Sosiaali- ja terveysalan vastaanotoilla käy asiakkaita kaikista ja ikä- ja elintaso luokista. Tämän vuoksi ammattilaisen on löydettävä tapa kohdata kaikki asiakkaat aidosti ja tasapuolisesti. “Asiakkaan eettinen kohtaaminen edellyttää taitoa kohdata erilaisuutta ja vaikeita tilanteita ongelmien ratkaisua edistävällä tavalla.” (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023) Myös Opetusvastaanotto Osmo -vastaanotto, johon osallistuin, kannusti meitä erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Yksi asiakasryhmä, joka osakseen ei aina saa eettistä kohtaamista ovat ikääntyneet. On tärkeää jo opiskelu vaiheessa, että tulevat ammattilaiset oppivat kohtaamaan ikäihmisiä muiden ihmisryhmien lisäksi.

Ikäihmiset jäävät varjoon

Asiakasryhmä, jonka kohtaamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota ovat ikäihmiset. Maamme väestö ikääntyy koko ajan enemmän, joten meidän on sopeuduttava siihen myös sosiaali- ja terveysalalla. On ennen kaikkia muistettava ikäihmisten eettinen kohtaaminen. Päivi Markkola artikkelissaan “Vanhusten kohtaaminen kannattaa” (2018), kertoo, kuinka ikäihmisiä pidetään helposti harmaana sukupuolettomana massana, johon kuuluvien muisti pätkii ja kaikki ovat samanlaisia. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Niin, kuin kaikissa muissakin ikäryhmissä, on ikäihmisten kirjo moninainen. Jokaisella on oma persoonansa, mielipiteensä ja arvonsa. Ikään kuuluu riski tiettyihin sairauksiin, kuten nivelrikkoon ja muistisairauteen, mutta sen ei pitäisi määritellä ihmistä muiden silmissä.

Kohtaamisessa ikäihmisen kanssa on ammattilaisena otettava kuitenkin huomioon hänen ominaisuutensa ja mahdolliset rajoitteensa. Häntä voi huomioida tarjoamalla hänelle mahdollisuuden istua tuolilla, josta on helppo nousta ja puhumalla selkeällä kuuluvalla äänellä. Kaikkein tärkeintä on aito kuunteleminen ja dialoginen vuorovaikutus. Dialogisessa vuorovaikutuksessa olennaista on se, että se sisältää vastavuoroisuutta. Näin molemmat osapuolet pääsevät vaikuttamaan tilanteen kulkuun. (Mönkkönen 2022) Jos asiakas huomaa, ettei ammattilainen kuuntele häntä aidosti taikka anna hänelle tilaa keskustella, voi luottamus heidän välillään kärsiä, joka vaikuttaa suoraan negatiivisesti yhteistyön onnistumiseen. Ikäihminen usein haluaisi kertoa hyvin laajasti omasta elämästään ja hänellä on usein siihen aikaa (Markkola 2018.) Tätä ei arvosteta tarpeeksi, sillä monesti ongelma on päin vastoin. Ei saada potilaalta tarpeeksi laajoja vastauksia ja tietoa.

Mielekäs arki ja, mitä se yhteiskunnalta vaatii.

Opetusvastaanotto Osmon yksi tavoitteista on se, että opiskelijat oppivat tukemaan potilaiden hyvinvointia. Arjen mielekkyys ja tasapainoisuus ovat hyvin tärkeitä, kun mietitään ikääntyvän hyvinvointia. Se pitää mielen ja kehon virkeänä. Arjen mielekkyys voi tarkoittaa mukavaa tekemistä, kuten ulkoilua, harrastuksia taikka sosiaalista elämää. Mielekkäässä arjessa henkilö tuntee osallisuutta, merkitystä ja yhteyttä muihin ihmisiin.

Väestön ikääntyessä sosiaalityön tehtäväksi entistä vahvemmin nousee ikääntyvien hyvinvoinnin ja mielekkään elämän tukeminen. Rakenteellisessa sosiaalityössä pyritään tunnistamaan ja muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita, jotka vaikuttaman ikääntyvien hyvinvointiin. Sosiaalialan työntekijä tekee näkyväksi esimerkiksi yksinäisyyden, palveluiden saavutettavuuden tai köyhyyden kaltaisia ilmiöitä ja pyrkii edistämään niihin liittyviä muutoksia. Tällainen työ vahvistaa ikääntyneiden oikeuksia ja mahdollisuuksia elää arvokasta, mielekästä elämää omista lähtökohdistaan käsin.

Moniammatillisuudessa on voimaa

Moniammatillinen- ja monialainen yhteistyö puolestaan täydentää edellisen kappaleen näkökulmaa. Ikääntyneiden hyvinvointi rakentuu usein sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja järjestötoimijoiden yhteistoiminnan varaan. Kun eri alojen ammattilaiset ja yhteisöt toimivat yhdessä, voidaan luoda ympäristöjä, joissa ikääntyneillä on tilaa osallistua, toimia ja kokea merkityksellisyyttä. Esimerkiksi yhteisötoiminta, vapaaehtoistyö ja kulttuurihyvinvointipalvelut voivat olla tärkeitä mielekkään arjen rakennuspalikoita.

Yhdistettynä rakenteellinen sosiaalityö ja monialaisuus luovat perustan kokonaisvaltaiselle ohjaukselle, joka huomioi sekä yksilön voimavarat että ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuudet. Tällöin ohjauksen tavoitteena ei ole vain tukea ikääntyneen selviytymistä, vaan ennen kaikkea mahdollistaa hänen aktiivinen toimijuutensa ja osallisuutensa yhteisössä.

Osmo-vastaanotossa opiskelijoita kannustettiin toimimaan moniammatillisessa yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa. Kannustettiin myös oppimaan muiden alojen opiskelijoilta, mutta myös löytämään oma ammatillinen rooli vastaanoton kulussa. Tämä on ollut tärkeä oppimiskokemus monelle ja varmasti laajentanut monen ammatillista näkemystä potilastyöstä.

Ikäihmisen kohtaaminen ja hänen mielekkään arkensa tukeminen ovat peili koko yhteiskunnan arvoille. Se, miten suhtaudumme ikääntyneisiin, kertoo siitä, kuinka arvostamme elämää sen kaikissa vaiheissa. Laadukas ja merkityksellinen arki ei synny sattumalta, vaan se vaatii kohtaamista, kuuntelemista ja yhteistä tahtoa nähdä ikäihminen aktiivisena toimijana, ei hoivan kohteena. On kuunneltava, mitä ikäihmisen oikeasti tarvitsevat ja kaipaavat. Kun opimme arvostamaan ikääntyneiden kokemusta ja läsnäoloa, rakennamme samalla inhimillisempää ja kestävämpää yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa jokaisella on oikeus hyvään elämään iästä riippumatta.

---

Kirjoittajat:

Ulla Nuutinen, lehtori, YTM, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sara Törmi, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Kunnioittava kohtaaminen ja vuorovaikutus osaaminen 2023. THL https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/puheeksiotto-ja-mini-interventio/kunnioittava-kohtaaminen-ja-vuorovaikutusosaaminen

Markkola, P. Vanhusten kohtaaminen kannattaa 2018. https://journal.fi/gerontologia/article/view/69749/30965

Mönkkönen,K. Vuorovaikutus asiakastyössä 2022. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus.