Tekoälyn muodot

Tekoäly on nopeasti muuttuva sekä kehittyvä tietotekniikan ala, joka voi tarjota paljon uusia mahdollisuuksia asiantuntijatyöhön. Tekoäly jaetaan moneen osa-alueeseen, joita ovat muun muassa koneoppiminen, generatiivinen tekoäly sekä tekoälyagentit. Näistä koneoppiminen on mahdollistamassa nopeaa ja mukautuvaa oppimista. Koneoppiminen jaetaan edelleen useampiin osa-alueisiin, joista generatiivinen oppiminen on yksi osa-alue, jota generatiivinen tekoälymalli hyödyntää. Generatiivinen tekoäly kykenee ymmärtämään luonnollista kieltä, oppimaan käytetystä tiedosta ja datasta sekä tuottamaan uutta sisältöä, kuten kuvia tai tekstiä ja tiivistelmiä. Tekoälyagentit taas ovat suuria kielimalleja hyödyntäviä sovelluksia, jotka kykenevät toimimaan vielä monipuolisemmin, kuin generatiivisen tekoälyn työkalut. Ne mahdollistavat tehtävien teon ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja oppivat saadun palautteen avulla muokkaamaan toimintaansa sekä toimimaan tietyillä tavoilla.

Tekoäly insinööritoimistoissa

Tekoäly voi tarjota insinööritoimistoissa esiintyviin työtehtäviin jo monin tavoin tehostusta sekä hyötyjä. Insinööritoimistojen työtehtäviin kuuluu muun muassa suunnittelua, raportointia, viestintää ja tiedonhakua. Tekoälyn käyttö voi mahdollistaa hitaiden ja manuaalisten töiden tehostamisen. Esimerkiksi raportointiin kuuluu monesti paljon samojen asioiden kirjoittamista uudelleen, joten tekoälyä voi hyödyntää raporttipohjien luomiseen ja kirjoittaessa myös tekstin muotoiluun. Aikatauluhaasteissa, tekoäly voi auttaa ainakin muistilistojen tekemisessä tiettyjen tiedostojen, kuten työmaakokousten pöytäkirjojen pohjalta. Microsoft 365 Copilot voi tarjota hyötyjä edellämainittuihin tapauksiin, koska sillä on pääsy yrityksen tiedostoihin, joista se kykenee etsimään valmiita raportteja tai mitä tahansa muita tiedostoja. Lisäksi opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että ainakin raporttien vertailu sekä tiivistelmien teko onnistuu nopeasti Copilotin avulla, oli tarve sitten etsiä ristiriitaisuuksia kahdesta eri tiedostosta tai luoda tiivistelmä esimerkiksi hankesuunnitelman pohjalta. Tekoälyn käytössä on kuitenkin tärkeää huomioida alustan tietosuoja ja nimenomaan se, voiko sille syöttää tiedostoja, jotka sisältävät esimerkiksi asiakkaiden tai yrityksen tietoja. Mikäli käytössä on Microsoft 365 Copilot -lisenssi, kuten tässä opinnäytetyössä, voi sitä hyödyntää turvallisesti kaikkiin edellä mainittuihin tapauksiin. Kun taas ChatGPT:n ilmaisversio, jota työssä toisena alustana hyödynnettiin, ei kykene auttamaan yrityksen sisäisien tiedostojen haussa tai sisältöjen analysoinnissa tietosuojan takia. Työssä havaittiin, että ChatGPT on kuitenkin nopea apu esimerkiksi eri suunnitteluohjeiden tai määräyksien hakuun verkosta tai viestinnässä toimimalla monipuolisena kirjoitusavustajana, esimerkiksi pidempien sähköpostiviestien muotoilussa.

Tekoälyn käytön tavoitteet

Lyhyellä aikavälillä tekoälyn käyttöönotossa on tärkeää huomioida ainakin käyttötapaukset, mihin tekoälyä halutaan käyttää. Näitä voivat olla esimerkiksi edellämainitut raportointi, tiedonhaku tai viestintä. Lisäksi käyttäjien osaamiseen ja kouluttamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ei ole aivan yksinkertaista luoda kehotteista tarpeeksi tarkkoja, jotta tekoälyn käytöstä saisi parhaan hyödyn. Opinnäytetyössä tuli esiin kehotteiden muotoilun tärkeys, jotta tekoäly toimisi toivotulla tavalla ja sen hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta. Myös tekoälyn etiikka ja vastuullisuus sekä tietosuoja-asiat tulee ottaa huomioon, jo ennen tekoälyn käyttöönottoa.

Pitkällä aikavälillä tekoälyn käytön tavoitteena voisi olla tekoälyagenttien laajempi käyttöönotto. Tekoälyagenttien käytön myötä työstä on mahdollisuus karsia vieläkin enemmän hitaita, toisteisia ja manuaalisia tehtäviä. Niitä voisi hyödyntää ainakin suunnittelussa yksinkertaisimpiin suunnittelutehtäviin, yleisesti organisaatiossa tiedonlouhintaan sekä mahdollisesti myös päätöksentekoon. Huomioitava on, että ainakaan nykykehityksen mukaan ei vielä kannata luottaa tekoälyn päätöksentekoon, mutta sitä voi jo hyödyntää apuna, jolloin työtehtävät voisivat tehostua. Yhtenä tavoitteena voi olla myös räätälöityjen tekoälysovellusten, kuten yritystä varten luotujen Chatbottien ja tekoälyagenttien käyttöönotto, jolloin yritys saa juuri omaan käyttöön sopivan ja toimivan työkalun ja sitä kautta tehostettua työskentelyä ja mahdollisesti parannettua työn laatua.

Lisäksi tärkeimpänä tavoitteena yleisesti, on yrityksen tiedon sekä datan laadun ja järjestelmällisyyden parantaminen. Opinnäytetyössä havaittiin että laadukkaampi data auttaisi tekoälytyökaluja toimimaan paremmin ja tehostamaan työtä vieläkin enemmän. Kun tieto olisi järjestelmällistä ja laadukasta, olisi myös asiantuntijankin helpompi sitä analysoida ja hyödyntää. Tähän voisi saada apua myös räätälöidyn tekoälyagentin avulla, joka voisi tehdä tiedonlouhintaa automatisoidusti. Tekoäly kehittyy ja muuttuu koko ajan, joten kehityksessä on pysyttävä mukana ja teknologiaa on ymmärrettävä, jotta sitä pystyy hyödyntämään myös jatkossa.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan varmasti suuremmassakin roolissa asiantuntijatyössä. Tekoälyagentit voisivat esimerkiksi keskittyä vaikeampiinkin suunnittelutehtäviin tai sisällön tuottamiseen raporteissa tai jopa hoitaa kokonaan itsenäisesti joitakin tehtäviä. Näin ollen asiantuntijatyössä jäisi enemmän aikaa keskittyä mielekkäämpiin ja inhimillisempiin työn ydinasioihin. Joka tapauksessa tekoälyteknologia tulee muuttamaan tulevaisuuden asiantuntijatyötä, ainakin mahdollisesti poistamalla ja toisaalta taas lisäämällä joitakin työtehtäviä.

Tekoälyn kehitys haastaa koulutusta

Opinnäytetyössä ”Tekoälyn hyödyntäminen korjausrakentamiseen erikoistuneessa insinööritoimistossa” (Vauronen, 2025) nostetaan esille tunnistettuja tekoälyn käyttötapauksia ja kehityssuuntia, joita tulevaisuuden insinöörien tulisi osata käyttää. Tekoälyn käytön yleistyminen haastaa organisaatioita toimimaan tehokkaasti, mutta samalla ymmärtäen enenevissä määrin tietoturvan ja eettisyyden näkökulmat, joiden haasteet nousevat enenevissä määrin esiin.

Ammatillisen tekoälyn käytön varsinainen ensikosketus saadaan pääsääntöisesti korkeakouluissa, joissa tekoälyä aletaan käyttää todellisiin käyttötilanteisiin opiskelutilanteissa. Etenkin asiantuntijatyössä käyttäjän vastuu tekemästä työstään korostuu, jonka takia asiallinen, tietoturvallinen ja eettinen tekoälyn käyttö on välttämättömyys. Tekoälyn käytön yleistyminen haastaa korkeakoulut ottamaan tekoälytyökalut aktiivikäyttöön opetuksessa ja kehittämään opetusta suuntaan, jolla tekoälyn hyödyntämisen perusperiaatteet ovat tulevaisuuden asiantuntijoiden perustyökaluja. Tekoälyn käyttöä ja mahdollisuuksia ymmärtävät valmistuvat opiskelijat ovat avain menestyksekkäälle jatkokehitykselle tulevaisuudessa. Savonian rakennustekniikassa on otettu käyttöön Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ja tekoälyn käytön opetusta kehitetään jatkuvasti.

Kirjoittaja:

Assi Vauronen, opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jussi Hämäläinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

jussi.hamalainen@savonia.fi

Lähteet:

Vauronen A. 2025. Tekoälyn hyödyntäminen korjausrakentamiseen erikoistuneessa insinööritoimistossa. Opinnäytetyö. Rakennustekniikan koulutusohjelma. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018406 Viitattu 2.6.2025.