Savonia-artikkeli Pro: Taide ja kulttuuri henkisen kriisinkestävyyden rakentajina – Taideteoksen muotoilu -kurssilla kokonaisturvallisuuden teema

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Henkinen kriisinkestävyys eli resilienssi on kyky selviytyä ja sopeutua vaikeissa elämäntilanteissa. Viime vuosina taiteen ja kulttuurin merkitys henkisen kriisinkestävyyden tukemisessa on noussut vahvasti esiin sekä kansallisessa että kansainvälisessä tutkimuksessa. Taide ja kulttuuri tarjoavat yksilöille ja yhteisöille keinoja käsitellä vaikeita tunteita, rakentaa toivoa ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Taiteen terapeuttiset ja neurobiologiset vaikutukset

Tutkimukset osoittavat, että taiteen tekeminen ja kokeminen aktivoivat aivojen alueita, jotka liittyvät tunteiden säätelyyn ja stressin hallintaan. Barnett ja Vasiu (2024) osoittivat, että sekä aktiivinen että passiivinen osallistuminen taiteeseen aktivoi medialisen prefrontaalisen aivokuoren ja amygdalan, jotka ovat keskeisiä tunteiden säätelyssä ja resilienssin rakentumisessa. Artikkelissa Psychology Today (Shimiaie, 2025) korostetaan, että taide tarjoaa ei-kielellisen kanavan tunteiden ilmaisulle ja auttaa yksilöitä käsittelemään vaikeita kokemuksia, kuten surua, pelkoa ja ahdistusta.

Kaksi nuorta poikaa makaa harmaalla sohvalla, kumpikin lukee kirjaa. Toinen poika pitää kirjaa kasvojensa yläpuolella, kun taas toinen lukee kirja rinnallaan. Etualalla on valkoinen tyyny, jossa on värikkäitä raitoja.

Taide kriisien ja trauman käsittelyssä

Stevenson ja Alzyoodin (2025) systemaattinen katsaus COVID-19-pandemian aikana osoitti, että sekä taideterapia että epämuodollinen taiteellinen toiminta tukivat aikuisten henkistä hyvinvointia eristyksen aikana. Taide auttoi prosessoimaan tunteita, vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja muuttamaan traumaattisia kokemuksia kasvun mahdollisuuksiksi. Art therapy on todettu tehokkaaksi menetelmäksi mm. masennuksen, ahdistuksen ja PTSD:n hoidossa (Nabirye, 2025).

Kulttuuri ja yhteisöllisyys resilienssin tukena

Kulttuuriosallistuminen, kuten musiikki, kirjallisuus, teatteri ja kuvataide, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja identiteettiä. KULTA ry:n (2024) lausunnossa liittyen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan todetaan, että kulttuuripalvelut ja kulttuuriperinnön vaaliminen ovat keskeisiä henkisen kriisinkestävyyden ja kansallisen resilienssin rakentamisessa. Yhteiset kulttuurikokemukset lisäävät osallisuutta, vahvistavat kansallista identiteettiä ja yhteisiä arvoja tukien näin myös maanpuolustustahtoa (Nato & European Union 2023). Euroopan komission raportti (2025) nostaa esiin kulttuurin, koulutuksen ja yhteisöllisyyden merkityksen henkisen kriisinkestävyyden ja turvallisuuden tunteen vahvistajana. Taiteen ja kulttuurin nähdään tukevan yhteiskunnallista koheesiota, identiteettiä ja demokratian arvoja, jotka ovat keskeisiä turvallisuuden ja resilienssin kannalta. Urwin, Foedit ja Krause (2025) näkevät tärkeänä, että NATO ja EU tukevat kulttuurisia ja taiteellisia ohjelmia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja identiteettiä.

Taidekasvatus ja toivon rakentaminen

Fosterin (2024) mukaan taidekasvatus on keskeinen voimavara kriisien aikakaudella. Taidekasvatus rohkaisee luovuuteen, kriittiseen ajatteluun ja utopioiden kehittämiseen, mikä auttaa yksilöitä ja yhteisöjä löytämään myönteisiä ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin

Taidekasvatus tukee lasten ja nuorten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja vahvistaa heidän kykyään käsitellä tulevaisuuden haasteita.

Taideteoksen muotoilulla henkistä hyvinvointia

Huikean hieno opiskelijaryhmä lähti miettimään kokonaisturvallisuuden ja taiteen yhteyttä inspiroivan opettajansa Sirpa Miettisen johdolla kevään 2025 Taideteoksen muotoilun kurssilla. Opiskelijoiden kanssa käytiin ensin läpi, mitä kokonaisturvallisuus tarkoittaa ja millainen on suomalainen kokonaisturvallisuuden malli. Tämän jälkeen alkoi taideteoksen luominen tavoitteena tehdä jotain sellaista, joka on itselle tai muille merkityksellistä, henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavaa.

Värikkäisiin perinteisiin vaatteisiin pukeutunut nainen kirjailee käsin eloisaa tekstiiliä, jossa on monimutkaisia kuvioita, käyttäen erivärisiä lankoja ja viitaten valmiiseen osaan.

Syntyi 10 toinen toistaan upeampaa ja koskettavampaa teosta ja tarinaa teosten taustalla. Pelko tuntui solmuna sydämessä, automaalaustapahtuma syvensi yhteenkuuluvuutta, Rauha-kissa antoi koskettaa itsenään ja rauhoittaa, Kiero savolainen -propagandapajassa päästiin miettimään konkreettisesti mediakriittisyyttä ja disinformaation vaikutuksia, ja upea valkoinen veistos oli turvallinen syli.

Tällä kurssilla mukanaolo kosketti. Oli etuoikeus olla osa tätä huikeaa joukkoa, osa näitä merkityksellisiä tarinoita. Onneksi kokonaisturvallisuus teemana jatkuu seuraavallakin kurssilla.


Kirjoittaja: Pia Viklund, hankejohtaja, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhanke, Savonia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Barnett, K. S., & Vasiu, F. (2024). How the arts heal: a review of the neural mechanisms behind the therapeutic effects of creative arts on mental and physical health. Frontiers in Behavioral Neuroscience, Frontiers | How the arts heal: a review of the neural mechanisms behind the therapeutic effects of creative arts on mental and physical health

European Commission. (2025). 2025 Strategic Foresight Report. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/strategic-foresight/2025-strategic-foresight-report_en

Foster, R. (2024). Taidekasvatus kriisien aikakaudella— toivon ja transformaation mahdollisuuksia. Kasvatustieteen päivät, 148507-Manuscript-366087-1-10-20241118.pdf

KULTA ry. (2024). Kulttuuri vahvistaa henkistä riisinkestävyyttämme. https://kulttuurijataide.fi/kulttuuri-vahvistaa-henkista-kriisinkestavyyttamme/

Nabirye, K. H. (2025). The Role of Art Therapy in Healing Mental Health Issues. Newport International Journal of Research in Medical Sciences, 6(1), 37-41. https://nijournals.org/wp-content/uploads/2025/02/NIJRMS-61-37-41-2025.pdf

NATO & European Union. (2023). Final Assessment Report: Resilience of Critical Infrastructure. https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_216631.htm

Shimiaie, J. (2025). The Power of Art in Mental Health. Psychology Today. https://www.psychologytoday.com/us/blog/an-interpersonal-lens/202501/the-power-of-art-in-mental-health

Stevenson, H., & Alzyood, M. (2025). Healing through art: a thematic synthesis within a quasi-systematic review of art’s impact on adult mental well-being during the COVID-19 pandemic. BMC Public Health, 25, Article 1641. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-025-22741-0

Urwin, E., Foedit, A., & Krause, K. (2025). Strengthening Democratic Resilience in a Changing European and Transatlantic Security Landscape. Geneva Graduate Institute. https://www.kofiannanfoundation.org/wp-content/uploads/2025/06/StrengtheningDemocraticResilience_Final.pdf