Työpajatoiminta on lakisääteinen osa ammatillista koulutuskenttää, ja se tarjoaa alle 29-vuotiaille virallisen ja joustavan oppimisympäristön tutkinnon osien suorittamiseen (Nuorisolaki 1285/2016; Oppivelvollisuuslaki 1214/2020). Hallitusohjelmassa 2023–2027 vahvistettu työpajatoiminta ei ole ainoastaan väylä koulutukseen ja työelämään, vaan sen ydintehtävänä on tukea nuoren itsenäistymistä, kasvua ja yhteiskunnallista osallisuutta. Valmennuksen ja opinnollistamisen kautta työpajat turvaavat polun ammatilliseen osaamiseen samalla, kun ne vahvistavat nuoren elämänhallintaa ja kykyä rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Tämä artikkeli pohjautuu Puskalan (2026) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Vaasan kaupungin ylläpitämän toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen (Vamia) työpajaoppimisympäristö Pajala vaikuttaa oppivelvollisten opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja hyvinvointiin. Opinnäytetyössä kartoitettiin opiskelijoiden yksilöllisiä kokemuksia laadullisen haastattelututkimuksen avulla ja analysoitiin aineisto teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin.

Työpaja vaihtoehtoisena oppimisympäristönä

Oppivelvollisuuden laajentaminen on lisännyt tarvetta kehittää oppimisympäristöjä, jotka huomioivat opiskelijoiden moninaiset tarpeet ja tukevat heidän hyvinvointiaan. Kaikki nuoret eivät kiinnity perinteiseen, teoriapainotteiseen opetukseen, ja osalle koulussa käyminen voi muodostua kuormittavaksi. Tutkimusten mukaan vaihtoehtoiset ja toiminnalliset oppimisympäristöt tukevat opiskelijoiden jaksamista, motivaatiota ja opintoihin kiinnittymistä erityisesti silloin, kun perinteinen opetus koetaan haastavaksi (Widlund ym. 2021).

Lainsäädännöllisesti työpajatoiminta vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla nuorisolain (1285/2016) ja oppivelvollisuuslain (1214/2020) mukaisen virallisen väylän suorittaa opintoja yksilöllisesti. Hallitusohjelman 2023–2027 linjaus vahvistaa työpajojen asemaa osana ammatillista koulutuskenttää ja mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen joustavasti valmennusyhteisössä (Riipinen ym. 2023, 5–6). Toiminnan ytimessä on tavoitteellinen yksilö ja työvalmennus, joka edistää nuoren elämänhallintaa, kasvua ja yhteiskunnallista osallisuutta (Nuorisolaki 1285/2016).

Käytännön tasolla työpajat tarjoavat turvallisen oppimisympäristön, jossa tutkinnon osia suoritetaan opinnollistamisen kautta. Tämä toimintamalli on erityisen merkityksellinen nuorille, jotka etsivät omaa ammatillista suuntaansa tai tarvitsevat vahvempaa tukea opintojen loppuun saattamiseen ja työelämään siirtymiseen (Riipinen ym. 2023, 4–5). Henkilökohtaisen valmennussuunnitelman ja ammatillisen ohjauksen avulla työpajatoiminta muodostaa kokonaisvaltaisen lähipalvelun, joka ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa nuoren ammatillista identiteettiä (Riipinen ym. 2023, 4–6).

Pajala toiminnallisena oppimisympäristönä Vamiassa

Pajala on Opetushallituksen rahoittaman Tulevaisuuden tukena hankkeen tuloksena Vamiaan perustettu työpajamuotoinen oppimisympäristö. Se on kehitetty vastaamaan oppivelvollisuuden laajentumisen mukanaan tuomaan tarpeeseen tukea opiskelijoita, joille perinteinen ja teoriapainotteinen opetus ei tarjoa riittäviä edellytyksiä opintoihin kiinnittymiseen. Toiminta on suunnattu erityisesti tekniikasta kiinnostuneille nuorille ja perustuu käytännönläheiseen tekemiseen, kuten mopojen ja pienkoneiden huoltamiseen, korjaamiseen ja entisöintiin. Työskentely tapahtuu pienryhmissä ja opettajien ohjauksessa, mikä mahdollistaa yksilöllisen tuen ja rauhallisen oppimisympäristön.

Pajalan tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla oppimisympäristö, jossa omia vahvuuksia voi hyödyntää perinteistä kouluympäristöä vapaammin. Samalla työpaja mahdollistaa tutustumisen eri alojen opetukseen ja auttaa löytämään yksilöllisiä ratkaisuja haasteisiin, joita opiskelijat kohtaavat erityisesti teoreettisessa opetuksessa.

Hyvinvointi rakentuu turvallisessa arjessa

Puskalan (2026) tulosten perusteella Pajala näyttäytyy ympäristönä, jossa opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Keskeisiä hyvinvointia tukevia tekijöitä olivat turvallinen ilmapiiri, stressin väheneminen sekä arjen rytmin ja jaksamisen vahvistuminen. Aiemman tutkimuksen mukaan turvallinen ja hyväksyvä oppimisympäristö on merkittävä psyykkistä hyvinvointia suojaava tekijä, erityisesti siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle (Widlund ym. 2021).

Toiminnallisuus vahvistaa opiskelumotivaatiota

Toiminnallisen oppimisen on todettu lisäävän opiskelumotivaatiota ja vähentävän stressiä verrattuna perinteiseen luokkaopetukseen (Kallio 2025; Lynch ym. 2022). Myös Puskalan (2026) tutkimuksessa opiskelumotivaation vahvistuminen nousi keskeiseksi havainnoksi. Konkreettiset työtehtävät ja käytännönläheinen oppiminen tarjosivat opiskelijoille onnistumisen kokemuksia ja vahvistivat itseluottamusta. Samalla toiminnallinen tekeminen auttoi opiskelijoita tunnistamaan omia kiinnostuksen kohteitaan ja kirkastamaan ammatillista suuntaansa.

Opettajien rooli hyvinvoinnin ja motivaation tukena

Puskalan (2026) tutkimuksen mukaan opiskelijat korostivat opettajien ja ohjaajien roolia keskeisenä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Kannustava, läsnä oleva ja helposti lähestyttävä ohjaus loi turvallisuuden tunnetta ja vahvisti opiskelijoiden kokemusta kuulluksi tulemisesta. Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa opettajan emotionaalinen tuki on tunnistettu keskeiseksi opiskelijoiden hyvinvointia ja kouluun kiinnittymistä edistäväksi tekijäksi (Alrabai & Algazzaz 2024; Wang, Zeng & King 2025).

Rakenteilla on merkitystä toiminnan kehittämisessä

Opiskelijat esittivät tutkimuksessa useita kehittämisehdotuksia, jotka liittyivät erityisesti toiminnan rakenteisiin, kuten toiminnallisten projektien jatkuvuuteen, ryhmäkokoon, selkeisiin rutiineihin sekä jatkopolkujen tukemiseen (Puskala 2026). Rakenteellisten tekijöiden merkitys korostuu toiminnallisissa oppimisympäristöissä, joissa arjen ennakoitavuus tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelumotivaatiota.

Johtopäätökset

Pajalan kaltainen toiminnallinen oppimisympäristö tarjoaa merkittävää tukea oppivelvollisille opiskelijoille, joille perinteinen kouluympäristö on haastava. Tutkimuksen perusteella käytännönläheinen tekeminen palauttaa opiskelumotivaatiota muuttamalla oppimisen konkreettisiksi onnistumisen kokemuksiksi, mikä vahvistaa nuoren pystyvyyden tunnetta. Turvallinen pienryhmäyhteisö toimii sosiaalisena ankkurina, joka vähentää kuormitusta ja ehkäisee opintojen keskeyttämistä.

Oppivelvollisuuden laajeneminen korostaa tarvetta joustaville ja yksilöllisille opintopoluille, joissa opiskelijoiden kokemukset ohjaavat toiminnan kehittämistä. Työpajatoiminta ei näyttäydy ainoastaan tukipalveluna, vaan keskeisenä osana ammatillista koulutusta: se rakentaa siltoja osaamiseen ja työelämään silloin, kun perinteiset opetusmenetelmät eivät riitä, ja vahvistaa nuoren uskoa omaan tulevaisuuteensa.

---

Kirjoittajat

Markku Puskala, sairaanhoitaja (YAMK) -opiskelija, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, TtT, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet

Alrabai, F. & Algazzaz, H. 2024. The influence of teacher emotional support on language learners’ basic psychological needs, emotions, and emotional engagement: Treatment-based evidence. Studies in Second Language Learning and Teaching, 14(3). https://eric.ed.gov/?id=EJ1445316

Kallio, M. 2025. Kohti aktiivista oppimista – toiminnallinen oppiminen lukiolaisten kokemana. Kasvatustieteen pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/54638

Lynch, T., O’Donoghue, C. & Peiris, C. 2022. Classroom movement breaks and physically active learning are feasible, reduce sedentary behaviour and fatigue, and may increase focus in university students: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(13). https://www.mdpi.com/1660-4601/19/13/7775

Nuorisolaki 1285/2016. Ajantasainen lainsäädäntö. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1285

Oppivelvollisuuslaki 1214/2020. Ajantasainen lainsäädäntö. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/1214

Puskala, M. 2026. Työpajaoppimisympäristön merkitys oppivelvollisten opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051913875

Riipinen, T.-L., Palo, S., Kinnunen, R., Pietikäinen, R., Piiroinen, M., Kivivuori, A. & Pahlman, P. (2023). Työpajatoiminnan käsikirja – Valmennusta, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Verkkojulkaisu. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2025/03/Tyopajatoiminnan-kasikirja.pdf

Wang, M., Zeng, W. & King, R. B. 2025. Teacher support for basic needs is associated with socio-emotional skills: A self-determination theory perspective. Social Psychology of Education. https://link.springer.com/article/10.1007/s11218-024-10009-1

Widlund, A., Tuominen, H. & Korhonen, J. 2021. Development of school engagement and burnout across lower and upper secondary education: Trajectory profiles and educational outcomes. Contemporary Educational Psychology, 66. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2021.101997