Ikääntyneiden toimintakyvyn arviointi on keskeinen osa kotihoidon laatua ja vaikuttavuutta. Artikkelissa tarkastellaan RAI-arvioinnin merkitystä kotihoidossa sekä hoitotyön osaamista ja rakenteita, joita tarvitaan ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi.

Suomessa kansallisena tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään – jopa elämänsä loppuun saakka. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä tarjota tarvittavaa tukea ja hoitoa kotiympäristössä. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2024.)

Toimintakyvyn arviointi kotihoidossa

Ikääntymisen myötä terveys ja toimintakyky usein heikentyvät, mikä voi näkyä esimerkiksi liikkumiskyvyn menetyksenä, kaatumisriskin kasvuna, sosiaalisena eristäytymisenä ja elämänlaadun heikkenemisenä. Näillä tekijöillä on suuri vaikutus ikäihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (Jyväkorpi ym. 2020.)

Toimintakyvyn arviointi edellyttää ymmärrystä ikääntyneen fyysisestä ja psyykkisestä toimintakyvystä. ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) tarjoaa kansainvälisesti hyväksytyn viitekehyksen toimintakyvyn ja vammaisuuden arviointiin. Suomessa käytössä oleva RAI-järjestelmä perustuu osin tähän viitekehykseen ja tarjoaa rakenteellisen tavan kerätä arviointitietoa asiakaslähtöisen hoidon ja palvelusuunnittelun tueksi (Leonardi ym. 2022.)

RAI- arvioinnin rooli ja osaamisvaatimukset

RAI-arviointi on lakisääteinen väline toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arvioinnissa (Vanhuspalvelulaki 980/2012). Se mahdollistaa yksilöllisen, tavoitteellisen ja ajantasaisen hoitosuunnitelman laatimisen. RAI-tiedon perusteella voidaan seurata asiakkaan toimintakyvyn muutoksia, arvioida hoidon vaikuttavuutta ja suunnitella palveluita yksilöllisesti (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2025.)

RAI-arvioinnin laadukas toteuttaminen vaatii hoitohenkilöstöltä teknistä ja vuorovaikutuksellista osaamista. Arviointitilanne perustuu asiakkaan osallistamiseen ja kuulemiseen myös tilanteissa, joissa kognitiiviset rajoitteet vaikeuttavat kommunikaatiota (Lind ym. 2020; Mäkelä 2021.)

Osaamisen kehittäminen ja rakenteellinen tuki

RAI-osaaminen rakentuu ammatillisesta koulutuksesta, perehdytyksestä, työssä oppimisesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Osaamista voidaan vahvistaa muun muassa kansallisen RAI-verkkokoulutuksen, kouluttajakoulutusten ja organisaation sisäisten mentorointikäytäntöjen avulla (Heikkilä ym. 2021; THL 2023, 2025.)

Kotihoidossa RAI-arviointitiedoissa on havaittu puutteita, jotka liittyvät osaamisvajeisiin, yhteistyön haasteisiin sekä resurssien niukkuuteen. Lisäksi arviointien koettu kuormittavuus voi heikentää hoitajien suhtautumista järjestelmään. Kuitenkin RAI on tunnistettu tärkeäksi välineeksi sekä hoidon laadun että resurssien suunnittelun tukena (Sinn ym. 2018; Vuorinen 2020; De Almeida Mello ym.)

Yhteenveto ja johtopäätökset

Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Toimintakyvyn arviointi, erityisesti RAI-järjestelmän avulla, tarjoaa tärkeää tietoa asiakkaiden tarpeista ja hoidon vaikuttavuudesta. Kuitenkin järjestelmän hyödyt toteutuvat vain, jos sen käyttö perustuu riittävään osaamiseen, yhteisiin toimintatapoihin ja toimiviin rakenteisiin. RAI-arvioinnin luotettavuus edellyttää, että hoitajilla on riittävä tekninen ja kliininen osaaminen, mutta myös ymmärrystä ikääntymisen ja muistisairauksien vaikutuksista toimintakykyyn. Arviointi ei ole vain järjestelmän täyttämistä, vaan asiakaslähtöinen kohtaaminen, jossa arviointitilanne toimii osana hoitosuhdetta ja palvelutarpeen yhteistä määrittelyä.

Kotihoidon kehittämisen kannalta on tärkeää varmistaa systemaattinen perehdytys ja jatkuva osaamisen ylläpito RAI-arviointiin, vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja yhteistä käsitteistöä toimintakyvyn arvioinnissa sekä luoda organisaatiotason rakenteita, jotka tukevat näyttöön perustuvan tiedon käyttöä arjen päätöksenteossa.

Kokonaisvaltaisesti toteutettu arviointityö mahdollistaa vaikuttavan, yksilöllisen ja turvallisen kotihoidon sekä ikäihmisten että palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Kirjoittajat:

Satu Pitkänen, Kliininen asiantuntija opiskelija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Satu.Pitkanen2@edu.savonia.fi

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli.Hynynen@savonia.fi

Lähteet:

De Almeida Mello J., Hermans K., Van Audenhove C., Macq J., Declercq A. 2015. Evaluations of home care interventions for frail older persons using the interRAI Home Care instrument: a system-atic review of the literature. Journal of the American Medical DirectorsAssociation 16 (2), 173.e1–10. https://www.jamda.com/article/S1525-8610(14)00754-3/abstract. Viitattu 20.2.2025.

Heikkilä, R., Mäkelä, M., Havulinna, S., Hietaharju P., Lind, M. & Noro, A. 2021. Valoisa tulevaisuus RAI-vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa. Verkkojulkaisu.https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-737-1. Viitattu 24.1.2025.

Jyväkorpi, S., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K. & Heimonen, S. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielenhyvinvointi. Gerontologia 2020,34(4). https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624/57593. Viitattu 13.4.2025.

Leonardi, M., Lee, H., Kostanjsek, N., Fornari, A., Raggi, A., Martinuzzi, A., Yáñez, M., Almborg, A.-H., Fresk, M., Besstrashnova, Y., Shoshmin, A., Castro, S. S., Cordeiro, E. S., Cuenot, M., Haas, C. 2022. 20 Years of ICF-International Classification of Functioning, Disability and Health: Us-es and Applications around the World. International journal of environmental research and public health. 2022;8;19(18),11321. https://doi.org/10.3390/ijerph191811321. Viitattu 17.4.2025.

Lind, M., Noro, A., Havulinna, S. & Mäkelä, M. 2020. Kognitio ja iäkkään asiakkaan osallistuminen RAI-arviointiinsa. Lääkärilehti 40(75), 2067‒2070. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/kognitio-ja-iakkaan-asiakkaan-osallistuminen-rai-arviointiinsa/. Viitattu 24.2.2025.

Sinn, CLJ., Betini, RSD., Wright, J., Eckler, L., Chang, BW., Hogeveen, S., Turcotte, L.& Hirdes, JP. 2018. Adverse events in home care: identifying and responding with interRAI scales and clinical as-sessment protocols. Canadian journal on aging 37(1),609.https://doi.org/10.1017/s0714980817000538. Viitattu 24.2.2025.

Terveyden – ja hyvinvoinnin laitos.2023. RAI-tiedolla johtaminen. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/rai-tiedolla-johtaminen.Viitattu 20.2.2025.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.2024. Kotihoito. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito. Viitattu 25.11.2024.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2025. RAI arviointi asiakastyössä. Päivitetty 3.2.2025. RAI-arviointi asiakastyössä – THL. Viitattu 18.2.2025.

Vuorinen, M.2020. Registered nurses’ experiences with, and feelings and attitudes towards, the In-ter-national Resident Assessment Instrument for Long-Term Care Facilities in New Zealand in 2017. Journal of Research in Nursing 25(2), 141–55. https://doi.org/10.1177/174498711989065126. Viitattu 24.2.2025.