Digimuutos, joka haastaa ja mahdollistaa

Digitalisaatio muuttaa hoitoa – mitä selvitettiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ravistelee digitaalinen murros. Verkkovastaanotot, mobiilisovellukset ja tekoälyratkaisut ovat arkipäivää, ja koronapandemia on vauhdittanut kehitystä (Kestilä, Jormanainen & Rissanen 2023). Digitalisaatiolla tavoitellaan parempaa hoitoon pääsyä, tehokkuutta ja kustannussäästöjä. STM:n strategia (2023) linjaa, että digitalisaatio on olennainen keino uudistaa sote-palveluja.

Tämä artikkeli perustuu Joona Oinosen ylemmän AMK-tutkielmaan Savoniassa, joka käsitteli neljää keskeistä digitaalista ratkaisua, etähoitoa, potilastietojärjestelmiä, mobiilisovelluksia ja tekoälyä. Työssä pohdittiin näiden mahdollisuuksia ja haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Nämä teknologiat edustavat digitaalisen murroksen ydintä ja muuttavat jo nyt hoitokäytäntöjä.

Tutkimuskysymyksenä työssä oli: Millaisia keskeisiä mahdollisuuksia ja haasteita valitut tietotekniset ratkaisut tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saavutettavuudelle ja potilasturvallisuudelle?

Teknologiat hoidon tukena – hyötyjä, haasteita ja eettisiä kysymyksiä

Digitaaliset ratkaisut muuttavat palvelujen toteutusta. Ne tuovat tehokkuuden ja saavutettavuuden lupausta. Videovastaanotto vie lääkärin luo pitkienkin matkojen päähän, ja tekoäly pystyy käsittelemään valtavia potilastietomääriä sekunneissa diagnostiikan tueksi (Esteva ym. 2019). Tutkimusten mukaan etäpalvelut parantavat hoidon saatavuutta ja madaltavat kynnystä hakeutua hoitoon (Powell ym. 2017). Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan digitalisoitu hoitopolku säästi perusterveydenhuollon kuluja keskimäärin 22,7 % verrattuna perinteiseen malliin (Dahlberg, Jukarainen, Kaartinen & Orre 2025).

Digimurros synnyttää kuitenkin jännitteitä. Pelkkä tekniikka ei riitä, jos ihminen on sivuroolissa. Potilastietojärjestelmiltä odotetaan sujuvaa tiedonkulkua, mutta käytännössä käyttöliittymät ovat usein vaikeita ja kirjaaminen vie paljon työaikaa (Vuokko, Mäkelä-Bengs, Hyppönen & Doupi 2015). Tietoturva- ja yksityisyyskysymykset koskettavat myös potilasturvallisuutta, suuri tietomurto voi heikentää luottamusta digitaalisiin palveluihin.

Mobiilisovellukset tarjoavat uuden kanavan terveyden seurantaan ja yhteydenpitoon, mutta kaikkia ne eivät palvele yhtä hyvin. Ikäihmiset ja digitaidoiltaan tai vähäisempiä valmiuksia omaavat henkilöt voivat jäädä ulkopuolelle (Powell ym. 2017). Tekoäly puolestaan auttaa esimerkiksi kuvantamisessa havaitsemaan piileviä muutoksia, mutta algoritmien läpinäkyvyys ja mahdolliset vinoumat herättävät eettisiä kysymyksiä (Neittaanmäki, Tuominen, Äyrämö & Vähäkainu 2019).

Teknologiat kytkeytyvät toisiinsa, etähoidon sujuvuus edellyttää luotettavia potilastietojärjestelmiä, ja tekoäly tarvitsee laadukasta dataa. Hyödyt toteutuvat, kun järjestelmät keskustelevat keskenään. Kirjallisuudessa korostetaan myös käyttäjälähtöisyyttä, palvelujen on oltava helppokäyttöisiä ja muutokset vaativat vahvaa johtamista (Powell ym. 2017). Henkilöstön koulutus sekä tietoturvan ja etiikan varmistaminen ovat välttämättömiä luottamuksen säilymiselle.

Digitalisaation seuraava askel – luottamus ja yhdenvertaisuus

Digitalisaation onnistuminen riippuu teknologiasta ja inhimillisyydestä. Digiratkaisut voivat demokratisoida terveyspalvelut, apu on saatavilla paikasta riippumatta. Automatisointi vapauttaa aikaa inhimilliselle hoivalle ja yhteen toimivat järjestelmät vähentävät virheitä ja parantavat hoidon laatua. Tekoäly voi tuoda läpimurtoja diagnostiikkaan ja hoidon kohdentamiseen valtavien tietomäärien avulla (Esteva ym. 2019). Hyvin käytettynä teknologia mahdollistaa yksilöllisemmän ja jatkuvamman hoidon.

Riskit on tunnistettava. Digitaalinen kuilu voi lisätä eriarvoisuutta, jos kaikilla ei ole mahdollisuuksia digipalveluihin. Uudet sovellukset ja järjestelmät tuovat haavoittuvuuksia, tietoturvaaukot, tekniset viat ja inhimilliset virheet eivät katoa. Luottamus on digitaalisen terveyden kulmakivi, ja se voi rapautua nopeasti, jos tietoja vuotaa tai tekoäly tekee vakavan virheen. Siksi uudet teknologiat on arvioitava kriittisesti ja eettisesti ennen käyttöönottoa.

Jatkossa tarvitaan tutkimusta ja kehitystä siitä, miten digijärjestelmät toimivat saumattomasti yhteen. Esimerkiksi tekoälyn integrointi potilastietojärjestelmiin voisi tehostaa hoidon suunnittelua ja resurssien kohdentamista, jos tieto on luotettavaa ja hyödynnettävissä. Kehityksen on edettävä ihmislähtöisesti, käyttäjien ääni on saatava kuuluviin ja digiosaamista on tuettava, jotta kukaan ei jää kelkasta. Tulevaisuuden sote-digitalisaatio voi luoda yhdenvertaisemman, tehokkaamman ja turvallisemman palvelujärjestelmän, mutta vain, jos teknologia ja ihminen pidetään tasapainossa.

---

Kirjoittajat:

Joona Oinonen, digitalisaation asiantuntija (YAMK) -opiskelija

Savonia-ammattikorkeakoulu

joona.oinonen@student.savonia.fi

Juha Peteri, lehtori

Savonia amk, Master School

Juha.peteri@savonia.fi

---

Lähteet:

Dahlberg, A., Jukarainen, S., Kaartinen, T. & Orre, P. 2025. Cost minimization analysis of digital-first healthcare pathways in primary care. NPJ Digital Medicine 8, 546. https://www.nature.com/articles/s41746-025-01937-z.pdf Viitattu 16.9.2025.

Esteva, A., Robicquet, A., Ramsundar, B., Kuleshov, V., DePristo, M., Chou, K. & Dean, J. 2019. A guide to deep learning in healthcare. Nature Medicine 25(1), 24–29. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30617335/ Viitattu 10.9.2025.

Kestilä, L., Jormanainen, V. & Rissanen, P. 2023. Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palve-luihin ja talouteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140880/Viikko%2049-2021%20-%20Koronaepidemian%20vaikutukset%20hyvinvointiin%20palveluihin%20ja%20talouteen.pdf?sequence=65&isAllowed=y Viitattu 8.10.2025

Neittaanmäki, P. & Kaasalainen, K. 2018. Sote-toimintojen tehostaminen IT:n avulla – kehittämispo-tentiaali ja toimenpideohjelma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_59204 Viitattu 9.10.2025

Neittaanmäki, P., Tuominen, H., Äyrämö, S. & Vähäkainu, P. 2019. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_63324 Viitattu 10.10.2025

Powell, R. E., Henstenburg, J. M., Cooper, G., Hollander, J. E. & Rising, K. L. 2017. Patient perceptions of telehealth primary care video visits. Annals of Family Medicine 15(3), 225–229. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28483887/ Viitattu 10.10.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Helsinki: STM. Viitattu 10.10.2025

Vuokko, R. Mäkelä-Bengs, P. Hyppönen, H., Doupi, P. 2015. Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta. FinJeHeW, 7(2–3), 175–181. https://journal.fi/finjehew/article/view/50902 Viitattu: 10.10.2025