Johdanto

Väestömme ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samaan aikaan sote-alan työntekijöiden eläkepoistuma lisääntyy. Koulutuspaikkoja vaikuttaa olevan riittävästi, mutta alan houkuttelevuus on laskussa eivätkä alalle valmistuneet enää välttämättä sille jää, joten ala kärsii työvoimapulasta. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi on haasteellista monista syistä, sillä työvoimapula vaivaa myös muita länsimaita, eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen ei ole yksinkertaista ja kielitaidon puutekin on ongelma. Heikkenevä työvoimatilanne ja samanaikaisesti niukkeneva julkinen rahoitus pakottavat palvelujen tarjoajat etsimään muita ratkaisuja väestön palvelutarpeen tyydyttämiseksi.

Sosiaali- ja terveysala on muuttumassa myös teknologian kehittymisen myötä. Uusien digitaalisten työkalujen, tekoälyn, datan analysoinnin ja etähoidon ratkaisujen käyttöönotto muuttaa niin työskentelytapoja kuin potilashoidon käytäntöjä. Tulevaisuuden ikääntyvä väestö on jo tottuneempi digitaalisten palveluiden käyttäjä ja niukkenevien resurssien vuoksi digitaalisten palveluiden voidaan katsoa myös parantavan palvelutasoa pitkien välimatkojen maassamme. Tämä kehitys tuo mukanaan tarpeen päivittää alan osaamista, erityisesti teknologian hyödyntämisen ja digitaalisten työkalujen hallinnan osalta.

Koulutuksen rooli on keskeinen tässä prosessissa, sillä se valmistaa tulevia ammattilaisia kohtaamaan sekä nykyiset että tulevat teknologiaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Tässä artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeita teknologian kentällä sekä sitä, miten sosiaali- ja terveysalan koulutus voi vastata näihin tarpeisiin.

Teknologiaan liittyvät osaamistarpeet sotealalla

Teknologian hyödyntäminen sotealalla vaatii jatkuvaa koulutusta ja osaamisen päivittämistä. Erityisesti tekoälyn sovellukset voivat tuoda merkittäviä parannuksia hoitotyön tehokkuuteen ja potilasturvallisuuteen. Esimerkiksi tekoälypohjaiset diagnostiikkatyökalut voivat auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään tarkempia ja nopeampia diagnooseja. (Matheny, Israni, Ahmed, Whicher 2019.) Eri hyvinvointialueiden hankkeissa on jo todettu, että tekoälyä voidaan onnistuneesti hyödyntää sujuvoittamaan potilastyön arkea potilastietojärjestelmissä ja kirjaamisessa, mikä vähentää ammattilaisten kirjallisia töitä ja vapauttaa ammattilaisen aikaa hoitotyöhön (Kippo, Lehto & Suomalainen 2025).

Erilaisten etäpalveluiden käyttö on tullut jäädäkseen. Etävastaanotto ja chat-palvelut vähentävät fyysistä kasvokkaista kohtaamista, mutta helpottavat ja rikastuttavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden arkea. Tällä hetkellä alalla toimivista toisessa ääripäässä on teknologiaa suvereenisti osaavien ja käyttöön ottavien joukko ja toisessa varauksellisesti teknologian ja digipalveluiden käyttöön ottamiseen suhtautuva ja perustaidoiltaankin puutteellisten joukko. Asenne on yleisesti myönteinen, mutta uuden opetteluun varattuja resursseja on työssä niukasti. (Koivisto, Koroma & Ruusuvuori 2019.)

Ikääntyvien hoitotyö on fyysisesti raskasta ja vähenevällä henkilöstön määrällä tulisi pystyä tukemaan yhä suurenevaa joukkoa kotona pärjäämisessä. Tähän tarvitaan hoitotyöntekijöiltä paitsi tietoa käytettävissä olevista teknologisista apuvälineistä niin myös osaamista niiden käyttöön. (Valtatie & Erkkilä 2023.) Puutteellisten digitaitojen on kuvattu hidastavan niukasti resursoitua työtä ja vähentävän teknologian käyttöä ylipäätään (Oinas, Karhinen, Tammelin, Hirvonen, Hämäläinen & Taipale 2021).

Hautala ym. (2019) kuvaavat tutkimusartikkelissaan asiantuntijanäkemyksiä teknologian hyödyntämisestä tulevaisuudessa ensihoidon ei-kiireellisten tehtävien hoitamisessa. Tällä hetkellä ei-kiireelliset tehtävät työllistävät useita eri ammattiryhmiä ja siitä aiheutuu päällekkäistä työtä ja turhia kustannuksia. Erilaisten olemassa olevien ja kehitteillä olevien etämittareiden avulla potilaan tilaa voitaisiin seurata etänä tai esimerkiksi kotisairaanhoitajan avulla ilman ambulanssikäyntiä. Potilaan mittaustulosten ja muun saatavilla olevan datan yhdistäminen terveysammattilaisten käyttöön ja erilaisten tekoälysovellusten hyödyntäminen kiireellisyyden tunnistamisessa auttaisivat kohdentamaan palvelut oikein ja optimoimaan resurssien käyttöä. Nämä kuitenkin edellyttävät ammattilaisilta teknologian hyödyntämiseen liittyvää osaamista, moniammatillista toimivaa viestintää, toimivia yhteyksiä ja soveltuvia yhteensovitettuja teknologisia ratkaisuja.

Petteri Orpon hallituksen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2025) Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmä on keskustellut alkuvuodesta 2025 digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn mahdollisuuksista parantaa asiakkaiden palvelutarpeen ennakointia ja vahvistaa ennaltaehkäisyä. Ministerit ovat korostaneet, että teknologiaa ja kaikista ihmisistä kertyvää potilastietoa pitää voida hyödyntää entistä paremmin palvelutarpeen ennakoinnissa ja varhaisessa puuttumisessa sekä ennaltaehkäisyssä. Hallitus esittää kevään 2025 aikana lainsäädäntöön muutoksia, joilla tuetaan hyvinvointialueita teknologian hyödyntämisessä entistä tehokkaammin. Lakiuudistusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreeseen sote-palveluiden digitalisaatiota koskevaan suositukseen on koottu asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja ammattilaisten työtä tukevia ohjeita ja suosituksia. Suosituksessa linjataan, että digitaalisissa sote-palveluissa tulee taata selkeäkielisyys ja saavutettavuus ja asiakkaille täytyy taata jatkuva tuki digitaalisten palveluiden käyttämisessä. Iäkkäiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien digiosallisuutta tulee tukea sekä tunnistaa ja hallita digitalisaation vaikutukset sote-alan työssä. Koulutusta ja ammattilaisten osaamista tulee kehittää siten, että se vastaa digitalisoituvan sote-alan vaatimuksia. Lisäksi tulee panostaa uusien digitaalisten teknologioiden käyttöönoton onnistumiseen sote-ammattilaisten käytössä. (Kaihlanen ym. 2025.) Suomen hallituksen linjausten ja digitaalisia sote-palveluita koskevien suositusten mukaisesti Savonialla halutaan kehittää sote-alojen opetusta vastaamaan muuttuviin työelämätarpeisiin.

MIten teknologiaan liittyviä osaamistarpeita huomioidaan Savonialla?

Savonian hoitotyön opetuksessa, eri opintojaksoilla pyritään huomioimaan teknologian mahdollisuudet potilaiden ja asiakkaiden hoitotyössä. Opiskelijoille tuodaan teknologian käytön mahdollisuuksia esille niin teoriassa kuin käytännössä. Esimerkiksi gerontologisen hoitotyön opetuksessa on seminaari, jossa opiskelijat esittelevät erilaisia teknologisia ratkaisuja tukea ikääntyneiden eri toimintakyvyn osa-alueita sekä maailmalla olevia tulevaisuuden innovaatioita.

Hyödynnämme opetuksessa Savonian XR Centeriä, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan mm. lääkeautomaattiin, erilaisiin robotteihin, kuten esimerkiksi ruokailurobottiin ja muihin ikääntyneiden hoitotyössä hyödynnettäviin teknologisiin välineisiin. Olemme hyödyntäneet VR-teknologiaa erilaisten prosessien ja toimintojen harjoittelemisessa. Tästä esimerkkinä perioperatiivisen hoitotyön opetuksessa hyödynnettävä VR-ympäristö, jossa voidaan harjoitella leikkaussalissa anestesiasairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluvia toimintoja ja taitoja. Lääkehoidon opetuksessa käytössä on älylääkekaappeja sekä lääkkeen tunnistamisohjelma, joita käytetään myös työelämässä.

Kuva 1. VR Bioanalytiikan koulutuksessa

Bioanalyytikon työ on erikoisalasta riippumatta sidoksissa erilaisten laitteiden käyttöön, joten teknologian käyttö sinänsä on arkea. Laitekanta laboratorioluokissa on ajantasainen ja niitä käyttämällä opiskelijat saavat hyvät valmiudet harjoitteluihin ja edelleen työelämään. Tietojärjestelmien käyttöä laboratoriotutkimusprosessin hallinnassa harjoitellaan useiden isojen laboratorio-organisaatioidenkin käyttämällä Mylabin Myplus-laboratoriotietojärjestelmällä, josta Savonialla on oppilaitosversio. Uusien teknologioiden osalta bioanalytiikan ja diagnostiikan koulutukseen on kehitetty VR-ympäristöön sijoittuvat histologisen näyteprosessin vaiheiden ja mikroskoopin valaistuksen säädön harjoitukset virtuaalitodellisuudessa. Myös tekoälypohjaiset sovellukset ovat mukana käytettävissä laitteissa esim. solulaskennan menetelmissä ja yöpolygrafian tulkinnassa.

Fysioterapian tutkinto-ohjelmassa teknologioiden ja digitaalisuuden huomioiminen on lisääntynyt 2020-luvun taitteessa. Opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä syksyllä 2022 luotiin ensimmäinen fysioterapian teknologioihin ja sote-alan digitalisaatioon pohjautuva opintojakso Teknologia fysioterapiassa, jossa on 4 opintopistettä opintoja saavutettavuudesta, kuntoutuksen fysioterapian teknologioista, kuten robotiikasta, VR-teknologiasta ja pelillistämisen menetelmistä. Opintojaksolla opiskelijat testaavat erilaisia geneerisiä tekoälysovelluksia ja vertailevat niistä saatuja tietoja ja arvioivat tekoälyn hyödynnettävyyttä osana kuntoutusta. Lisäksi opintojaksolla käydään läpi ja harjoitellaan erilaisten potilastietojärjestelmien käyttöä ja rakenteista kirjaamista sekä opiskellaan etäterapian ja –kuntoutuksen periaatteita sekä harjoitellaan etävastaanoton järjestäminen. Opintojakso siirtyi nonstop –verkkototeutukseksi tammikuussa 2025 ja on tarjolla valtakunnallisesti ristiinopiskeluverkostoissa monialaisesti opiskeltavana.

Fysioterapiassa käytetään erilaisia mittaus- ja tutkimusteknologioita ja lääkinnällisiä laitteita, joiden käyttöä harjoitellaan eri opintojaksoilla asiayhteydessään. Muun muassa EMG- ja lihasvoimamittauksia harjoitellaan biomekaniikan opintojen yhteydessä ja terveydenedistämisen teemoissa käydään läpi erilaisia hyvinvointisovelluksia ja -mittareita, jotka tukevat terveellisiä elämäntapoja tai antavat tietoa esimerkiksi sykevälivaihtelusta. Soveltavan liikunnan, terapeuttisen harjoittelun ja ikääntyneiden fysioterapian yhteydessä hyödynnetään muun muassa pelillisiä liikuntalaattoja (MotoTiles). Opiskelijat hyödyntävät puhelimia tai tablettia esimerkiksi kävelyn ja juoksun tai muun liikkumisen analysoinnissa eri opintojaksoilla. Älylaitesovelluksissa voidaan hyödyntää tekoälyä ja erilaisia liikemalleja, jotka näyttävät ja laskevat voimavektoreita tai analysoivat hyppykorkeutta ja ponnistusvoimaa suhteessa mitattavan kehon mittasuhteisiin.

Useissa Savonian tutkinto-ohjelmissa koulutusta toteutetaan tutkintokoulutuksen lisäksi myös satelliittiryhmille tai koulutus järjestetään monimuotototeutuksena. Satelliittiryhmissä opiskellaan ensimmäinen vuosi avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoina kotipaikkakunniltaan käsin. Opetusta annetaan molemmissa teorian ja ohjauksen osalta verkkoneuvottelualusta Zoomia hyödyntäen, joten etätyöskentely etuineen ja haasteineen on opiskelijoiden arkea koulutuksen alkumetreiltä lähtien. Lisäksi simulaatio-oppimisessa voidaan hyödyntää laitteistoa, joka mahdollistaa etäsimulaatioiden pitämisen. Tämä mahdollistaa simulaatioharjoitusten pitämisen ilman, että osallistujat ovat paikan päällä kampuksella. Näin simulaatioharjoitteita voidaan järjestää opiskelijaryhmille aikaan ja paikkaan sitomatta ja etätyöskentely tulee tutuksi myös tätä kautta.

Johtopäätökset/pohdintaa

Tänä päivänä terveysalan opiskelijoiden teknologinen osaaminen on keskeinen tekijä potilasturvallisuuden ja hoidon laadun parantamisessa. Opetuksessa tulee painottaa käytännön harjoittelua, digitaalisten työkalujen hallintaa ja eettisiä kysymyksiä liittyen teknologian käyttöön. Lisäksi on tärkeää, että opetus pysyy ajantasaisena ja sisältää uusimmat teknologiset innovaatiot. Terveysalan opetuksessa huomioidaan teknologiaosaamistarpeet integroimalla digitalisaation ja teknologian käytön opetusta, mikä tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia nykyaikaisessa hoitotyössä.

Teknologia tuo terveysalan opetukseen myös haasteita, koska kehittyminen on nopeaa. Ajan tasalla pysyminen vaatii opettajilta jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Lisäksi teknologian käyttöönotto voi olla resurssien ja infrastruktuurin osalta haastavaa, kuten puutteelliset laitteistot tai ohjelmistot. Myös opettajien erilaiset taidot ja kokemustaso voivat vaikuttaa siihen, kuinka sujuvasti teknologia integroidaan opetukseen. Teknologian käyttö voi aiheuttaa myös pedagogisia haasteita, kuten sen varmistaminen, että digitaaliset työkalut tukevat oppimista ja eivät vain lisää monimutkaisuutta tai häiriöitä. Näitä haasteita on tärkeää tunnistaa ja pyrkiä ratkaisemaan esimerkiksi koulutuksen ja resurssien lisäämisen avulla.

Savoniassa jatketaan olemassa olevien teknologioiden, välineiden, laitteiden ja menetelmien käytön edistämistä sekä selvitetään käytössä olevia mahdollisuuksia esimerkiksi potilastietojärjestelmien tekoälymahdollisuuksista. Erilaisten lääkinnällisten laitteiden ja teknologioiden yhteisopetusta eri tutkinto-ohjelmien välillä kannattanee edistää hyödyntäen esimerkiksi kivun hoitoon liittyen laite-esittelijöiden vierailuja useiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille yhtäaikaisesti. Digitaalisuuden perusteita voisi lisätä jo perusopintohin (digihoitopolut) ja opetussuunnitelmauudistuksessa huomioida digitaaliset kompetenssit yhtenä sotealalle valmistuvan keskeisenä osaamisalueena. Yhteistyötä sovelluskehittäjien kanssa tulisi lisätä monialaisesti, jotta saadaan opetuksessa hyödynnettäviä uusia ympäristöjä. Työvoimapulaan vastaamisen selvitystä teknologisten sovellusten ja robotiikan avulla jatketaan.

Kuva 2. Apuvälinemessu Savonialla 6.5.2025

Tekoälyn nopea kehitys tuo merkittäviä mahdollisuuksia sekä uusia osaamistarpeita myös sosiaali- ja terveysalalle, missä se voi tukea päätöksentekoa, tiedonhallintaa, diagnostiikkaa ja yksilöllistä hoitoa. Savonian sote-koulutuksissa tekoälyä voitaisiin hyödyntää enemmänkin muun muassa älykkäiden simulaatioiden, oppimisanalytiikan ja päätöksenteon tukena. Hoitotyön opetuksessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi potilastilanteiden harjoittelua tekoälyohjatuissa oppimisympäristöissä. Bioanalytiikassa opiskelijat voivat perehtyä AI:n rooliin diagnostiikassa ja suurten tietomäärien tulkinnassa. Fysioterapian opetuksessa tekoälyä voidaan hyödyntää liikemallinnuksessa ja kuntoutumisen seurannassa.

Tulevaisuuden työelämässä sote-ammattilaisilta edellytetään perusymmärrystä tekoälyn toimintaperiaatteista, sen mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä eettisistä ja tietosuojakysymyksistä. Keskeisiä osaamisalueita ovat myös kriittinen ajattelu, kyky arvioida teknologian tuottamaa tietoa ja yhteistyö teknologiaosaajien kanssa. Savonia vahvistaa näitä valmiuksia osana digitaalisuuteen painottuvaa opetusta, jotta valmistuvat ammattilaiset pystyvät hyödyntämään tekoälyä turvallisesti, vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti osana muuttuvaa sote-kenttää.

Näillä toimilla lisäämme opiskelijoiden positiivista asennetta teknologiaan ja rohkeutta kokeilla erilaisia menetelmiä tulevassa työssä. Kun opiskelijat tutustuvat teknologian hyödyntämiseen jo opintojensa aikana, he todennäköisesti edistävät sen käyttöä myös työelämässä. Tällä menolla Savoniasta valmistuu teknologisesti osaavia sote-alan ammattilaisia!

Kirjoittajat:

Kirjoittajat:

Mirja Saukkonen, bioanalytiikan lehtori, Savonia-amk
Tanja Miettinen, hoitotyön lehtori, Savonia-amk
Tommi Kinnunen, hoitotyön lehtori, Savonia-amk
Kimmo Pakarinen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Ville Heiskanen, TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Antti Kotimaa, TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Saijamari Hiltunen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk

Lähteet:

Hautala, M., Ervasti, M., Pikkarainen, M., Reponen, J., Daavittila, I., Raatiniemi, L., Martikainen, M., Tuukkanen, J., & Korpelainen, J. (2019). Future connected health technology opportunities in non-urgent emergency care actions. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 11(1-2), 139–149. https://doi.org/10.23996/fjhw.70242

Kaihlanen A, Borodulin K, Kouvonen A, Kujala S, Rantanen T, Taipale S, Buchert U, Juujärvi S, Järveläinen E, Kainiemi E, Silvennoinen P, Simola S, Virtanen L & Heponiemi T. 2025. Ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatioon – näin tuet asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja ammattilaisten työtä. 5/2025. Päätösten tueksi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/151106

Kippo J, Lehto P & Suomalainen K. 2025. Kokeilut: Tekoäly sujuvoitti potilastyön arkea, vähensi kirjallisia töitä ja vapautti ammattilaisten aikaa hoitotyöhön. Kooste. Sitra. Julkaistu 9.5.2025. Saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/kokeilut-tekoaly-sujuvoitti-potilastyon-arkea-vahensi-kirjallisia-toita-ja-vapautti-ammattilaisten-aikaa-hoitotyohon/

Koivisto, T. A., Koroma, J., & Ruusuvuori, J. (2019). Professionals’ views of using technology and remote services in occupational health services. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 11(3), 183–197. https://doi.org/10.23996/fjhw.77370

Matheny, M., Israni,S., Ahmed, I., Whicher, D, (Editors). (2019). Artificial Intelligence in Health Care: The Hope, the Hype, the Promise, the Peril. NAM Special Publication. Washington DC. National Academy of Mendicine. https://nam.edu/wp-content/uploads/2021/07/4.3-AI-in-Health-Care-title-authors-summary.pdf

Oinas, T., Karhinen, J., Tammelin, M., Hirvonen, H., Hämäläinen, A. & Taipale, S. 2021. Teknologisten laitteiden ja sovellusten käyttö vanhustyössä Työn piirteiden ja yksilötekijöiden vaikutusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 86: 2. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041310334

Sosiaali- ja terveysministeriö 2025. Hallitus vauhdittaa digitaalisten ratkaisujen käyttöä hyvinvointialueilla sote-palvelujen ennakoinnin parantamiseksi. Tiedote. Saatavilla: https://stm.fi/-/hallitus-vauhdittaa-digitaalisten-ratkaisujen-kayttoa-hyvinvointialueilla-sote-palvelujen-ennakoinnin-parantamiseksi-1

Valtatie H. & Erkkilä M. 2023. Teknologia ikääntyneiden hoitotyössä – millaista osaamista tarvitaan? Gerontologia 2; 187-191. https://journal.fi/gerontologia/article/view/128885/79800