Vuoden 2023 alussa Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiatyön, jonka visiona on ”digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana”. Tavoitteena on uudistaa palveluita ja toimintaprosesseja digitalisaation keinoin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.) Terveydenhuollossa digitaalisten palvelujen käsitteistö on laaja ja osin päällekkäinen, mikä voi hämmentää sekä käyttäjiä että ammattilaisia. Termit kuten etäpalvelut, digipalvelut, sähköiset palvelut, etäasiointi ja etähoito sekoittuvat helposti toisiinsa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, 7.)

Terveydenhuollon etäpalveluilla tarkoitetaan telelääketieteen keinoin tarjottavia palveluita, joissa tutkimus, diagnostiikka, hoito ja seuranta tapahtuvat televiestintäjärjestelmää hyödyntäen, esimerkiksi videoyhteyttä tai puhelinta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015b). Etäpalvelut ovat reaaliaikaiseen vuorovaikutukseen perustuvaa digitaalista palvelua, jossa asiakasta palvelee aina ihminen, esimerkiksi asiantuntija tai palveluneuvoja (Valtionvarainministeriö 2015, 16).

Etäpalvelut uudistavat hoitokäytäntöjä tarjoamalla vuorovaikutusmahdollisuuksia ilman fyysistä läsnäoloa. Niitä hyödynnetään sekä ennaltaehkäisevässä että kliinisessä työssä ja ne vahvistavat asiakaslähtöisyyttä, tiedonhallintaa sekä ammattilaisten yhteistyötä. Etäpalvelut eivät korvaa perinteistä hoitoa, vaan täydentävät sitä osana laajempaa palvelukokonaisuutta, vaikuttaen koko terveydenhuollon palvelujärjestelmään. (Tulonen 2021, 13–14.) Kansainvälisesti etäpalvelut käsite tunnetaan telelääketieteen (telemedicine) ja etäterveyden (telehealth) käsitteinä.

Kettunen (2025) tarkasteli YAMK- opinnäytetyössään yksityiskohtaisemmin terveydenhuollon etäpalvelut -käsitteen merkitystä ja määritelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin Rodgersin evolutionaarisella käsiteanalyysi menetelmällä, missä hyödynnettiin aiempaa kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa sekä vakiintuneita käsitemääritelmiä.

Terveydenhuollon etäpalvelujen keskeiset ominaispiirteet, edellytykset ja seuraukset

Rodgersin mukaan käsitteen ominaispiirteiden tunnistaminen on käsiteanalyysin tärkein saavutus (Suhonen ym. 2017, 90). Näiden piirteiden selkiyttäminen parantaa ilmiön ymmärtämistä ja auttaa muodostamaan selkeämmän kuvan käsitteestä. Lisäksi käsiteanalyysin mukainen ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen tukee käsitteen tarkempaa määrittelyä (kuva 1) (Suhonen ym. 2017, 35).

Tutkimuksen mukaan terveydenhuollon etäpalveluilla on useita ominaispiirteitä, kuten teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, hyvä saatavuus ja saavutettavuus, ajansäästö, kustannustehokkuus, joustavuus ja käytön helppous. Etäpalveluiden joustavuus ja helppokäyttöisyys tekevät yhteydenpidosta sujuvampaa ja asiakaskokemuksesta positiivisempaa, koska palvelut ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan (Liljeqvist & Nyberg 2022, 27).

Tulosten mukaan etäpalveluiden onnistunut soveltaminen edellyttää kuitenkin tiettyjen ennakkoehtojen täyttymistä. Näihin kuuluvat selkeä tarve ja käyttötapaus, lainsäädännön ja ohjeistusten huomiointi, organisaatiomuutokset sekä henkilöstön ja asiakkaiden asenteet ja roolit. Organisaatioiden täytyisi suunnitella uusia työnkulkuja ja rooleja, jotka tukisivat etäpalveluiden toteuttamista ilman, että perinteisiä hoitokäytäntöjä rikotaan (Ikumapayi ym. 2022). Teknologian ja tietoturvan varmistaminen sekä asianmukaiset tilat, laitteet ja osaaminen ovat myös ennakkoehtoja, joiden tulee myös toteutua ennen kuin etäpalvelut voivat muodostua.

Tutkimuksen tulosten mukaan etäpalveluiden keskeisiä hyödyllisiä seurauksia ovat parantunut saavutettavuus, hoidon tehokkuuden ja jatkuvuuden lisääntyminen, asiakaskokemuksen ja omahoidon kehittyminen sekä teknologian ja diagnostiikan tuoma palvelujen laadun parantuminen. Etäpalvelut ovat parantaneet hoidon tehokkuutta ja jatkuvuutta. Digitalisaation ansiosta potilastiedot kulkevat sujuvasti asiantuntijoiden ja asiakkaiden välillä, mikä nopeuttaa hoitopäätöksiä ja parantaa hoidon laatua (Rajala ym. 2022, 420).

Etäpalveluiden hyödyistä huolimatta niihin liittyy myös erilaisia haasteita. Tutkimuksen mukaan teknologinen saavutettavuus ei ole itsestäänselvyys ja digitaalinen eriarvoisuus (digisyrjäytyminen) voi muodostua ongelmaksi erityisesti vähävaraisille sekä heille kenellä ovat puutteelliset digitaidot. Tietoturva ja yksityisyyden suoja ovat keskeisiä kysymyksiä, joiden varmistaminen on välttämätöntä potilastietojen turvallisen käsittelyn ja luottamuksellisen hoitosuhteen luomiseksi. Lisäksi vuorovaikutuksen ja hoitosuhteen laatu saattaa heikentyä, kun henkilökohtainen kohtaaminen jää pois. Myös resurssien hallinta ja palveluiden kuormitus voivat aiheuttaa haasteita, sillä etäpalveluiden kasvava suosio voi lisätä kysyntää ja tämä voi kuormittaa terveydenhuollon palvelujärjestelmää entisestään. Etäpalveluiden epätasainen jakautuminen voi johtaa siihen, että eniten apua tarvitsevat jäävät ilman riittävää tukea (Wijesooriya ym. 2020, 40).

Etäpalveluiden tulevaisuuden näkymät

Tutkimuksen mukaan etäpalveluilla on merkittävä potentiaali vastata nykypäivän terveydenhuollon haasteisiin parantamalla hoidon tehokkuutta, saavutettavuutta, resurssien hyödyntämistä ja suorituskykyä sekä vähentämällä kustannuksia ja helpottamalla palveluiden saatavuutta. Niiden kehittämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten yhteiskunnalliset haasteet, infrastruktuuri, lainsäädäntö, resurssien hallinta ja taloudelliset resurssit. Terveydenhuollon palvelut kehittyvät jatkuvasti, mikä edellyttää myös henkilöstön jatkuvaa kouluttautumista. Samalla uudet innovaatiot ja toimintamallit tuovat mukanaan uusia haasteita, jotka vaativat henkilöstön sopeutumista ja kehitysmyönteisyyttä. (Ikumapayi ym. 2022, 1356.)

Tulevaisuudessa onkin tärkeää jatkaa terveydenhuollon käsitteiden tarkastelua ja päivittämistä, sillä teknologian ja palvelumuotojen kehittyessä myös terminologia muuttuu. Ajantasainen käsitteistö on ratkaisevassa roolissa uusien digitaalisten ratkaisujen ja etäpalveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa. Ajantasaisella käsitteistöllä turvataan, että kaikki osapuolet ymmärtävät käsitteet yhdenmukaisesti. Kuten Boni ja Tieppo (2022, 24) toteavat, ”Telehealth is a dynamic concept that is likely to evolve over time.”

Kirjoittajat:

Jonna Kettunen, sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija, hyvinvointikoordinaattorin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, YTM, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ikumapayi, O., Kayode, J., Afolalu, S., Nnochiri, E., Olo-we, K. & Bodunde, O. 2022. Telehealth and Telemedicine – An Overview. Proceedings of the International Conference on Industrial Engineering and Operations Management Nsukka, Nigeria, 5 – 7 April 2022. IEOM Society International, 1347-1358. https://www.researchgate.net/publication/362004835_Telehealth_and_Telemedicine_-An_Overview. Viitattu 27.3.2025.

Kettunen, J 2025. Käsiteanalyysi terveydenhuollon etäpalveluista. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), hyvinvointikoordinaattori. Savonia -ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089897. Viitattu 14.4.2025.

Liljeqvist, T. & Nyberg, M. 2022. Aikuisten kokemuksia etäpalveluista terveysneuvonnan välineenä. Kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/143590/Liljeqvist_Nyberg.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 26.3.2025.

Rajala, V., Laukka, E., Virtanen, L., Heponiemi, T., Kanste, O. & Kaihlanen, A. 2022. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon etäpalveluiden mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja hoidossa COVID-19 aikana: Laadullinen haastattelututkimus. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 14 (4), 418-432. https://doi.org/10.23996/fjhw.120790. Viitattu 28.3.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia painottaa joustavuutta. Verkkojulkaisu. Päivitetty 1.12.2023. https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-digitalisaation-ja-tiedonhallinnan-strategia-painottaa-joustavuutta. Viitattu 12.6.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2015b. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista. PDF tiedosto. Julkaistu 28.10.2015. https://stm.fi/documents/1271139/1408010/STM_linjaus_terveydenhuollon_et%C3%A4palvelut.pdf/866357e6-f167-4357-bb30-fca6ad790360. Viitattu 10.9.2024.

Suhonen, R., Vaartio-Rajalin, H., Numminen, O., Lonkila, K-M. & Leino-Kilpi, H. 2017. Käsiteanalyysi- Harjoittelua eettisten ongelmien tarkasteluun. Turku: Turun yliopisto.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Yleisopas digitaalistensote-palvelujen kehittämiseen. Verkkojulkaisu. https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULYDSK?preview=/161037188/167754265/Yleisopas%20digitaalisten%20sote-palveluiden%20kehitt%C3%A4miseen%20v1.1.pdf. Viitattu 12.6.

Tulonen, S. 2021. Etänä annettavat terveydenhuollon palvelu toimintatapojen muuttajana. Terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä muuttuvan työn vaatimuksista digitalisaation esiinmarssissa. Pro gradututkielma. Hallintotiede. Lapin yliopisto. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64612/Tulonen_Suvi.pdf?isAllowed=y&sequence=1. Viitattu 10.9.2024.

Valtiovarainministeriö 2015. Etäpalvelujen käyttöönoton käsikirja. Verkkojulkaisu. https://vm.fi/documents/10623/360844/Et%C3%A4palvelujen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6noton+k%C3%A4sikirja/6644b47c-3b1f-4d80-9629-12d0e0a2b394. Viitattu 22.1.2025.

Wijesooriya, R., Mishra, V., Brand, P. & Rubin, B. 2020. COVID-19 and telehealth, education, and research adaptations. Paediatric Respiratory Reviews 35, 38–42. https://doi.org/10.1016/j.prrv.2020.06.009. Viitattu 27.3.2025.