C-hepatiitti on yleinen veriteitse tarttuva virusinfektio, joka on usein pitkään oireeton. Hoitamattomana infektio voi johtaa vakaviin maksasairauksiin ja ennenaikaiseen kuolemaan (WHO 2018). Maailmanlaajuisesti kymmenet miljoonat ihmiset kantavat virusta tietämättään, ja myös Suomessa C-hepatiittitartuntoja todetaan vuosittain runsaasti, erityisesti nuorilla aikuisilla (Sotkanet 2025).

Nykyisin C-hepatiitti on kuitenkin parannettavissa erittäin tehokkaalla suun kautta otettavalla tablettihoidolla, mikä korostaa varhaisen tunnistamisen ja hoitoon ohjaamisen merkitystä (THL 2019).

Tavoitteena eliminoida C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä

Maailman terveysjärjestö WHO (2016) on luokitellut C-hepatiitin merkittäväksi globaaliksi terveysuhaksi ja asettanut tavoitteeksi sen eliminoinnin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on diagnosoida 90 % viruksen kantajista ja hoitaa heistä 80 %.

Myös Suomi on sitoutunut samaan tavoitteeseen tiukemmalla aikataululla, vuoteen 2027 mennessä (STM 2016). Alkuvuodesta 2025 käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteinen kansallinen C-hepatiitin eliminointiohjelma osana pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa (THL 2025; Valtioneuvosto 2023).

Eliminaation tavoitteena on ehkäistä uusien C-hepatiittitartuntojen syntymistä sekä vähentää sairauden aiheuttamia terveyshaittoja, sairastavuutta ja kuolleisuutta. Samalla pyritään hillitsemään C-hepatiitin hoidosta aiheutuvia terveydenhuollon kustannuksia (THL 2025).

Tablettihoidolla saavutetaan merkittävää edistystä

C-hepatiitin hoidossa on viime vuosina saavutettu merkittävää edistystä. Nykyisin käytössä olevat erittäin tehokkaat ja hyvin siedetyt suun kautta otettavat tablettihoidot mahdollistavat hoidon laajemmalle potilasjoukolle kuin aiemmin. Hoito vähentää tehokkaasti virusta kantavien määrää yhteisössä ja tukee uusien tartuntojen ehkäisyä (Martinello ym. 2023, 1085–1086).

Vaikka C-hepatiitin tablettihoito on Suomessa käytössä ja erittäin vaikuttavaa, se ei ole vielä riittävän laajasti tunnettu eikä systemaattisesti hyödynnetty. Terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattilaisten tiedon ja osaamisen lisääminen on keskeistä, jotta hoitoa voidaan käyttää tehokkaasti ja C-hepatiitin eliminointitavoitteet voidaan saavuttaa.

Terveydenhuollon opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittäminen

Hannele Ronkainen (2025) perehtyi YAMK-opinnäytetyössään C-hepatiitin tablettihoidon toteutukseen ja laati C-hepatiitin tablettihoitoa koskevan opiskelumateriaalin terveydenhuollon opettajien, opiskelijoiden ja ammattilaisten käyttöön. Opetusmateriaalin tavoitteena on vahvistaa hoitohenkilökunnan osaamista siten, että he pystyvät edistämään C-hepatiitin eliminaatiotavoitteita hallitsemalla ajantasaisen tablettihoidon, hoitopolun käytännön toteutuksen sekä potilaan hoitoon sitoutumisen tukemisen.

Laadittu opetusmateriaali tarjoaa ajantasaisen ja tutkimusperustaisen kokonaiskuvan C-hepatiitista globaalina terveysongelmana ja osana virushepatiitteja. Se kattaa tartuntatavat, ehkäisyn, diagnostiikan sekä erot taudinkulussa ja hoitomahdollisuuksissa (THL 2019; Duodecim 2021; Kauppinen 2022). Materiaalissa kuvataan C-hepatiitin hoidon kehittyminen aikaisemmista interferoni- ja ribaviriinipohjaisista hoidoista nykyisiin tehokkaisiin ja hyvin siedettyihin tablettihoitoihin sekä niiden käytännön toteutusta ja vaikuttavuutta (Färkkilä 2014; THL 2019; Anttila 2024.). Lisäksi käsitellään kansallisia suosituksia, hoitopolkuja sekä testauksen ja varhaisen hoidon merkitystä hoidon jalkauttamisessa käytäntöön (THL 2019).

Opetusmateriaali korostaa hoitajan keskeistä roolia potilaan kohtaamisessa, hoitoon ohjaamisessa ja hoitoon sitoutumisen tukemisessa sekä läheisten ohjauksessa. Keskiössä ovat ammattitaitoinen, ei-tuomitseva ja yksilöllinen ohjaus sekä hoitohenkilökunnan toiminnan merkitys hoidon onnistumiselle (Phillips ym. 2020; Bonnier Business Forum 2020,12; Seppänen-Lång 2022).

Sairaanhoitajalla keskeinen rooli hoidon onnistumisessa

Jatkossa C-hepatiitin hoito pyritään aloittamaan mahdollisimman lähellä tartunnan toteamista. Laajasti tarjottava testaus ja hoito perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa ja vankiloissa nopeuttavat hoitoon pääsyä ja tukevat C-hepatiitin eliminointitavoitteita (THL 2019; WHO 2022). Tämä edellyttää, että sairaanhoitajilla eri toimintayksiköissä on ajantasainen tieto ja osaaminen C-hepatiitin tablettihoidosta.

Sairaanhoitajalla on keskeinen rooli potilaan valmentamisessa tablettihoitoon, hoidon käytännön toteutuksessa sekä hoitoon sitoutumisen tukemisessa. Tutkimusten mukaan sairaanhoitajan antama ohjaus lisää potilaiden tietoisuutta sairaudesta, hoidosta ja seurannasta sekä edistää myönteistä hoitosuhdetta erityisesti haavoittuvissa ryhmissä, joissa matalan kynnyksen palvelut sekä hoitohenkilökunnan ammattitaito ja asenne vaikuttavat merkittävästi hoitotuloksiin (Bonnier Business Forum 2020,12; Tyler ym. 2014; THL 2019; Phillips ym. 2020).

Potilaan motivaatio sekä ymmärrys hoidon kestosta, toteutuksesta ja seurannasta ovat keskeisiä tekijöitä lääkehoidon onnistumisessa ja kroonisen infektion paranemisessa (Färkkilä 1997). Yksilöllinen ohjaus, riittävä aika hoitoon valmentamiseen sekä käytännönläheinen tieto lääkehoidosta ja paranemisesta tukevat hoitoon hakeutumista ja sitoutumista sekä parantavat hoitokokemuksia (Bonnier Business Forum 2020,12; Williams ym. 2021; Heard ym. 2021).

Hoitajan rooliin kuuluu lisäksi elämäntapaohjauksen antaminen, hoitomyöntyvyyden tukeminen sekä potilaan lähipiirin huomioiminen hoidon kokonaisuudessa. Potilaan sitoutumisella lääkkeen käyttöön on ratkaiseva merkitys hoidon onnistumisen kannalta.

Hoitopolku edellyttää toimintamallin määrittämistä yksikössä

C-hepatiitin hoitopolun toteuttaminen edellyttää, että jokainen hoitoa tarjoava yksikkö määrittelee oman toimintamallinsa WHO:n ja THL:n suositusten pohjalta. Lääkehoitoa antavassa yksikössä tulee olla C-hepatiittiin perehtynyt moniammatillinen työpari, johon kuuluu lääkäri ja sairaanhoitaja (THL 2019).

Hoitopolun keskeisenä tavoitteena on tehdä diagnostiikasta ja hoidosta mahdollisimman sujuvaa ja saavutettavaa, jotta vakavat maksasairaudet ja uusintatartunnat voidaan ehkäistä. Tätä tukee uusien diagnostisten menetelmien, kuten sormenpäästä tehtävien viruspikatestien, käyttöönotto, joka nopeuttaa hoitoon ohjautumista (THL 2019).

Hoidon toteutumisen suurin haaste on viruksen kantajien tavoittaminen. Tämän vuoksi C-hepatiittia koskevaa tietoisuutta tulee lisätä, jotta tehokas hoito voidaan kohdentaa riittävän kattavasti. Moniammatillinen työryhmä, johon lääkärin ja hoitajan lisäksi kuuluvat psykologi ja sosiaalityöntekijä, tukee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden hoitoa (THL 2019).

C-hepatiittiin ja huumeiden käyttöön liittyy edelleen häpeää ja stigmaa. Potilaiden arvostava ja kunnioittava kohtaaminen kaikissa hoidon vaiheissa on keskeistä hoitoon sitoutumisen ja hoidon onnistumisen kannalta (Seppänen-Lång 2022).

Päätelmät

C-hepatiitin eliminointitavoitteet ovat saavutettavissa, kun tehokas tablettihoito, matalan kynnyksen testaus ja toimivat hoitopolut yhdistetään osaavaan ja sitoutuneeseen hoitohenkilökuntaan. Sairaanhoitajilla on keskeinen rooli infektion tunnistamisessa, hoidon käynnistämisessä, toteutuksessa ja hoitoon sitoutumisen tukemisessa.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on siksi tärkeää varmistaa ajantasainen osaaminen C-hepatiitin hoidosta ja ennaltaehkäisevästä terveysneuvonnasta, sillä riittävä koulutus tukee sekä potilaiden paranemista että C-hepatiitin eliminaatiota, inhimillisen kärsimyksen vähentämistä ja terveydenhuollon kustannusten hallintaa.

---

Kirjoittajat:

Hannele Ronkainen, Sairaanhoitaja YAMK, Mielenterveys- ja päihdetyönkehittäjä, Savonia ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, Yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Anttila V.-J. 2024. Maksatulehdus (hepatiitti) aikuisilla. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00451

Bonnier Business Forum. 2020. C-hepatiitin hoito on helppoa ja kustannustehokasta uusilla lääkkeillä. Hoiva & Terveys. https://hoivajaterveys.fi/c-hepatiitin-hoito-on-helppoa-ja-kustannustehokasta-uusilla-laakkeilla/

Färkkilä M. 1997. Kroonisen C-hepatiitin hoito ja hoitoon sitoutuminen. Duodecim 113 (18), 1765–1772.

Färkkilä M. 2014. C-hepatiitin hoidon kehitys. Duodecim 130(6), 573–580.

Heard S, Fitzgerald L. & Wigginton B. 2021. Engagement and retention in hepatitis C care: A qualitative study. BMC Public Health 21. https://doi.org/10.1186/s12889-021-10487-3

Kauppinen H, 2022. C-hepatiitti yleistyy nuorilla, mutta hoitoon liittyy ennakkoluuloja. Terveydenhuolto; Suomen Lääkärilehti, 77, e33021. https://www.laakarilehti.fi/e33021

Martinello M, Solomon S. S, Terrault N. A. & Dore, G. J. 2023. Hepatitis C. The Lancet 402(10407), 1085–1096. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(23)01320-X

Phillips A, Madden A & Hopwood M. 2020. Stigma and hepatitis C: A review of impacts and interventions. Journal of Viral Hepatitis 27(7), 678–689. https://doi.org/10.1111/jvh.13281

Ronkainen H. 2025. C-hepatiitin tablettihoito: Opetusmateriaali terveydenhuollon opiskelijoille ja ammattilaisille. Savonia-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838393

Seppänen-Lång U. 2022. Ruiskuhuumeita käyttävien kokemuksia C-hepatiitin hoidosta terveysneuvontapisteissä. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Pro gradu-tutkielma. PDF-dokumentti. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/656be674-b2c9-402e-a987-e0f3e27bdcc4/content

Sotkanet. 2025. C-hepatiitti-infektioita (kaikki tartuntatavat yhteensä) / 100 000 asukasta (ind. 3172) https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/3172?utm_source=chatgpt.com

STM. 2016. Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019. STM:n raportteja ja muistioita 2016:63. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3845

THL. 2019. Kansallinen C-hepatiitin hoitopolku: Maksasairauden hoidosta infektion eliminaatioon. THL. https://www.julkari.fi

THL.2025. Hepatiitti C:n eliminointi – miksi nyt ja mitä on suunnitteilla? Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet; Infektiotaudit ja rokotukset. https://blogi.thl.fi/hepatiitti-cn-eliminointi-miksi-nyt-ja-mita-on-suunnitteilla/

Tyler D , Kreiner D. & Thompson R. 2014. Nurse-led interventions and adherence in hepatitis C treatment. Journal of Clinical Nursing 23 (15–16), 2189–2197. https://doi.org/10.1111/jocn.12455

Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Williams B, Ward M. & Jorgensen C. 2021. Patient education and adherence in hepatitis C care. Patient Education and Counseling 104(9), 2232–2239. https://doi.org/10.1016/j.pec.2021.02.012

WHO. 2016. Access to hepatitis C treatment. https://www.who.int/health-topics/hepatitis/access-to-hepatitis-c-treatment-2016

WHO. 2018. Hepatitis C. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/hepatitis-c

WHO. 2022. Updated recommendations on simplified service delivery and diagnostics for hepatitis C infection. https://www.who.int/publications/i/item/9789240052697