Teimme kevätlukukaudella ’25 opetuksen projektityön ensihoidon opetuksen kehittämiseksi. Projektin tavoitteena oli tukea opiskelijoiden itsenäistä opiskelua sekä mahdollistaa monipuolisempi, ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen. Työssä käsiteltiin kaikki ensihoidon opintojaksot, mutta pääpaino oli 2., 3. ja 4. lukuvuoden opintojaksoilla.

Suunnittelu

Ensihoidon opetuksen kehittämisprojektissa oli tarkoitus tehdä seuraavat vaiheet:

1. Analyysi opintojaksojen opetussuunnitelmista ja opetuksen sisällöstä. Analyysi tehtiin ensin yksittäisen opintojakson tasolla, jonka jälkeen opintojaksoja vertailtiin keskenään.

2. Opintojaksojen opittavan sisällön tunnistaminen ja luokittelu.

3. Opintojaksojen pedagoginen käsikirjoitus.

4. Opintojaksojen mallipohjan rakentaminen.

5. Opintojaksojen sisältöjen harmonisointi.

6. Sisältöjen tekemisen ohjeistus.

7. Sisällön tuottaminen (ja sen testaus) yksittäisellä opintojaksolla.

Todellisuus osoittautui laajemmaksi, kuin oli kaavailtu. Näin ollen kaikkia vaiheita ei tänä keväänä ehditty tekemään jokaisen opintojakson kohdalla. Aki Nousiaisen osalta projektityöhön aikaa oli varattu 140 tuntia.

Opintojaksojen analysointi, pedagoginen käsikirjoitus, mallipohjan rakentaminen ja sisältöjen harmonisointi

Opetuksen sisältö käytiin läpi 7 opintojakson osalta:

-Hoitotaidon ja ensihoidon perusteet (1. lv.),

-Hoitotaidon ja ensihoidon kliininen osaaminen (1. lv.),

-Perustason ensihoito 1 (2. lv.),

-Perustason ensihoito 2 (3. lv.),

-Hoitotason ensihoito 1 (3. lv.),

-Hoitotason ensihoito 2 (4. lv.) sekä

-Ensihoidon erityistilanteet ja osaamisen arviointi (4. lv.).

Opittava sisältö luokiteltiin sisältöihin Bloomin taksonomian mukaisen kognitiivisen osaamisen sekä psykomotorisen osaamisen osilta1. Kognitiivinen osaaminen jaettiin luokkiin 1(tietäminen) – 5 (arvioiminen). Psykomotorinen osaaminen jaettiin kolmeen luokkaan, jossa 1. tasolla opiskelija osaa tehdä toimenpiteen ohjetta seuraten, 2. tasolla opiskelija osaa tehdä toimenpiteen oikea-aikaisesti ja 3. osaaminen on osa luonnollista toimintaa. Osaamiskompetenssit määriteltiin ensihoitajan opetussuunnitelman2 sekä Ensihoito-oppaan perusteella3.

Pedagoginen käsikirjoitussuunnitelma ja Moodlen mallipohjan rakentaminen opintojaksoille Perustason ensihoito 1-2 sekä Hoitotason ensihoito 1-2 tehtiin yhteistyössä digipedatiimin kanssa. Opettajan näkökulmasta yhteistyö digipedatiimin kanssa oli tärkeässä roolissa. Pedagoginen käsikirjoitus tehtiin tämän projektin osalta opintojaksolle Perustason ensihoito 1, joka toteutettiin välillä 03.02.2025 – 09.05.2025. Myös Ensihoidon erityistilanteet ja osaamisen arviointi -opintojakson pedagogisen käsikirjoituksen laatiminen on aloitettu kyseisen opintojakson kehittämisen yhteydessä. Lopuille opintojaksoille käsikirjoitus tehdään niiden toteutuksen yhteydessä.

Edellisessä kappaleessa mainittujen opintojaksojen Moodle-kursseille määriteltiin yhteinen mallipohja, jonka myötä kurssialueet toimivat saman logiikan mukaan. Yhtenäistämisen tavoitteena oli sujuvoittaa opiskelijoiden oppimista. Opintojaksojen teoriaopetuksen, taitopajojen ja simulaatioiden sisällöt tarkasteltiin kootusti ja tarpeeton päällekkäisyys poistettiin. Opintojaksojen sisällöissä on edelleen samoja aiheita, mutta niiden osaamistavoitteet ovat erilaiset. Esimerkiksi elvytystä käsittelevässä opetuksessa osaamistavoitteet voivat olla elvytysprotokollan oppimisessa, elvytystilanteen johtamisessa tai elvytyksen erityistilanteissa (kuten vammapotilaan tai lapsen elvytys).

Opetussisällön tuottaminen ja testaus

Perustason ensihoito 1 ja Hoitotason ensihoito 1 opintojaksolla testattiin pakollisia välitenttejä, jotka opiskelijoiden oli suoritettava hyväksytysti edetäkseen opintojaksolla. Läpäisyrajat olivat 80 ja 100 prosenttia. Kysymykset tuotettiin ensihoidon ammattikirjallisuudesta. Pakollisten välitenttien tarkoituksena oli tukea opiskelijoiden oppimista jakamalla työmäärä tasaisemmin opintojakson sisällä sekä varmistaa, että opiskelijat sisäistävät oleellisimmat asiat. Välitentit sisälsivät monivalintakysymyksiä, jotka Moodle tarkasti automaattisesti.

Tekoälyä ei voinut hyödyntää ammattikirjallisuuteen perustuvien kysymysten laatimiseen, sillä ensihoidon ammattikirjallisuus oli sähköisenä lisenssin takana tai saatavana pelkästään paperisena. Toki tekoälyä pystyi hyödyntämään kysymysten ja vastausvaihtoehtojen oikoluvussa sekä kysymysten massasyötöissä.

Taitopaja- ja simulaatio-opetuksen toteutuksen pidimme ennallaan fyysisesti simulaatiokeskuksella toimivana. Taitopaja- ja simulaatio-opetusta on ensihoidon opinnoissa paljon – esimerkiksi Perustason ensihoito 1 opintojaksolla ensihoidosta aiheista yhdeksän kertaa, joiden lisäksi opetuskertoja on potilaan kliinisestä tutkimisesta sekä viestinnästä. Alla olevissa kappaleissa aihetta käsitellään ensihoidon opetuksen näkökulmasta. Uusina opetussisältöinä Perustason ensihoito 1 opintojaksolla testattiin korvaavia tehtäviä simulaatio- ja taitopajaopetukseen sekä seminaarityötä.

Korvaava tehtävä simulaatio- ja taitopajaopetukseen

Simulaatio- ja taitopajaopetus on pakollinen osa ensihoitajaopintoja. Opetukseen merkittävä haasteen tuo se, että opintojaksojen toteutus tapahtuu kerran lukuvuodessa. On täysin ymmärrettävää, että opiskelijat voivat olla estyneitä osallistumasta opetukseen sairauden takia. Ratkaisuna tähän haasteeseen Perustason ensihoito 1 opintojaksolla uutena opetussisältönä testattiin osaamisen todentamista videoimalla suoritus. Vaihtoehtoista mallia käytettiin korvaavana tehtävänä, jos opiskelija oli sairauden takia poissa.

Korvaavana tehtävänä käytettiin osaamisnäytön videointia, jossa opiskelija videoi kliinisen toimenpiteen suorituksensa (esimerkiksi taitopajoissa potilaan hengitystien varmistaminen supraglottisella välineellä). Simulaatioiden korvaavissa tehtävissä opiskelijalle kuvattiin lyhyesti potilaan keskeisimmät taustatiedot (ikä, perussairaudet, syy hätäpuhelun soittamiseen) sekä peruselintoimintoja kuvaavat vitaalimittaukset. Karkeasti yleistettynä opiskelijoita ohjeistettiin esittämään videolla:

– potilaan tutkiminen ensihoidon protokollan mukaisesti

– tarpeellisiksi katsomansa potilaalta kysytyt tarkentavat kysymykset

– potilaasta laadittu työdiagnoosi, jossa opiskelijan tuli yhdistää esitietojen ja löydösten tiedot ja niiden perusteella tehdä päätös hoitolinjasta

– potilaalle tarpeellisiksi katsomansa hoitotoimenpiteet, sekä niiltä odotetut vasteet ja niiden vasta-aiheet.

Korvaavien tehtävien palauttamiseksi Moodleen tehtiin palautusalue, joka avattiin vain niille opiskelijoille, jotka olivat poissa pakollisesta opetuksesta.

Seminaarityö

Uutena opetussisältönä testattiin myös ryhmissä tehtävää seminaarityötä. Seminaarityön osuudeksi opintojakson kokonaisarvosanasta määritettiin 20 %. Opiskelijat tekivät seminaarityön 5 hengen ryhmissä. Ryhmiä oli yhteensä kahdeksan. Seminaaripäivä sijoittui ajallisesti opintojakson puoleen väliin. Seminaarityössä oli yhteensä kahdeksan aihetta, joista jokaisesta ryhmien tuli laatia lyhyt kirjallinen työ sekä valmistautua pitämään suullinen esitys. Esityksen aihe arvottiin seminaaripäivänä. Suulliset esitykset opponoitiin. Opettaja antoi opiskelijoille palautetta suullisen ja kirjallisen työn perusteella.

Suullisen palautteen perusteella opiskelijat kokivat seminaarityön haastavana. Opettajalle kuormitusta aiheutti kirjallisten töiden tarkastaminen. Yhden työn läpikäymiseen meni arviolta 2-3 tuntia aikaa. Tämä aiheutti muutaman melko pitkän työpäivän, sillä 4. periodi oli muutenkin hyvin täynnä opetusta. Kehitysehdotuksena jatkoon olisi tehdä kirjallisesta palautuksesta tiiviimpi ja/tai laatia arvioinnin nopeuttamiseksi työkalu hyödyntäen lehtori Muuruvirran Excel -työkalua.

Ajankäytöstä

(Aki Nousiainen)

Kevätlukukaudella opetin pitkälti ensihoidon koulutusohjelmassa, niin projektityö meni osin limittäin opetusresurssien kanssa. Tämän projektin kannalta roolinani oli kokonaisuuden hallinta opintojaksojen sisältöjen läpikäymisessä, kompetenssitaulukon luomisessa sekä vastuuopettajana toimiminen Perustason ensihoito 1 opintojaksolla

Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta näin laajan projektin tekemiseen, aikaa meni kokonaisuuden hahmottamiseen. Suunnitteluvaiheeseen sekä opetussuunnitelman läpikäymiseen varattiin reilusti aikaa. Keskeisenä ajatuksena oli laatia suunnitelma kerralla niin hyväksi, ettei toteutusvaiheessa tarvitsisi erikseen miettiä toimintaa. Suunnitteluun käytin aikaa 11 tuntia. Opintojaksojen sisältöjen läpikäymiseen ja kompetenssitaulukon laatimiseen aikaa meni 23 tuntia.

Pedagogisen käsikirjoituksen laatimiseen Perustason ensihoito 1 -opintojakson osalta käytin aikaa 33 tuntia. Moodlen mallipohjan luomiseen aikaa meni aikaa 35 tuntia. Seminaarityön ja korvaavien tehtävien laatimiseen aikaa meni 34 tuntia

Oma huomioni välitenttikysymyksistä on, että laadukkaan ja haastavan monivalintakysymyksen laatimiseen kannatti varata tunti aikaa.

Mitä työllä saavutettiin

Opettajan näkökulmasta ensihoidon opetuksen sisältöjen hallinnointi on nyt paljon selkeämpää, kun – opetuksen sisältö on koottuna yhteen tiedostoon. Uudelle opettajalle opetuksen kokonaisuus hahmottuu paremmin.

Pedagoginen käsikirjoitus on hyvä työkalu opetuksen sisällön suunnitteluun. Työkalu laskee automaattisesti opiskelijoiden työmäärän, jonka perusteella opettajan on helpompi kohdistaa opetusresurssi opintojakson kannalta keskeisimpiin sisältöihin. Pedagogisen käsikirjoituksen pohjalta opintojaksojen sisällöstä oli helpompi siivota vähemmän oleelliset asiasisällöt pois.

Nyt yhden opintojakson havaintoihin perustuen vaativan seminaarityön järjestäminen opintojakson keskellä kannatti – opiskelijat suoriutuivat taitopajoista sekä simulaatioista todella hyvin. Simulaatioissa opiskelijat myös osasivat perustella tekemiään valintoja ensihoidon toimintaohjeisiin (Ensihoito-opas) sekä etevimmät myös patofysiologiaan nojaten.

Opiskelijoille on nyt tarjolla vaihtoehtoinen menetelmä oppimiseen. Allekirjoittaneen näkemyksen perusteella opiskelijoiden suoritukset itsevideoiduissa taitopaja- ja simulaatiosuoritteissa olivat hyviä. Ilman kunnollista aiheeseen perehtymistä opiskelijat eivät olisi päässeet yhtä hyvään suoritukseen.

---

Kirjoittajat

Aki Nousiainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Vesa Nyman, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anuliina Savolainen, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

1) Ruotsalainen Heidi, Immonen Kati & Kääriäinen Maria, 2023. Opiskelijan arviointi. Teoksessa Saaranen Terhi, Koivula Meeri, Mikkonen Kristina, Hemberg Jessica & Salminen Leena, Terveysalan opettajan käsikirja. 2023. Helsinki: Tietosanoma.

2) Savonia-ammattikorkeakoulu 2024. Ensihoitajan tutkinto-ohjelma, TE24 SP. TE24SP Ensihoitajan tutkinto-ohjelma | Opinto-opas, Savonia

3) Duodecim 2025. Ensihoito-opas. Ensihoito-opas – Duodecim