Huumausaineiden käyttö on Suomessa lisääntynyt merkittävästi, vuonna 2022 jo 29 % aikuisista oli kokeillut huumausaineita, mikä on viisinkertainen määrä 1990-luvun alkuun verrattuna. Käyttö on yleisintä 25–34-vuotiailla, joista lähes puolet (47 %) on kokeillut huumeita. Huumeongelmat: Käypä hoito -suositus 2022.)

Erityisesti stimulanttipäihteiden käyttö on kasvanut ja on jätevesitutkimusten mukaan paikoin mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Synteettiset stimulantit, kuten alfa-PVP, muodostavat keskeisen ajankohtaisen haasteen Suomessa. Haasteena on, ettei stimulanttikäyttöhäiriöön ole toistaiseksi vakiintunutta lääkkeellistä hoitoa Suomessa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)

Artikkeli pohjautuu Sara Sarpolan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön, jossa kirjallisuuskatsauksella kartoitettiin aikaisempaa tutkimustietoa stimulanttikäyttöhäiriön lääkehoidosta. Tulokset tarjoavat tietoa lääkehoidon mahdollisuuksista stimulanttikäyttöhäiriöiden hoidossa.

Päihteiden käytön haasteet näkyvät myös Pohjois-Savossa

Päihteiden ja huumausaineiden käyttö sekä niihin liittyvät haasteet näkyvät myös Pohjois-Savossa. Hyvinvoinnin ongelmat heijastuvat maakunnan sairastavuusindekseihin, joiden perusteella Pohjois-Savo kuuluu maan haastavimpiin alueisiin. Tämän tilanteen parantamiseksi käynnistettiin Mieliteko-kehitysohjelma (2021–2030), jonka tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja osallisuutta sekä vähentää päihdemyönteisyyttä. Mieliteko 2.0 -kokonaisuus sisältää useita osahankkeita, joista Yhdessä osallisiksi -ryhmähankkeen päätoteuttajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on edistää työttömien ja muussa haavoittuvassa asemassa olevien 16–64-vuotiaiden pohjoissavolaisten hyvinvointia, tukea heidän arjen voimavarojaan sekä vahvistaa työllistymis- ja opiskeluvalmiuksia ryhmätoiminnan avulla. (Mieliteko 2021–2030.) Yhdessä osallisiksi -hanke toimii opinnäytetyön toimeksiantajana.

Yhdessä osallisiksi -hankkeen osallistujien elämäntilanteet voivat olla haastavia ja monisyisiä, ja päihteiden käyttö voi osaltaan heikentää heidän hyvinvointiaan ja arjen voimavarojaan. Jotta hankkeessa voidaan tukea osallistujia heidän omilla poluillaan eteenpäin, tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä sekä päihteiden käytön hoitomahdollisuuksista. Vaikka hankkeen painopiste on ennaltaehkäisevässä ja hyvinvointia edistävässä toiminnassa, riittävä tieto mahdollistaa tuen oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen kohdentamisen ilman keskittymistä varsinaiseen korjaavaan hoitoon.

Kirjallisuuskatsauksen toteutus

Opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena PCC-menetelmää hyödyntäen. Aineisto haettiin PubMed- ja CINAHL-tietokannoista, ja mukaan valittiin kriteerien perusteella 9 tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin kuvailevasti kokonaiskuvan muodostamiseksi tutkituista lääkkeistä, kohderyhmistä, tutkimusasetelmista ja tuloksista. (Peters ym. 2015.)

Mitä lääkkeitä ja asiakasryhmiä on tutkittu

Stimulanttikäyttöhäiriön lääkkeellistä hoitoa koskeva tutkimus keskittyy pääasiassa psykostimulanttipohjaisiin agonistihoitoihin, kuten lisdeksamfetamiiniin, dekstroamfetamiiniin ja metyylifenidaattiin. Agonistihoito tarkoittaa lääkinnällistä hoitomuotoa, jossa potilaalle annetaan ainetta, joka aktivoi samoja aivoreseptoreita kuin riippuvuutta aiheuttava päihde, mutta kontrolloidusti ja yleensä miedommalla vaikutuksella.

Stimulanttien lääkehoitoa on tutkittu useimmiten henkilöillä, joilla on useita samanaikaisia päihdehäiriöitä tai jotka ovat jo kiinnittyneet päihdehoitoon, esimerkiksi opioidikorvaushoitoon. Pelkkää stimulanttikäyttöhäiriötä sairastavia ilman muuta hoitokontaktia koskevaa tutkimusta on vähän, mikä heikentää tulosten yleistettävyyttä. Lisäksi tutkimusasetelmien heterogeenisyys vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä.

Lääkehoidolla voi olla myös muita vaikutuksia, jotka eivät näy välittömästi ensisijaisissa mittareissa. Muutokset esimerkiksi arjen hallinnassa, elämänlaadussa ja palveluihin kiinnittymisessä voivat olla kliinisesti merkittäviä.

ADHD lääkkeenä käytetty lisdeksamfetamiini lupaavin vaihtoehto

Lisdeksamfetamiini, joka on pitkävaikutteinen keskushermostoa stimuloiva lääkeaine, jota käytetään ADHD:n (tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö) hoitoon, nousee esiin yhtenä lupaavimmista tutkituista lääkeaineista stimulanttikäyttöhäiriön hoidossa. Väestöpohjaisessa rekisteritutkimuksessa sen käyttö oli yhteydessä pienempään kuolleisuuden ja sairaalahoitojen riskiin amfetamiini- tai metamfetamiiniriippuvuudessa (Hartikainen ym. 2023), mikä viittaa mahdollisiin merkittäviin hyötyihin kliinisessä arjessa.

Satunnaistetuissa tutkimuksissa tulokset ovat kuitenkin olleet vaihtelevia. Vaikka joissakin tutkimuksissa on havaittu viitteitä käyttöpäivien ja käyttöhalun vähenemisestä, vaikutukset varsinaiseen stimulanttien käyttöön eivät ole olleet johdonmukaisia (Siefried ym. 2020; Ezard ym. 2025). Tämä viittaa siihen, että hoidon vaikuttavuutta olisi perusteltua tarkastella laajemmin kuin pelkän käytön vähenemisen näkökulmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi muutokset käyttöhalussa, toimintakyvyssä ja arjen hallinnassa, elämänlaadussa, psyykkisessä voinnissa sekä palveluihin kiinnittymisessä.

Lisäksi näyttää siltä, että lääkehoidon vaikutukset kytkeytyvät vahvasti hoidon kokonaisuuteen. Ilman riittävää psykososiaalista tukea pelkkä lääkehoito ei välttämättä riitä vastaamaan stimulanttikäyttöhäiriön monimuotoisiin taustatekijöihin.

Kohti kokonaisvaltaisempaa hoitoa stimulanttikayttöhäiriössä

Lääkkeellinen hoito ei näyttäydy yksiselitteisenä ratkaisuna stimulanttipäihteiden käytön lopettamiseen. Sen rooli näyttää pikemminkin asettuvan osaksi laajempaa hoitokokonaisuutta. Vaikka täydellistä päihteettömyyttä ei aina saavuteta, käyttöhalun lievittyminen ja hoitoon sitoutumisen vahvistuminen voivat olla kliinisesti merkittäviä muutoksia (Siefried ym. 2020; Palis ym. 2021).

Päihde- ja mielenterveystyössä keskeisiä tavoitteita ovat haittojen vähentäminen, toimintakyvyn tukeminen ja hoidon jatkuvuus. Tässä viitekehyksessä agonistipohjainen hoitomalli voi toimia yhtenä osana kokonaisuutta. Sen on todettu tukevan erityisesti hoitoon sitoutumista silloin, kun hoito on potilaslähtöistä ja kytkeytyy muuhun päihdehoitoon (Palis ym. 2021; Sharafi ym. 2024; Stauffer ym. 2022).

Kehittämiskohteita

Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousevat hoidon saavutettavuus ja yksilöllisyys. Lääkkeellinen hoito voi tukea hoitoon kiinnittymistä, mutta sen rinnalle tarvitaan psykososiaalista tukea, matalan kynnyksen palveluita sekä selkeitä ja toimivia hoitopolkuja, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata ja hoidon vaikuttavuutta parantaa.

Päihteiden käytön lisääntyminen kasvattaa palvelutarvetta, mutta hoitojärjestelmä ei pysy mukana. Hajanaiset käytännöt heikentävät hoitoon pääsyä, katkaisevat hoitopolkuja ja lisäävät riskiä jäädä palveluiden ulkopuolelle. Tämä korostaa kiireellistä tarvetta kehittää vaikuttavia ja saavutettavia hoitomuotoja. #MasterSchool #YAMK

---

Kirjoittajat

Sara Sarpola, Mielenterveys ja päihdetyön kehittäjä (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, Yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tanja Moilanen, TtT, projektipäällikkö, Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Ezard, N., Clifford, B., Siefried, K. J., Ali, R., Dunlop, A., McKetin, R., Bruno, R., Carr, A., Ward, J., Farrell, M., Graham, R., Haber, P., Lubman, D., Donoghoe, M. W., Olsen, N., Baker, A., Hall, M., Arunogiri, S., Lintzeris, N., & Gill, A. 2025. Lisdexamfetamine in the treatment of methamphetamine dependence: A randomised, placebo‐controlled trial. Addiction, 120(7), 1345–1359. https://doi-org.ezproxy.savonia.fi/10.1111/add.16730.

Hartikainen M, Taipale H, Tanskanen A, Mittendorfer-Rutz E, Lähteenvuo M, Tiihonen J. Association of Pharmacological Treatments and Hospitalization and Death in Individuals With Amphetamine Use Disorders in a Swedish Nationwide Cohort of 13 965 Patients. JAMA Psychiatry. Jan 1;80(1):31-39. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2022.3788.

Huumeongelmat. Käypä hoito- suositus 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Verkkojulkaisu. https://www.kaypahoito.fi/hoi50041#K1.

Palis, H., Marchand, K., Peachey, GS., Westfall, J., Lock, K., MacDonald, S., Jun, J., Bojanczyk-Shibata, A., Harrison, S., Marsh, DC., Schechter, MT. & Oviedo-Joekes, E. 2021. Exploring the effectiveness of dextroamphetamine for the treatment of stimulant use disorder: a qualitative study with patients receiving injectable opioid agonist treatment. Subst Abuse Treat Prev Policy. Sep 16;16(1):68. doi: 10.1186/s13011-021–00399–2

Palis, H., Marchand, K., Peachey, GS., Westfall, J., Lock, K., MacDonald, S., Jun, J., Bojanczyk-Shibata, A., Harrison, S., Marsh, DC., Schechter, MT. & Oviedo-Joekes, E. 2021. Exploring the effectiveness of dextroamphetamine for the treatment of stimulant use disorder: a qualitative study with patients receiving injectable opioid agonist treatment. Subst Abuse Treat Prev Policy. Sep 16;16(1):68. doi: 10.1186/s13011-021–00399–2

Peters, M., Godfrey, C., Khalil, H., McInerney, P., Parker, D. & Soares, C.2015. Guidance for con-ducting systematic scoping reviews. International Journal of Evidence-Based Healthcare 13(3) 141–146. DOI: 10.1097/XEB.0000000000000050.

Siefried, KJ., Acheson, LS., Lintzeris, N. & Ezard N. 2020. Pharmacological Treatment of Methamphetamine/Amphetamine Dependence: A Systematic Review. CNS Drugs. (4):337–365. doi: 10.1007/s40263-020-00711-x. PMID: 32185696; PMCID: PMC7125061

Stauffer, C., Samson, S., Hickok, A., Hoffman, W. & Batki, S. 2022. Intranasal Oxytocin for Stimulant Use Disorder Among Male Veterans Enrolled in an Opioid Treatment Program: A Randomized Controlled Trial. Front Psychiatry. 12:804997. doi: 10.3389/fpsyt.2021.804997.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Tutkimustuloksia. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia.