Rikos ja riita-asioiden sovittelu mahdollistaa rikoksesta epäillyn ja uhrin kohtaamisen. Sovittelua ohjaa sovittelulaki (1015/2005). Sovittelutapaamisessa mukana ovat vapaaehtoistyötä tekevät sovittelijat sekä rikoksen tai riidan osapuolet. (Flinck 2013; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025.) Sovittelijalla tulee olla taito ja koulutus sovittelijana toimimiseen sekä muutoin soveltuvuus sovittelijan tehtävään. (Sovittelulaki 1015/2005, 2 luku 10 §; Flinck 2013.) Sovittelijat toimivat vapaa-ajallaan ja vapaaehtoistyössä.

Sovittelutoiminnassa digitaalisten työvälineiden käyttäminen on vielä melko vähäistä ja tietojärjestelmien kehittäminen vaihtelee. Digitalisaatiolla voitaisiin vastata yhteiskunnan digitoimintojen lisääntymiseen myös sovittelukontekstissa ja digitalisaatiolla voidaan saada hyötyä sovittelutoiminnan järjestämiseen. (Hakkarainen & Koulu 2023.)

Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapaaehtoistyössä toimivien rikos- ja riita-asioiden sovittelijoiden kokemus siitä, millaisiksi he kokivat tämänhetkisen digitaalisen osaamisen sekä millainen oli kokemus sovittelutoiminnan digitalisaation koulutuksesta ja perehdytyksestä. Lisäksi selvitettiin sovittelijoiden suhtautuminen sovittelutoiminnan digitalisaation lisääntymisestä. Aineisto kerättiin sovittelijoilta 26.5.2025-18.6.2025 välisenä aikana Webropol-kyselylomakkeen avulla ja kyselyyn osallistui yhteensä 166 vastaajaa. Tutkimuksen kaikkiin kysymyksiin ei ollut pakko vastata ja vastanneiden määrä vaihteli hieman kysymyskohtaisesti.

Suomessa on kansalaisilla vahva digiosaaminen – sovittelijoilla on riittävä digiosaaminen

Sovittelutoiminnassa noudatetaan viranomaisia koskevaa ohjeistusta asiakirjojen osalta ja siten myös sovittelijoiden hallussa olevien asiakirjojen käsittelystä säädetään julkisuuslaissa (621/1999 1 luku 4 §). Sovittelijat ovat vaitiolovelvollisia sekä sovittelun, että asiakirjojen osalta, kuten viranomaisen palveluksessa tehtävää hoidettaessa (Sovittelulaki 1015/2005 3 luku 20 §; Julkisuuslaki 621/1999 6 luku 23 §). Sovittelutoiminnassa tulee suhtautua huolellisesti asiakirjojen käsittelyyn ja tietoturvallisella sähköisen tietojärjestelmän tai sovelluksen avulla pystyttäisiin parhaiten vastaamaan tämän päivän vaatimuksiin.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV 2023) mukaan suomalaisten digiosaaminen on hyvällä tasolla. Opinnäytetyön tulosten mukaan enemmistö sovittelijoista (n=149) koki digitaitonsa riittäviksi jokapäiväisessä arjessa ja suurin osa (n=154) koki digitaidot riittäviksi sovittelutoiminnassa.

Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvästä digiosaamisesta huolimatta kehittämiskohteita havaitaan. Kyselyssä kysyttiin mikä lisäisi halukkuutta käyttämään sovittelutoiminnassa enemmän digipalveluja ja tähän vastanneita oli 147 sovittelijaa. Vastanneista lähes puolet (n=65) koki sovittelun digitoiminnan lisäämisen edellytykseksi sovittelun digiperehdytyksen tai -koulutuksen. Kysyttäessä mistä asioista koettiin tarvitsevan lisäopetusta tai perehdytystä, oli vastanneita 125 sovittelijaa. Lisäkoulutuksen tarpeen tietoturva-asioissa tunnisti noin kolmannes (n=40) sovittelijaa. Sovittelijoiden yleinen osaaminen oli hyvällä tasolla, mutta osaamisen varmistaminen ja digiperehdytys tulee huomioida sovittelun näkökulma huomioiden. Digiosaamiseen ja tietoturvaan liittyvää osaamisen varmistusta sekä perehdytystä tarvitaan hyvistä taidoista huolimatta.

Vapaaehtoistyöntekijöiden ja erityisesti rikos- ja riita-asioiden sovittelijoiden digitaitoja ja asennetta digitalisaatiota kohtaan ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että sovittelijoiden asenne lisääntyvää digitalisaatiota kohtaan oli myönteinen. Lähes puolet (n=77) sovittelijoista olisi valmis ottamaan käyttöönsä SOPU-tietojärjestelmän ja lähes puolet (n=70) vastanneista halusi saada siitä lisää tietoa. Opinnäytetyön tulosten mukaan sovittelijoilla oli pääosin myönteinen asenne digitalisaation uutta kohtaan.

Digitalisaation kehittäminen jatkuvana toimintana

Digiosaaminen vahvistaa myönteistä asennetta digitalisaatiota kohtaan. Vastaajia oli yhteensä 147 kysyttäessä mikä lisäisi halukkuutta sovittelun digipalvelujen lisäämiseen ja vastanneista neljäsosa (n=37) toivoi sovittelutoimintaan digimentoria. Tulokset täydentävät aiempaa tutkimusta osoittamalla, että digituen merkitystä lisää vertaistuki, jolloin opastajan ja opastettavan yhteinen asian tunteminen voi vahvistaa ymmärrystä (Kuusisto, Merisalo, Kääriäinen, Hänninen, Karhinen, Korpela, Pajula, Pihlajamaa, Taipale & Wilska 2022). Digituen kehittämisen tulisi olla jatkuvaa, sillä myös digitalisaatio ja teknologia kehittyy vauhdilla. Sovittelussa tulee huomioida digiosaamisen tarpeen ylläpitäminen sovittelun erikoispiirteet ja -tarpeet huomioiden ja sovittelukontekstin ymmärtävä digimentoritoiminta hyödyttäisi perehdytyksessä ja koulutuksessa.

Jatkossa hyödyttäisi huomioida digitalisaatioon liittyvä perehdyttäminen ja osaamisen ylläpitäminen yhtenä osa-alueena sovittelutoiminnassa. Digikehittämistä tulisi tehdä yhteistyössä digitalisaatiota käyttävien sovittelijoiden kanssa. Vaikka osaaminen on vahvaa, kannattaa huomioida myös heikommin osaavien tarpeet. Digitalisaatiota tarvitaan enenevässä määrin eri arjen tilanteissa, eikä taitavia sovittelun osaajia kannata jättää digitalisaation kehittämisen ulkopuolelle.

Artikkeli liittyy Hattusen YAMK-opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukseen Sovittelijat SOPUun, jossa selvitettiin sovittelijoiden digiosaamisen tilannekuva ja kokemus sovittelun digikoulutuksesta sekä perehdytyksestä ja suhtautuminen sovittelutoiminnan digitalisaation lisääntymiseen.

---

Kirjoittajat

Katja Hattunen, opiskelija, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

---

Lähteet

Digi- ja väestötietovirasto DVV 2023. Digitaitoraportti 2023: Digi ensin, mutta ei yksin. https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digitaitoraportti_2023_saavutettava.pdf/4d2f74b1-0baf-a06a-f28e-954bb8df491d/Digitaitoraportti_2023_saavutettava.pdf?t=1702556379736.

Flinck, Aune 2013. Rakennamme sovintoa – Opas rikosten ja riitojen sovitteluun. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-623-6.

Hakkarainen & Koulu 2023. Digitaalisten työvälineiden käyttö sovittelun laadun tukena. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:29. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-767-2.

Kuusisto, Olli, Merisalo, Maria, Kääriäinen, Jukka, Hänninen, Riitta, Karhinen, Joonas, Korpela, Viivi, Pajula, Laura, Pihlajamaa, Olli, Taipale, Sakari & Wilska, Terhi-Anna 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja julkaisutoiminnan julkaisusarja 2022:10. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-182-7.

Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005. Sovittelulaki. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/1015.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999. Julkisuuslaki. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/621.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Mitä sovittelu tarkoittaa?. https://thl.fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/rikos-ja-riita-asioiden-sovittelu/mita-sovittelu-tarkoittaa-.