Savonia-artikkeli Pro: Tekoäly sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen kirjaamisessa
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Tekoäly on ollut keskeinen puheenaihe työelämässä viime vuosina. Sen tarjoamat mahdollisuudet on tunnistettu myös sosiaali- ja terveydenhuollossa (Heinäsenaho, Virtanen & Hyttinen 2025, 76) ja tekoälyn odotetaankin tulevaisuudessa olevan osa lähes kaikkea sosiaali- ja terveysalan palvelutoimintaa (Lähesmaa, Heinäsenaho, Äyräs-Blumberg & Laurén 2024).
Erityisesti kirjaamistyön automatisointiin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta ja sitä voidaankin pitää keskeisenä kehittämiskohteena. Tällä hetkellä merkittävä osa ammattilaisten työajasta kohdistuu kirjaamiseen (De Hoop & Neumuth 2021, 1085; Sosiaali- ja terveysministeriö 2024; Toscano ym. 2020, 3168) ja palvelutarpeen kasvaessa suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, korostuu entisestään tarve työn tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen (UNA 2025).
Ammattilaisten näkökulma on keskeinen, kun arvioidaan teknologian todellista hyötyä ja käyttöönoton edellytyksiä. Artikkeli pohjautuu Henna-Mari Kurosen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkastellaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tekoälyn käytöstä asiakastietojen kirjaamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Tehokkuutta ja työhyvinvointia
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkökulmasta tekoälyn käyttö tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti työn tehostamiseen ja ajansäästöön. Lisäksi sen koetaan parantavan kirjausten laatua, kattavuutta ja sisältöä sekä tukevan olennaisen tiedon löytämistä.
Tekoälyn mahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään työn tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen, vaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemuksissa korostuvat myös myönteiset vaikutukset koettuun työhyvinvointiin. Tekoälyn hyödyntäminen voi vähentää työn kuormittavuutta ja työuupumusta sekä lisätä työn mielekkyyttä. Ajan vapautuessa kirjaamisesta varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön, ammattilainen voi kohdentaa enemmän huomiota vuorovaikutukseen ja potilaan kohtaamiseen. Tämä voi puolestaan osaltaan parantaa hoidon laatua ja potilaskokemusta sekä vahvistaa potilaskeskeisyyttä.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että teknologian käyttöönotto ei automaattisesti vähennä kuormitusta. Uusien järjestelmien opettelu ja niiden integrointi osaksi arjen työnkulkuja voivat etenkin alkuvaiheessa lisätä työmäärää ja vaatia sopeutumista (Hassan & El-Ashry 2024, 5).
Haasteita ja huolenaiheita
Myönteisten kokemusten ja näkemysten rinnalla tekoälyn käyttöönottoon liittyy edelleen myös merkittäviä haasteita ja huolenaiheita. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksissä korostuvat erityisesti erilaiset eettiset, juridiset ja käytännön näkökulmat. Keskeisimpiä huolenaiheita ovat tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuus sekä vastuukysymykset.
Järjestelmien luotettavuus ja turvallisuus ovatkin keskeinen edellytys tekoälyn hyödyntämiselle käytännön työssä. Tekoälyn tuottamat kirjaukset edellyttävät aina kriittistä arviointia, sillä virheellinen tai puutteellinen tieto voi vaikuttaa hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Epäselvyys vastuunjaosta voi myös heikentää luottamusta ja vähentää järjestelmien käyttöhalukkuutta. Lisäksi ammattilaisten näkemyksissä korostuvat eettisyyteen ja läpinäkyvyyteen liittyvät kysymykset, joilla on myös keskeinen merkitys luottamuksen rakentumisessa.
Lopuksi
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tunnistavat tekoälyn hyödyntämisessä merkittävää potentiaalia asiakastietojen kirjaamisen tukena, mutta sen hyödyntämiseen liittyy edelleen moninaisia haasteita. Ammattilaisten näkökulmasta onnistunut käyttöönotto edellyttää riittävää tukea, osaamisen vahvistamista ja toimivia käytäntöjä. Ammattilaisten osallistaminen järjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen on keskeistä, jotta ratkaisut vastaavat käytännön työn tarpeita ja tukevat niiden hyväksyttävyyttä. Lisäksi tarvitaan selkeitä ohjeistuksia, sääntelyä ja vastuunjakoa.
Tekoälyn ei uskota korvaavan ammattilaista ja erityisesti on korostettu, että vuorovaikutuksen, empatian ja kliinisen harkinnan tulee edelleen säilyä ammattilaisten vastuulla (Blease ym. 2019, 3–4; Ghadiri ym. 2024, 8). Tekoäly voi kuitenkin merkittävästi muuttaa työn painopistettä kirjausten tuottamisesta niiden arviointiin ja validointiin. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovatkin tuoneet esiin huolta myös ammatillisten roolin ja työnkuvan muutoksista tekoälyn käytön yleistyessä. Ammattilaisten näkökulmasta kyse ei ole pelkästään teknologisesta muutoksesta, vaan laajemmasta muutoksesta työtavoissa, osaamisvaatimuksissa ja ammatillisessa roolissa. Tekoälyn onnistunut hyödyntäminen edellyttääkin teknologian ja inhimillisen asiantuntijuuden tasapainoista yhdistämistä.
Kirjoittajat
Henna-Mari Kuronen, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Blease, C., Kaptchuk, TJ., Bernstein, MH., Mandl, KD., Halamka, JD. & DesRoches, CM. 2019. Artificial intelligence and the future of primary care: exploratory qualitative study of UK general practitioners’ views. Journal of Medical Internet Research 21 (3): e12802. https://doi.org/10.2196/12802. Viitattu 28.4.2026.
De Hoop, T. & Neumuth, T. 2021. Evaluating electronic health record limitations and time expenditure in a German medical center. Applied Clinical Informatics 12 (05), 1082–1090. https://doi.org/10.1055/s-0041-1739519. Viitattu 28.4.2026.
Ghadiri, P., Yaffe, MJ., Adams, AM. & Abbasgholizadeh-Rahimi, S. 2024. Primary care physicians’ perceptions of artificial intelligence systems in the care of adolescents’ mental health. BMC Prim Care 25, 215. https://doi.org/10.1186/s12875-024-02417-1. Viitattu 28.4.2026.
Hassan, EA. & El-Ashry, AM. 2024. Leading with AI in critical care nursing: challenges, opportunities, and the human factor. BMC Nursing 23, 752. https://doi.org/10.1186/s12912-024-02363-4. Viitattu 28.4.2026.
Heinäsenaho, M., Virtanen T. & Hyttinen H. 2025. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuudet. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/166170/STM_2025_13_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 28.4.2026.
Lähesmaa, Heinäsenaho, Äyräs-Blumberg & Laurén 2024. Suunnitelma SOTE-tekoälyn hyödyntämisen ekosysteemistä. 14.6.2024. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2024/06/Tekoalyn_hyodyntaminen_sotessa_16062024.pdf. Viitattu 28.4.2026.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Selvitys kirjaamisen kuormittavuudesta ja hyötykäytöstä hyvinvointialueiden kokemana. Loppuraportti 3.12.2024. https://stm.fi/documents/1271139/198978037/3.12.2024+Selvitys+kirjaamisen+kuormittavuudesta+ja+hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4.pdf/94ade5a8-967a-3256-c8fe-0e9b1fc350c4/3.12.2024+Selvitys+kirjaamisen+kuormittavuudesta+ja+hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4.pdf?t=1733225262975. Viitattu 28.4.2026.
Toscano, F., O’Donnell, E., Broderick, JE., May, M., Tucker, P., Unruh, MA., Messina, G. & Casalino, LP. 2020. How physicians spend their work time: an ecological Momentary Assessment. Journal of General Internal Medicine 35, 3166–3172. https://doi.org/10.1007/s11606-020-06087-4. Viitattu 28.4.2026.
UNA 2025. Tekoälykehittämisen tilannekuva hyvinvointialueilla. https://unaoy.fi/materiaalit/tekoalykehittamisen-tilannekuva-hyvinvointialueilla/. Viitattu 28.4.2026.