Millainen on sosionomin ammatti? Sosionomi on vielä melko uusi ammattiala terveydenhuollossa. Osaamista ei välttämättä tunnisteta monialaisessa tiimityöskentelyssä. Opetusvastaanotto Osmossa pyritään tuomaan monialaisuutta näkyväksi, jolloin sosionomin osaaminen ja rooli tulisi olla selkeämmin esillä. Sosionomin kompetensseihin kuuluu muun muassa sosiaalialan eettinen ja asiakastyön osaaminen, sekä sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen. Esimerkiksi sosionomi osaa tunnistaa ja arvioida hyvinvoinnin riski- ja suojatekijöitä, sekä osaa soveltaa varhaisen tuen menetelmiä.

Sosionomin osaaminen ajan muutoksessa

Sosionomin osaamiselle on syntynyt vahva tarve yhteiskunnassamme. Sosionomin tutkinnon juuret ulottuvat vuoteen 1928. Varsinainen sosionomin koulutus syntyi 1990- luvulla, jolloin sosiaalialan opistotasoinen koulutus yhdistyi osaksi uutta ammattikorkeakoulujärjestelmää. (Raatikainen, Rahikka, Saarnio & Vepsä 2019, 9; Helminen, 2022, 13.) Vuodesta 2006 lähtien Sosionomin AMK-tutkinnon opinnot kestävät 3,5 vuotta. Koulutus rakentuu harjoitteluista sekä perus- ja ammattiopinnoista, jotka on suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa. (Raatikainen ym. 2019, 13.)

Sosionomi toimii itsenäisesti eri sosiaalisen tuen, kasvatuksen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä sosiaalityössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosionomi voi toimia johto- ja esimiestehtävissä sekä suunnittelu-, kehittämis- ja hallinnollisissa tehtävissä. Sosionomi voi toimia oman alansa asiantuntijana sosiaalihuollossa sosiaalityöntekijöiden sekä lähihoitajien työparina. (Raatikainen ym. 2019, 17.)

Sosionomin on tärkeää oppia uutta, sopeutua uusiin tilanteisiin ja toimia monialaisesti. Tulevaisuudessa työpaikkojen ja alojen rajat ylittävä työ ja monipuolisen verkostoitumisen edistäminen nähdään tärkeänä ilmiönä. (Raatikainen ym. 2019, 17.) Soteintegraation myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii toimialoja ylittävää yhteistyötä, jossa koulutuksella on keskeinen merkitys. Palveluiden integraatio edellyttää henkilöstöltä ja johdolta uudenlaista osaamista ja ymmärrystä, joka lähtee asiakkaan tarpeista ja ylittää eri ammattiryhmien alakohtaisen osaamisen. (Timperi 2022, 9.) Edellä mainitut seikat näkyvät vahvasti monialaisessa Osmo – hankkeen työskentelyssä.

Opetusvastaanotto Osmo on osa EU-rahoitteista OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta. Osmo on mahdollistanut sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoille oppimisyksikön 11.8.2025 lähtien, jossa usean eri koulutusalan opiskelijat harjoittelevat työelämälähtöisesti ja monialaisesti käytännön asiakastyötä. Mukana ovat muun muassa hoitotyö, fysioterapia ja ravitsemustiede. Opiskelijat pohtivat yhdessä potilastapauksia ja oppivat hyödyntämään toistensa tietotaitoa. Asiakas saa usean eri alan asiantuntemuspalvelut samalla kertaa yksilöllisiin tarpeisiinsa. (Pohjois-Savon hyvinvointialue n.d.a)

Sosionomin osaaminen ei vielä kovin tunnettua

”Mikä ihmeen sosionomi? ” kysyi asiakas työttömien terveystarkastuksessa, joka kuului osaksi Osmo hankkeen monialaista opetusvastaanottoa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Asiakas ja osa terveydenhoitoalojen opiskelijoista eivät tunteneet sosionomin ammattia. Kysymys tuo esiin sosionomin tutkintonimikkeen olevan varsin tuntematon ja mahdollisesti ennakkoluuloja herättävä terveystarkastuksessa.

Sosionomin tutkinnon tunnettavaksi tekeminen on ajankohtaista tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan integroimisen näkökulmasta. Opiskelijoiden tietämys eri ammattialojen osaamisesta on tärkeää. Lait velvoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tekemään yhteistyötä ja ohjaamaan asiakas tarvittavien palveluiden piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 32 §; Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 41 §). Esimerkiksi työttömän terveystarkastuksessa tutkitaan verenpaineen tilan lisäksi asiakkaan työkykyä sekä tehdään elämäntapahaastattelu (Pohjois-Savon hyvinvointialue n.d.b). Hyvinvointialueella työttömän terveystarkastuksen tekee yleensä terveydenhoitaja tai poikkeustapauksissa lääkäri toisin kuin Opetusvastaanotto Osmo -vastaanotolla (THL 2025).

Sosiaaliohjaus ei kuitenkaan näy vahvasti osana työttömän terveystarkastusta, vaikka ohjaus voisi tarjota ennaltaehkäisevää tukea varhaisessa vaiheessa. Terveyspalveluiden käyttö vähenee työttömillä työsuhteeseen kuuluvan työterveyden loputtua (Rinne & Blomgren 2023). Laaja-alaisen osaamisen tarve lisääntyy terveydenhuollon lisääntyvissä asiakasmäärissä ja työttömien mahdollisesti heikentyneen terveyden ja elämänlaadun vuoksi. Työttömän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi taloudelliset huolet. Sosionomi- ja sosiaalityöntekijäopiskelijoiden mukana olo Opetusvastaanotto Osmo -vastaanotolla on tarpeellinen lisä monialaiseen työskentelyyn.

Sosionomia tarvitaan monialaisessa tiimissä

Opetusvastaanotto Osmo -hanketoiminta on ajankohtainen ja tärkeä osa rakenteellista sosiaalihuoltoa. Rakenteellisen sosiaaliohjauksen mukaisesti monialaisen tiimin tulee työttömän terveystarkastuksessa tunnistaa asiakasta haavoittavia ilmiöitä ja laajemmin epäkohtia palvelujärjestelmässä. Tiedon perusteella edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarpeen vaatiessa pyritään kehittämään palvelujärjestelmää asiakkaan hyvinvoinnin tukemiseksi. (Sosiaalihuoltolaki, 7§ & 41 §; Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023, 2 §.)

Monialaisen yhteistyön haasteena voi olla ammattien välisten hierarkioiden tai asiantuntijuuteen perustuva valta-asema, jossa mahdollisesti ei tapahdu yhteisesti jaetun ammatti-identiteetin kasvua. Tavoitteena on, että yksilön ammatti-identiteetti sulautuisi osaksi laajempaa ammatillista identiteettiä. Tavoitteeseen päästään vuorovaikutuksen avulla, jolloin monialainen yhteistyö saavuttaa yhdessä jaetun tavoitteensa eli asiakkaan edun toteutumisen. (Timperi 2022, 20–21.)

Sosionomin tutkinto antaa sosiaalihuoltolain mukaisen pätevyyden sosiaaliohjaukseen (Helminen 2022, 24), jonka olisi tarpeellista olla yksi työttömän terveystarkastuksen osa-alue. Vaikka asiakas olisi aktiivinen ja itseohjautuva, on asiakkaalle usein vaikeaa hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin monimutkaiseksi koetun palvelujärjestelmän vuoksi (Nurmi ym. 2025). Tähän sosionomilta löytyy osaamista, joka vahvistaa tiimiä ja asiakkaan ohjausta. Sosionomin osaamiseen kuuluu muun muassa palveluohjaus ja –koordinointitaidot, asiakkaan vahvuuksien löytäminen ja voimavaraistaminen sekä vahvat vuorovaikutustaidot (Raatikainen ym. 2022, 20–21). Vuorovaikutustaidoilla varmistetaan niin asiakkaan kuin monialaisen tiimin keskinäinen kuulluksi tuleminen.

Syksyllä 2025 toteutuneissa Opetusvastaanotto Osmo -vastaanottokäynneillä sosionomiopiskelijoista jokainen sai osallistua yhteen asiakastapaamiseen. Sosionomi tutkinto-opiskelijoiden harjoittelukertoja tulisi lisätä vastaanotoilla, jotta moniammatillinen vuorovaikutus eri ammattialojen välillä lisääntyisi. Näin sosionomin tutkinto tulisi tutummaksi terveydenhuollon ammattilaisille ja asiakkaille.

---

Kirjoittajat:

Marjo Kettukangas, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Nuutinen, lehtori, YTM, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tia Vesterinen, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Helminen 2022. Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. Tampere: Punamusta Oy.

Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/381#sec_2. Viitattu 15.10.2025.

Nurmi, H., Vähätalo, L., Siukola, A., Reho, T., Atkins, S., Sumanen, M., Viljamaa, M., & Sauni, R. 2025. Potilaiden kokema toimijuus perusterveydenhuollossa toteutetussa työkykykoordinaattoripalvelussa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62 (1), 138–152. https://doi.org/10.23990/sa.125026. Viitattu 14.10.2025.

Pohjois-Savon hyvinvointialue n.d.a. Opetusvastaanotto Osmo. https://pshyvinvointialue.fi/opetusvastaanottoosmo. Viitattu 13.10.2025.

Pohjois-Savon hyvinvointialue n.d.b Työttömän terveystarkastukset. https://pshyvinvointialue.fi/tyottomien-terveystarkastukset. Viitattu 14.10.2025.

Raatikainen, Rahikka, Saarnio & Vepsä 2019. Ammattina sosionomi. Helsinki: Sanoma Pro. 3.painos.

Rinne, H. & Blomgren, J. 2023. Use of outpatient healthcare services before and after the onset of unemployment: A register-based propensity score matched study from Finland. PLOS One. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0288423. Viitattu 14.10.2025.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301#chp_4__sec_41. Viitattu 13.10.2025.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326#chp_4__sec_32. Viitattu 13.10.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2025. Työttömän terveystarkastus. Kuka tekee terveystarkastuksen? Päivitetty 20.3.2025.

https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/sote-palvelut/tyoikaisten-tyokyvyn-ja-tyollistymisen-tuen-sote-palvelut/tyottoman-terveystarkastus. Viitattu 15.10.2025.

Timperi 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen – Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164410/STM_2022_22_rap.pdf?sequence=1. Viitattu 14.10.2025