Savonia- ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteisessä Sosionomi ja sairaanhoitaja Express-hankkeessa yhtenä kehittämiskohteena oli opinnollistaa sosionomitutkinnon sosiaalialan päihdetyön opintojakso (5 op). Hanketta rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa).

Sosionomitutkinnon päihdetyön opintojakson tavoitteet ovat moninaiset. Opintojakson tavoitteena on mm. vahvistaa opiskelijan valmiuksia toimia päihdetyössä tukemalla ammatillista kasvua, eettistä osaamista ja käytännön työelämätaitoja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee tarkastelemaan omaa suhdettaan päihteisiin, tunnistamaan omat asenteensa sekä ymmärtämään riippuvuuden moniulotteisuutta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla.

Lisäksi opintojaksolla perehdytään päihdetyötä ohjaavaan lainsäädäntöön, päihdepalvelujärjestelmään, pohditaan ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen merkitystä sekä saadaan valmiuksia kohdata ja tukea asiakkaita, heidän perheitään ja läheisiään. Em. osaaminen vahvistaa opiskelijan kykyä toimia osana moniammatillista verkostoa ja soveltaa keskeisiä päihdetyön menetelmiä, kuten motivoivaa haastattelua ja ratkaisukeskeistä työotetta, asiakastyössä.

Osaaminen vahvistuu erityisesti silloin, kun oppiminen kytkeytyy omaan työympäristöön, mikä tukee vuorovaikutustaitojen kehittymistä, eettistä herkkyyttä ja vastuullista toimintaa asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. (OPS-kuvaus).

Opintojakson opinnollistamisen mallinnus

Opinnollistettu malli mahdollisti opintojakson suorittamisen osana omaa työtä. Oppimisprosessissa keskeistä oli oman oppimisen dokumentointi, reflektointi ja arviointi. Opintojakso eteni oheisen mallin mukaan:

1) Suunnitteluvaihe

Opiskelijat tunnistivat aiemmin kertyneen osaamisen ja peilasivat osaamistaan opintojakson tavoitteisiin. Keskeisiä pohdittavia kysymyksiä olivat mitä jo osaan ja mitä minun tulee oppia.

Opintojakson suunnitellussa pidettiin tärkeänä, että opinnollistamisen ratkaisut vahvistivat teoreettista ymmärrystä päihdetyöstä. Yhteinen keskustelu opettajan ja ohjaajan kanssa varmisti, että tavoitteet, oppimistehtävät ja työtehtävät tukivat oppimista. Henkilökohtaiseen opinnollistamisen suunnitelmaan kirjattiin konkreettisia oppimisen tukikeinoja, kuten työtehtävät ja oppimiskäynnit.

2) Toteutusvaihe

Opiskelijat syvensivät päihdetyön osaamistaan käytännön työssä ja teorian avulla syyslukukauden 2025 aikana. Opiskelijat toimivat lähihoitajan/ohjaajan tehtävissä. Työtehtävät suunnattiin sosionomin opintojakson sisällöt huomioiden. Lisäksi opiskelijat voivat hyödyntää opintojakson oppimisympäristön (Moodle) teoreettista materiaalia ja tehdä oppimistehtäviä teoriaohjautuvasti.

Opiskelijoiden kanssa sovittiin lisäohjauksesta tai tutustumiskäynneistä, mikäli ilmeni, että opiskelija ei voinut saavuttanut kaikkia opintojakson tavoitteita omassa työssään. Opinnollistetun opintojakson oppimistehtävissä yhdistyivät teoria ja käytäntö.

Opiskelijat dokumentoivat oppimisensa reflektoiden osaamistaan. Opiskelijat toimivat pienryhmänä ja hyödynsivät vertaisoppimisen keinoja tavoitteiden saavuttamisessa. Osana opintojaksoa toteutettiin erittäin antoisaksi koettu oppimiskäynti päihdepsykiatriselle osastolle.

3) Raportointi ja arviointi

Viimeisessä vaiheessa opiskelijat osoittivat osaamisensa valmiiden oppimistehtäväraporttien muodossa. Palautetta työskentelystä ja opintojakson tavoitteisiin pääsystä kysyttiin omalta esimieheltä. Raportti, itsearviointi ja saatu palaute vahvistivat opiskelijoiden ammatillista kasvua.

Oppimisen tuki

Sosionomi- ja sairaanhoitaja Express-hankkeen sosiaalialan päihdetyön opintojakson opinnollistaminen oli ensimmäinen laatuaan ja siksi vahvaa tukea ja ohjausta tarvittiin. Tukea järjestettiinkin sekä oppilaitoksen että työnantajan toimesta. Tukea järjestettiin monikanavaisesti yksilö- ja ryhmätapaamisissa, puhelimitse, teamsin välityksellä ja sähköpostein.

Työnantaja nimesi opiskelijalle yhteyshenkilön, johon oli tarvittaessa mahdollisuus olla yhteyksissä. Tuen tavoitteena oli antaa suuntaviivoja opinnollistetun opintojakson toteutukseen käytännön toteutukseen. Hyvin yhdessä valmisteltu opinnollistamisen suunnitelma auttoi tavoitteisiin pääsyssä.

Opiskelijapalautteen tuloksia

Opintojakson opinnollistaen suorittaneilta opiskelijoilta (N=5) kerättiin laadullinen palaute opintojakson päätteeksi vuoden 2025 joulukuussa. Opiskelijapalautteen perusteella sosionomitutkinnon sosiaalialan päihdetyön opinnollistamisen pilotti koettiin pääosin myönteisenä. Opintojakson arvosanan keskiarvo oli 3,17/5. Kaikki vastaajat kertoivat haluavansa jatkaa opintojaksojen suorittamista opinnollistaen mikäli siihen on jatkossa mahdollisuus.

Myönteiseksi oppimista tukevaksi asioiksi nousivat erityisesti yhteisöllinen työskentely, opiskelijoiden vertaistuki sekä aiemmin hankitun osaamisen reflektointi. Omaa osaamista oli päässyt haastamaan ja tämä lisäsi oppimismotivaatiota.

Erityistä kiitosta saivat opiskelijaryhmänä toteutettu päihdepsykiatrisen osaston toimintaan perehdyttävä oppimiskäynti. Ko. käynnin koettiin valottavan erityisen hyvin sosiaalialan monimuotoista päihdetyötä.

Kehittämistarpeita löydettiin opinnollistamisen ohjeistuksen selkeyteen ja tiedonkulkuun sekä yhtenäisiin ja yhdenvertaisiin käytäntöihin yli työyksiköiden. Tyytyväisyys työnantajayhteistyöhön vaihteli.

Palautteiden perusteella jatketaan yhteiskehittämistä Savonian ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen välillä, jotta löydetään uusia joustavia ratkaisuja työn ohessa opiskelun mahdollistamiseksi.

Keskeiset opit ja oivallukset

Opinnollistetun opintojakson suorittaminen vaatii opiskelijalta kykyä tunnistaa aikaisempi osaamisensa, etsiä aktiivisesti oppimisenpaikkoja, ottaa haltuun ja linkittää teoriaa käytännön toteutukseen sekä vahvaa ammatillisen osaamisen reflektiotaitoa. Opinnollistamisessa opiskelija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija, jonka rooli on ratkaiseva prosessin onnistumiselle.

Opiskelijan keskeinen tehtävä on oman osaamisensa tunnistaminen. Työtehtävissä syntyvä osaaminen ei aina ole näkyvää tai helposti sanoitettavissa, ja siksi opiskelijan onkin pohdittava, mitä hän todella osaa ja miten tämä osaaminen suhteutuu uuden tutkinnon tavoitteisiin. Tässä pilotissa opiskelijat pohtivat miten lähihoitajuus muuttuu sosionomin osaamiseksi. Tämä vaatii opiskelijalta itsearviointitaitoja, kykyä reflektoida omaa toimintaansa ja rohkeutta tuoda esiin konkreettisia esimerkkejä omasta osaamisestaan.

Toinen keskeinen osa opiskelijan roolia on oppimistavoitteiden asettaminen. Opinnollistaminen ei ole pelkkää jo olemassa olevan osaamisen kirjaamista, vaan myös suunnitelmallista oppimista työtehtävien kautta. Opiskelija osallistuu tavoitteiden määrittelyyn yhdessä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa.

Opiskelijan vastuulla on myös osaamisen näkyväksi tekeminen. Tämä tarkoittaa dokumentaation tuottamista – esimerkiksi työtehtävien kuvauksia, portfolioita, itsearviointeja ja palautteita työpaikalta. Dokumentointi on olennainen osa prosessia, sillä sen avulla työtehtävien kautta saavutettu osaaminen voidaan arvioida.

Opinnollistaminen on aina yhteistyötä, ja opiskelija toimii linkkinä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Tärkeää on varmistaa, että työtehtävät vastaavat oppimistavoitteita ja että kaikki osapuolet ovat tietoisia yhdessä suunnitellun oppimisprosessin etenemisestä. Tämä vaatii aktiivista tiedostusta ja viestintää, oma-aloitteisuutta ja kykyä toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija ei siis ole vain oppija, vaan myös keskeinen yhteistyökumppani.

Kyky oman toiminnan reflektioon keskeistä. Opiskelijan on arvioitava jatkuvasti omaa oppimistaan: mitä hän on oppinut, miten oppiminen on tapahtunut ja miten osaaminen on kehittynyt. Reflektio syventää oppimista ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään oman ammatillista kasvuaan.

Lopuksi

Työn ja opiskelun yhdistäminen sosiaalialan päihdetyön opintojaksolla tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia syvällisesti ja soveltaa tietoa käytännön työssä. Kun opiskelija työskentelee sosiaalialan tehtävissä samalla kun hän opiskelee päihdetyön menetelmiä, lainsäädäntöä ja ilmiöitä, oppiminen juurtuu vahvemmin arjen tilanteisiin. Teoreettinen tieto saa konkreettisen muodon asiakaskohtaamisissa, ja opiskelija voi reflektoida omaa toimintaansa ja kehittää ammatillista osaamistaan reaaliaikaisesti.

Työn ohessa toteutettu tapa oppia uutta on varteenotettava vaihtoehto; siksi kehittämistä on syytä jatkaa.

---

Kirjoittajat

Hanna Ravi, sosiaalialan lehtori, Sosionomi ja Sairaanhoitaja Express- hankkeen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, hyvinvoinnin edistämisen ja osallisuuden vahvistamisen yliopettaja, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tea Metsävainio, koulutusasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Sanna Kukkonen, projektiasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue

---

Lähteet

Costley, C. (2022). The Introduction of Work-Based Learning to Higher Education in the UK. Work Based Learning e-Journal International, 11(1), 56-63. https://repository.mdx.ac.uk/item/89z8v. Luettu 19.1.2026.

Hakala P., Heikkinen E., Kiviniemi L., Koskela N., Koski A., Turtiainen T. ja Uusi-Kakkuri P. (2025): Opinnollistaminen YAMK-opinnoissa: Joustavan oppimisen ja työelämälähtöisyyden yhdistäminen. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545393 Opinnollistaminen YAMK-opinnoissa: Joustavan oppimisen ja työelämälähtöisyyden yhdistäminen – UAS Journal. Luettu 19.1.2026.

Hero, L-M., Sunimento, M. & Heiniö, S. (2024). TKI-osaamistarpeen muutos ja YAMK:n mahdollisuudet TKIO-toimintana. AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, 4. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298432. Luettu 19.1.2026.

Malkavaara, H.-L. & Sunimento, M. (2015). Opinnollistamiskokemuksia Master ohjelmasta – Case Haaga-Helia. Teoksessa Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (toim.) Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Helsinki: Haaga-Helia. Luettu 19.1.2026.

OKM. (2022). Maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaaksi. Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia 2030. Saatavilla: https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf/22fd6ebf-1a3a-cdf3-b14d-4aa32bf2aaf0/Kansallinen+korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia_1.0.pdf?t=1670581872127. Luettu 19.1.2026.

Petterson, A. (2018). Work & Study, opi työssä. Näkökulmia työn opinnollistamisen ohjaukseen. AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti, 2. https://uasjournal.fi/2-2018/work-study-opi-tyossa-nakokulmia-tyon-opinnollistamisen-ohjaukseen/. Luettu 19.1.2026.