Osallistuimme sosionomeina opetusvastaanotto Osmoon osana opintojaksoa ”Rakenteellinen, yhteisöllisyyteen ja viestintään vaikuttava työ”. Opintojakson tavoitteena on muun muassa se, että opiskelija osaa edistää hyvinvointia, asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun sekä sosiaalista turvallisuutta kestävän kehityksen mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on tuottaa ja analysoida tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä rakenteellisen sosiaalityön menetelmin edistäen yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. (Pekonen & Nuutinen 2025.)

Opetusvastaanotto Osmo tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua moniammatilliseen toimintaympäristöön käytännössä. Tässä artikkelissa kuvaamme kokemustamme opetusvastaanotto Osmon vastaanotolla, reflektoimme oppimaamme ja pohdimme, miten tällainen moniammatillinen toiminta tukee sosionomin ammatillista kasvua ja rakenteellista työotetta.

Opetusvastaanotto Osmo tekee moniammatillisuudesta arkea

Opetusvastaanotto Osmo on osa OTSO-hanketta, jonka tavoitteena on, että paljon palveluja käyttävät henkilöt saavat hoitoa sujuvasti sekä yhtäjaksoisesti. Asiakkaan hoidon tukena toimii monialainen tiimi sekä omahoitaja ja -lääkäri. Tätä mallia vahvistaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toimiva opetusvastaanotto Osmo 2.0, jossa eri alojen opiskelijat harjoittelevat yhdessä vastaanottotyötä ja asiakkaan kohtaamista. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa moniammatillista osaamista ja tarjota opiskelijoille mahdollisuus tarkastella asiakastilannetta kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista. (Pohjois-Savon hyvinvointialue 2025.)

Opetusvastaanotolle Osmoon voidaan ohjata asiakkaita sotekeskuksen, tai esimerkiksi keskitetyn puhelinpalvelun tai digisotekeskuksen kautta. Opetusvastaanotolla otetaan vastaan perusterveydenhuollon asiakkaita, joiden hoidontarve vastaa opiskelijoiden koulutuksellisia tavoitteita. (Pohjois-Savon hyvinvointialue 2025.) Vastaanotoilla työskentelee eri alojen opiskelijoita Itä-Suomen yliopistolta sekä Savonia ammattikorkeakoulusta. Yksikön tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmää yhteisöllisen ja moniammatillisen toiminnan suuntaan, mikä tukee myös rakenteellisen sosiaalityön tavoitteita.

Ensikosketus opetusvastaanotto Osmoon – jännityksestä oivalluksiin

Luokkamme osallistui opetusvastaanotto Osmoon osana opintojaksoa yhden vastaanottokerran ajan. Monet muut opiskelijat olivat olleet opetusvastaanotto Osmon toiminnassa useita kertoja, osa jopa harjoittelussa, joten meille tilanne oli uusi ja jännittävä. Saimme ennakkotietoa opetusvastaanotosta vasta muutamaa päivää ennen paikanpäälle menoa, mikä loi epävarmuutta siitä, mitä tulisi tapahtumaan ja millainen oma roolimme olisi vastaanotolla.

Vastaanottopäivä alkoi yhteisellä infolla, jonka jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään. Meidän ryhmämme asiakkaana oli työtön henkilö, joka oli ohjattu opetusvastaanotolle työttömän terveystarkastukseen. Moniammatilliseen tiimiimme kuului terveydenhoitajaopiskelija, farmasiaopiskelija, fysioterapeuttiopiskelija, sairaanhoitajaopiskelija, sosiaalityönopiskelija ja me kaksi sosionomiopiskelijaa. Lisäksi kaksi sairaanhoitajaohjaajaa seurasi tilannetta ja tuki meitä tarvittaessa.

Vastaanotto eteni hyvin, ja asiakkaan kohtaaminen oli lämminhenkinen, vuorovaikutteinen sekä dialoginen. Jokainen tiimin jäsen toi keskusteluun oman ammatillisen näkökulmansa, ja asiakkaan kokonaistilanne hahmottui monipuolisesti. Sosionomin näkökulmasta oli tärkeää kuulla asiakkaan arjesta, voimavaroista ja sosiaalisesta tuesta, kun taas muiden alojen opiskelijat painottivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä seikkoja.

Yhteinen päämäärä – eri näkökulmat

Rakenteellisen sosiaalityön päämääränä on muuttaa ja havaita sosiaalisia ongelmia aiheuttavia ja ylläpitäviä rakenteita. Käytännössä siis tavoitellaan epäkohtien havaitsemista palvelujärjestelmissä, ja täten tiedon tuottamista ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämistä. (Pekonen 2025.)

Konkreettisesti tämä näkyy Opetusvastaanotto Osmossa siten, että asiakkaan asemaa pystytään parantamaan moniammatillisen opiskelijatiimin avulla. Moniammatillinen tiimin merkitys on suuri, sillä asiakas saa laaja-alaista osaamista yhdellä kerralla. Opetusvastaanotto Osmossa esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijat huolehtivat terveydentilasta, hammaslääkäriopiskelijat suun terveydestä sekä sosiaalialan opiskelijat tarkastelevat asiakasta kokonaisuutena, huomioiden muun muassa voimavarakeskeisyyden ja osallisuuden sekä ratkaisukeskeisyyden.

Kokemus opetusvastaanotto Osmosta vahvisti ymmärrystämme siitä, mitä moniammatillinen työ käytännössä tarkoittaa. Oli opettavaista nähdä, miten eri alojen opiskelijat lähestyivät samaa asiakastilannetta eri näkökulmista, mutta yhteinen päämäärä – asiakkaan hyvinvoinnin tukeminen – yhdisti meitä. Opimme arvostamaan ammatillista vuoropuhelua ja sen merkitystä asiakkaan kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa.

Meidän tehtävänämme sosionomina on hahmottaa asiakkaan elämäntilanne laajasti ja tuoda esiin rakenteellisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Tämä kokemus konkretisoi sen, miten tärkeää on osata viestiä omasta ammatillisesta näkökulmasta selkeästi ja perustellusti, jotta muut ammattiryhmät ymmärtävät sen merkityksen.

Viestinnällisesti opetusvastaanotto Osmo tarjosi hyvän harjoituskentän vuorovaikutustaitojen kehittämiselle. Tilanne oli uusi, mutta ystävällinen vastaanotto ja avoin ilmapiiri tukivat osallistumista. Opimme myös sen, että moniammatillisuus ei ole vain eri ammattien rinnakkaista työskentelyä, vaan aktiivista yhdessä oppimista ja toisen ajattelutavan ymmärtämistä.

Samalla omassa kokemuksessamme oli kehitettävää. Olisimme toivoneet enemmän ennakkotietoa vastaanoton rakenteesta, rooleista ja käytännöistä. Meidän vastaanottomme rakentui siten, että terveydenhoitaja toimi haastattelijana. Roolit olisi voinut jakaa eri tavoin, jotta jokaiselle ammattiryhmälle olisi jäänyt oma vastuualue. Tämä olisi lisännyt dialogisuutta ammattiryhmien välille.

Kohti vahvempaa moniammatillisuutta

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toteutettu tutkimus “Moniammatillisuuden hyödyt ja haasteet sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta” oli osa STM:n rahoittamaa NuoriSO-hanketta. Tutkimus perustui eri puolilta Suomea koottujen sosiaalialan ammattilaisten ryhmähaastatteluihin. Tulosten mukaan moniammatillinen työskentely koettiin tärkeäksi erityisesti asiakkaiden kokonaisvaltaisen tuen, vastuun jakamisen ja työn kuormittavuuden vähentämisen kannalta. Lisäksi yhteistyö eri ammattiryhmien välillä vahvisti kollegiaalista tukea, asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Tutkimus korostaa, että moniammatillisen työn kehittämiseen tulee panostaa ja sen toteuttamiselle on varmistettava riittävät resurssit (Kianto & Kunnila, 2025).

Osallistuminen opetusvastaanotto Osmoon oli merkityksellinen osa ammatillista kasvua. Kokemus konkretisoi moniammatillisen yhteistyön periaatteet ja vahvisti sosionomin roolin ymmärrystä yhteisöllisen ja rakenteellisen työn näkökulmasta. Vaikka aikaa vastaanotolla oli paljon, sitä olisi voinut olla vielä enemmän. Aikaa ei jäänyt esimerkiksi yhteiselle keskustelulle asiakkaan tilanteesta oman moniammatillisen tiimin kesken. Yhteinen reflektiohetki ennen yleistä oppimiskeskustelua voisi vahvistaa oppimista ja lisätä ymmärrystä eri alojen rooleista. Myös kirjaaminen jäi yhden ihmisen vastuulle, eikä aikaa jäänyt yhteiselle läpikäynnille asiakkaan kirjauksista.

Tutkimus “Organisaation oppiminen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioissa ” tarkastelee, miten kollektiivinen reflektio tukee organisaation oppimista strategiatyössä. Tutkimus tehtiin kolmessa suomalaisessa sote-organisaatiossa ja perustui kyselyaineistoon esihenkilöiltä ja johdolta. Tulosten mukaan yhteinen reflektio vahvistaa oppimista, yhteistä ymmärrystä ja strategista kehittämistä. Reflektio todettiin keskeiseksi tekijäksi, joka auttaa organisaatioita sopeutumaan muutoksiin ja kehittämään toimintaansa jatkuvasti. (Korin & Liikamaa, 2023.)

Kaiken kaikkiaan opetusvastaanotto Osmo tarjosi oivalluksen siitä, että yhteisöllisyys, viestintä ja moniammatillisuus eivät ole vain käsitteitä – ne ovat käytännön taitoja, joita harjoitellaan yhdessä tekemällä. Kokemus jätti positiivisen jäljen ja vahvisti haluamme kehittää omaa osaamistamme yhteistyön ja asiakkaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen suuntaan.

---

Kirjoittajat:

Wilma Bruun, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Nuutinen, lehtori, YTM, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Savonia-ammattikorkeakoulu

Milja Pöllänen, sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

ChatGTP 2025. OpenAI. GPT-5. Käytetty kielentarkistukseen, lokakuu 2025. https://chatgpt.com/c/6901e376-5bd8-8325-88f4-38f542767b71.

Pekonen, E. & Nuutinen, U. 2025. Rakenteellinen yhteisöllisyyteen ja viestintään vaikuttava työ. Opetusmateriaali. Aloita tästä. Savonia ammattikorkeakoulu.

Pekonen, E. 2025. Rakenteellinen sosiaalityö ja työmuodot eri asiakasryhmille. Powerpoint-diat. Rakenteellinen sosiaalialan työ ja työmuodot. Savonia ammattikorkeakoulu 22.9.2025.

Pohjois-Savon hyvinvointialue 2025. Opetusvastaanotto Osmo. Verkkojulkaisu. Päivitetty 13.5.2025. https://pshyvinvointialue.fi/opetusvastaanottoosmo. Viitattu 28.10.2025.

Korin, H. & Liikamaa, K. 2023. Organisaation oppiminen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatiossa. Kollektiivinen reflektio käytännön strategiatyössä. Hallinnon tutkimus 5/2023. 528–540. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/120781/88902. Viitattu 11.11.2025.

Kianto, J. & Kunnila, S. 2025. Moniammatillisuuden hyödyt ja haasteet sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta. Opinnäytetyö. Kuntoutuksen ohjaaja. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502052360. Viitattu 11.11.2025.