Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten Opetusvastaanotto Osmossa toteutettava monialaisuus tukee yhdenvertaisia sekä saavutettavia palveluja ja rakenteellista sosiaalialan työtä. Pohdimme, miten yhteinen oppiminen edistää asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oikeudenmukaista palvelujärjestelmää.

Monialainen yhteistyö luo rakenteellista ymmärrystä

Opetusvastaanotto Osmo on monialainen oppimisyksikkö, joka toimii Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Opetusvastaanotto Osmo tarjoaa oppimisympäristön esimerkiksi hoitotyön, sosiaalialan, fysioterapian ja ravitsemustieteen opiskelijoille. Vastaanotolla opiskelijat työskentelevät ohjaavien ammattilaisten kanssa. Sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat harjoittelevat vuorovaikutusta ja tutustuvat toistensa tehtäviin, mikä mahdollistaa asiakkaan tarpeita tukevan moniammatillisen yhteistyön. (Pohjois-Savon hyvinvointialue 2025.)

Monialaisessa yhteistyössä asiakas on yhteinen. Asiantuntijat tuovat esiin asiakkaan tilanteesta monta eri näkökulmaa samalla tapaamisella. Voidaankin todeta, että monialaisuus ei ole vain yhteistyötä, vaan yhteistä ajattelua ja yhteiseen päämäärään pääsemistä eli asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä.

Useita sote-palveluja tarvitsevat ovat monen eri palveluntarjoajan yhteisasiakkaita. Yhteistyön toimivuus korostuu näissä asiakasryhmissä palvelutarpeisiin vastaamisessa. (Hujala ym. 2019, 595.) Opetusvastaanotto Osmossa opiskelijana avautuu konkreettinen näkemys siitä, mitä monialainen asiakastyö voi parhaimmillaan tuottaa. Eri alojen opiskelijat osaavat tarkentavien kysymysten kautta selvittää oman osaamisalueensa keskeiset tiedot, jotka täydentävät myös muiden opiskelijoiden tarvittavaa tietoa. Asiakas saa kokonaisvaltaisen avun parhaimmassa tapauksessa myös sellaisiin haasteisiin, joita ei tiedostanut olevan.

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista arjen kautta. Sitä toteutetaan tutkimusten, tiedonvälityksen ja kehittämistyön kautta. Rakenteellisessa sosiaalityössä pyritään vaikuttamaan palvelujärjestelmän tasoihin ja vahvistamaan kansalaisten osallisuutta ja osallistamista. Lisäksi pyritään saamaan asiakkaan oma ääni kuuluviin ja keskittymään yhteistyöhön hänen ja eri palveluntarjoajien välillä. Rakenteellinen sosiaalityö pyrkii tasa-arvoisuuteen ja asiakkaiden oikeuksiin eettisestä näkökulmasta. (THL 2024.) Se ei ole vain sosiaalialan työntekijöiden asia, vaan sitä syntyy myös eri alojen toimijoiden kesken, kun etsitään asiakkaan tarpeiden juurisyitä ja kehitetään palveluja yhdessä.

Sosiaalialan ääni kuuluviin

Sosiaalialan ammattilaiset havaitsevat yhteiskunnallisia ilmiöitä ennen niiden kriisiytymistä. He ovat velvoitettuja välittämään tietoa, mutta silti usein sosiaalialan ääni jää kuulumattomaksi. (Tiitinen 2018.) Sosiaalialalla on paljon hiljaista tietoa, joka ei tule ilmi asiakastietojärjestelmissä tai muissa dokumenteissa. Tällaista voi olla tieto toimintaympäristöistä, asiakassuhteista ja monimutkaisista ilmiöistä. Tämänkaltainen tieto syntyy arjessa ja vuorovaikutuksessa – esimerkiksi ymmärryksenä asiakkaiden elämäntilanteista, palveluaukkojen vaikutuksista ja toimintaympäristöistä. (Diak 2022.)

Tämän tiedon näkyväksi tekeminen voi lisätä ymmärrystä esimerkiksi köyhyyden ja yksinäisyyden taustoista. Nyt kun hyvinvointialueilla kehitetään palveluja ja toimintamalleja on tärkeää, että sosiaalialan ääni tulee kuuluviin ja hiljainen tieto tunnistetaan osaksi palvelujen kehittämistä.

Kohti yhdenvertaista palvelua

Rakenteellisen sosiaalityön ja monialaisen yhteistyön keskiössä on ajatus inhimillisestä ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Kun eri alojen osaajat tuovat näkemyksensä yhteen ja jakavat tietoa, luodaan palveluja, jotka vastaavat paremmin ihmisten tarpeisiin.

Opetusvastaanotto Osmossa tämä toteutuu käytännössä: opiskelijat oppivat tekemään yhteistyötä, arvostamaan eri alojen asiantuntemusta ja näkemään asiakkaan kokonaisuutena. Monialainen oppiminen on siten askel kohti tasa-arvoisempaa ja kestävämpää hyvinvointipalvelua – sellaista, jossa jokaisen ääni tulee kuuluviin.

---

Kirjoittajat:

Marianne Forsman, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Nuutinen, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Nuutinen, lehtori, YTM, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

ChatGPT 2025. OpenAI. GPT.5. Otsikointiin ja tekstin jäsentelyyn, lokakuu 2025. https://chat.openai.com.

Diakonia-ammattikorkeakoulu 2022. Hiljainen tieto sosiaalialalla. Teoksessa: Diakonia-ammattikorkeakoulu (toim.) Diak vuosikirja 2 – Saavutettavaa hyvinvointia. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-414-5. Viitattu 22.10.2025.

Hujala, A., Taskinen, H., Oksman, E., Kuronen, M., Karttunen, S. & Lammintakanen, J. (2019). Yhteinen asiakas – monialainen yhteistyö sote-palveluissa. Yhteiskuntapolitiikka 84(5–6), 595. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138878/YP1905-6_Hujalaym.pdf?utm_source=chatgpt.com. Viitattu 14.10.2025.

Pohjois-Savon hyvinvointialue 2025. Opetusvastaanotto Osmo. Verkkojulkaisu. https://pshyvinvointialue.fi/opetusvastaanottoosmo. Viitattu 22.10.2025.

Tiitinen, L. 2018. Sosiaalialan mediavaikuttaminen hiljaisuuden kulttuurin murtajana. Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018):2 171–180. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136256/YP1802_Tiitinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 22.10.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Rakenteellinen sosiaalityö. Verkkojulkaisu. Päivitetty 24.6.2024. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosiaalihuollon-kehittamisohjelma/rakenteellisen-sosiaalityon-selvitys. Viitattu 31.10.2025.