Traumainformoitu työote on ollut paljon esillä lastensuojelun kentällä viime vuosina. Sen taustalla on lisääntynyt ymmärrys traumojen vaikutuksesta ihmisen elämään, toimintakykyyn ja terveiden ihmissuhteiden muodostumiseen (Järvinen 2022; Haapala 2025). Traumainformoitu työote auttaa lastensuojelussa työskenteleviä näkemään traumojen vaikutuksen lasten ja nuorten käytökseen. Työskentelyn keskiöön nousee turvallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen sekä kunnioittava kohtaaminen. Ne tuovat vuorovaikutukseen vakautta, jolloin voidaan työskennellä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin vahvistamiseksi (Salminen-Lahtinen 2023, 21).

Lähde (2025) on opinnäytetyössään selvittänyt kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten traumainformoitua työotetta on hyödynnetty lastensuojelun sijaishuollossa tehtävässä jälkihuoltotyöskentelyssä sekä jälkihuollossa tehtävässä työssä. Jälkihuolto on sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua suhdeperustaista tukea ja kuntouttavaa palvelua (THL 2025).

Turvaa ja jatkuvuutta vuorovaikutussuhteisiin

Lähteen (2025) tutkimuksessa traumatietoinen työskentely näyttäytyi toimivana lähestymistapana sijaishuollon tavoitteiden toteutumisen ja jälkihuoltoon siirtymisen näkökulmasta. Traumainformoidun työotteen avulla voidaan edistää ja tukea lapsen ja nuoren turvallisuutta, kuntoutumista, hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta, jotka ovat onnistuneen sijaishuollon tavoitteet (Barkman, Liukkonen & Hipp 2023; Tiili 2020).

Sijaishuollossa tehtävän työn keskiössä on tuottaa turvallisen ihmissuhteen kautta lapselle ja nuorelle korjaavia kokemuksia. Traumainformoitu tuki auttaa lapsia ja nuoria ylläpitämään vuorovaikutussuhteita heitä tukeviin aikuisiin. Sillä voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, tukea emotionaalista ja sosiaalista kehitystä ja vähentää käyttäytymisen ongelmia sekä traumaoireita. Luottamuksellisessa ja turvallisessa vuorovaikutussuhteessa työntekijän on mahdollista olla lapselle ja nuorelle aikuinen, joka tukee ja opettaa selviytymiskykyä, terveitä ihmissuhdetaitoja, ongelmanratkaisukykyä sekä pettymyksensietokykyä ja sitä, että pettymykset ja epäonnistumiset ovat osa elämää (Hall & Semanchin Jones 2018; Elo 2024; Laajasalo & Manninen 2020; Tiili 2020).

Sijoituksen aikana itsenäistymisen taitojen harjoittelulla mahdollistetaan itsenäiseen elämään vaadittavien valmiuksien oppiminen. Nuoren itsenäistyessä jälkihuollon onnistumisen osalta olisi tärkeää, että sijaishuollon aikana syntyneet ihmissuhteet jatkuisivat jälkihuollossa (Groop 2021; Laajasalo & Manninen 2020).

Johtopäätökset

Kirjallisuuskatsauksen (Lähde 2025) tulokset vahvistivat käsitystä traumainformoidun tuen hyödyistä sijaishuollon jälkihuoltotyöskentelyssä ja jälkihuollossa. Traumaa kokenut lapsi ja nuori voi oireilla eri tavoin. Hänellä voi olla haasteita elämän hallinnassa tai käytöksessä. Sijaishuollossa nuoren kanssa tehtävässä jälkihuoltotyöskentelyssä vuorovaikutus ja aito läsnäolo luovat turvallisuuden tunnetta. Traumaymmärryksellä, luottamuksella ja korjaavia kokemuksia tarjoavalla vuorovaikutuksella vahvistetaan lapsen ja nuoren elämänhallintaa ja sen myötä valmiuksia itsenäiseen elämään hänen siirtyessä jälkihuoltoon.

Myös jälkihuollossa nuori tarvitsee traumatietoista tukea luotettavilta aikuisilta. Itsenäistyvän nuoren kannalta olisi tärkeää turvata sijaishuollossa syntyneen ihmissuhteen jatkuminen myös jälkihuoltoon. Yhteistyön jatkuessa sijaishuollosta tutun aikuisen kanssa voi olla merkittävä tuki nuorelle suuressa muutoksessa. Tätä tukee myös tutkimuksen tulokset. Tämä ei valitettavasti toteudu riittävän hyvin ja lastensuojelun palvelujärjestelmää tulisi kehittää vastaamaan tähän tarpeeseen.

---

Kirjoittajat:

Virpi Lähde, sosionomi (YAMK)-opiskelija, Varhaisen tuen asiantuntija-tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, YTM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet:

Barkman, Johanna, Liukkonen, Johanna & Hipp, Tiia. 2023. Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto-materiaali ammattilaisille sekä opiskelijoille. Julkaisussa Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:35, 64–126. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165340/STM_2023_35_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 24.11.2025.

Elo, Jonna. 2024. Traumainformoitu työote lastensuojelun sijaishuoltotyön orientaationa – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_95844. Viitattu 24.11.2025.

Groop, Katarina. 2021. Sijaishuolto osana elämäntarinaa – Elämäkulun käännekohtien analyysi sijaishuollosta aikuistuneiden kokemuksista. Julkaisussa Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 29 (3), 249–266. https://doi.org/10.30668/janus.82039. Viitattu 24.11.2025.

Haapala, Satu. 2025. Mikä on traumainformoitu työote, ja miksi se on tärkeää sote-alan työssä? https://www.turkuamk.fi/mita-on-traumainformoitu-tyoote-ja-miksi-se-on-tarkeaa-sote-alan-tyossa/. Viitattu 24.11.2025.

Hall, Seventy F. & Semanchin Jones, Annette. 2018. Implementation of Intensive Permanence Services: A Trauma Informed Approach to Preparing Foster Youth for Supportive Relationships. Child and Adolescent Social Work Journal, 2018, 35:587–598. https://research-ebsco-com.ezproxy.savonia.fi/c/u4zl2b/viewer/pdf/whsjwgsfkj. Viitattu 26.11.2025.

Järvinen, Hanna-Mari. 2022. Traumat huomioon. https://www.talentia.fi/talentia-lehti/traumat-huomioon/. Viitattu 25.11.2025.

Laajasalo, Taina & Manninen, Marko. 2020. Väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden sijoitettujen nuorten traumakokemukset ja hoito. Teoksessa Mikä auttaa? Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa. Tarja Heino (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2020. 276 sivua. Helsinki 2020. ISBN 978-952-343-568-1 (painettu); ISBN 978-952-343- 569-8 (verkkojulkaisu) https://www.researchgate.net/profile/Kirsimarja-Raitasalo/publication/348183360_Nuorten_paihdeongelmien_hoito_-_katsaus_kansainvaliseen_tutkimuskirjallisuuteen/links/5ff2dd70299bf140886cd332/Nuorten-paeihdeongelmien-hoito-katsaus-kansainvaeliseen-tutkimuskirjallisuuteen.pdf#page=119. Viitattu 28.11.2025.

Lähde, Virpi. 2025. Traumainformoitu työote ja jälkihuoltotyöskentely lastensuojelussa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Salminen-Lahtinen, Katja. 2023. ”Ollakseen terapeuttinen, ei tarvitse olla terapeutti” Emotionaalisesti traumatisoituneen lapsen terapeuttinen kohtaaminen. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. https://www.hyvaks.fi/sites/default/files/2024-06/KoskeRaportteja56_Salminen-Lahtinen.pdf. Viitattu 24.11.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2025. Lastensuojelun käsikirja. Työprosessit. Jälkihuolto. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto. Viitattu 24.11.2025.

Tiili, Anna. 2020. Katsaus kotimaisiin sijaishuoltoon kehiteltyihin menetelmiin ja hyviin käytäntöihin. Teoksessa Mikä auttaa? Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa. Tarja Heino (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2020. 276 sivua. Helsinki 2020. ISBN 978-952-343-568-1 (painettu); ISBN 978-952-343- 569-8 (verkkojulkaisu) https://www.researchgate.net/profile/Kirsimarja-Raitasalo/publication/348183360_Nuorten_paihdeongelmien_hoito_-_katsaus_kansainvaliseen_tutkimuskirjallisuuteen/links/5ff2dd70299bf140886cd332/Nuorten-paeihdeongelmien-hoito-katsaus-kansainvaeliseen-tutkimuskirjallisuuteen.pdf#page=119. Viitattu 28.11.2025.

Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-palapelin-palaset-kytke%c3%a4-20333/