaa oppimista: opiskelijat, ohjaajat ja toimeksiantajat oppivat toisiltaan ja kehittävät samalla omia toimintatapojaan. Toimeksiantajan palaute oli erittäin positiivista, sillä tulokset ovat käytettävissä suoraan esimerkiksi valtuuston ja johtoryhmän työssä. Yksi tutkimusryhmän opiskelija kuvasi työskentelyä seuraavasti: ”Monialaisuus oli kiinnostava tekijä, jonka vuoksi tähän menetelmään lähdin mukaan. Suosittelen, kiinnostava ja opettavainen prosessi!”

Lähteet

Aro, T., Aro, R. & Mäkelä, I. 2020. VÄESTÖSELVITYS 2040 Ikäryhmäkohtaiset ja alueelliset väestöennusteet sekä uusien opiskelijoiden määrien ennuste kaikilla koulutusasteilla Suomessa 2018–2040. Sitra 9.6.2020. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2020/06/vaestoselvitys-2040.pdf. Viitattu 6.5.2026.

Hytönen, T. 2024. Yllättävä tutkimustulos: suomalaiset eivät työllisty muuttamalla maalta kaupunkiin. Yle. Verkkojulkaisu. https://yle.fi/a/74-20104938. Viitattu 6.5.2026.

Julkunen, L. 2024. Nuoret ja muuttuva maaseutu: Katsaus historiaan ja tutkimuksen painopisteisiin. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. https://doi.org/10.57049/nts.947. Viitattu 6.5.2026.

Laisalmi, H. & Hätönen, K. 2026. Skenaarioista vetovoimaksi: Kunnan vetovoimaisuus 25–34-vuotiaiden näkökulmasta – Case Siilinjärven kunta. Innovaatiotoiminnan asiantuntijan tutkinto-ohjelma. Savonia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717961. Viitattu 6.5.2026.

Nieminen, E & Vakkila, V. 2026. Tulevaisuuden Siilinjärvi – Skenaariot nuorten näkökulmasta. Innovaatiotoiminnan asiantuntijan ja liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma. Savonia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717952. Viitattu 6.5.2026.

Siilinjärven kunta. 2026. Siilinjärven kuntastrategia 2026–2030. Verkkojulkaisu. https://siilinjarvi.fi/wp-content/uploads/2026/03/Kuntastrategia-2026-2030-valtuuston-23.3.2026-hyvaksyma.pdf. Viitattu 6.5.2026.

Unicef Suomi 2025. Aluksi: Meidän kunnassa jokainen lapsi on tärkeä. Verkkojulkaisu. https://www.lapsiystavallinenkunta.fi/lapsen-oikeuksien-teemapaketit/aluksi-meidan-kunnassa-jokainen-lapsi-on-tarkea Viitattu 6.5.2026.

Poutala, S. & Uramo, N. 2026. Siilinjärven keskusta-alueen kehittäminen-Lapsiperheiden näkökulmasta. Hyvinvointikoordinaattorin ja kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma. Savonia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052717820. Viitattu 6.5.2026.

---

Kirjoittajat

Elina Nieminen, Tradenomi YAMK, Innovaatiotoiminnan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Henna Laisalmi, Tradenomi YAMK, Innovaatiotoiminnan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Katri Hätönen, Tradenomi YAMK, Innovaatiotoiminnan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Niina Uramo, Tradenomi YAMK, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sini Poutala, Sairaanhoitaja YAMK, Hyvinvointikoordinaattori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Veera Vakkila, Tradenomi YAMK, Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Pekkarinen, lehtori, FM, opinnäytetöiden ohjaaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, yliopettaja, opinnäytetöiden ohjaaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.