Artikkeli perustuu Suvi Niskasen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin yhteisöllisen työvuorosuunnittelun hyötyjä ja haasteita sosiaali- ja terveysalalla.

Sosiaali- ja terveysalaa haastavat henkilöstöpula, työn kuormittavuus ja tarve joustaville työaikaratkaisuille. Vuorotyössä työvuorosuunnittelulla on merkittävä vaikutus palautumiseen, työssä jaksamiseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Perinteisesti työvuorot on laadittu esihenkilövetoisesti, mutta kiinnostus työntekijöitä osallistaviin toimintamalleihin on organisaatioissa lisääntynyt. (Työterveyslaitos 2023; Härmä ym. 2019.)

Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa työntekijät osallistuvat työvuorojen suunnitteluun yhdessä sovittujen sääntöjen ja reunaehtojen mukaisesti. Tavoitteena on lisätä vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihin sekä tukea työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta. (Hakola & Kalliomäki-Levanto 2010.)

Työaikojen hallinta tukee arkea ja jaksamista

Kirjallisuuskatsauksen perusteella yhteisöllisen työvuorosuunnittelun keskeisiä hyötyjä ovat työntekijöiden lisääntyneet vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin sekä vahvempi kokemus työn hallinnasta. Mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin voi helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä huomioida paremmin yksilöllisiä elämäntilanteita.

Tutkimuksissa yhteisöllinen työvuorosuunnittelu yhdistyi parempaan työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun havaittiin edistävän palautumista sekä vähentävän sairauspoissaoloja. Vaikutusten havaittiin korostuvan suunnittelun pitkäaikaisessa käytössä.

Hyötyjä tunnistettiin myös työyhteisötasolla. Yhteinen suunnittelu voi lisätä vuorovaikutusta, vahvistaa yhteistyötä ja lisätä kokemusta oikeudenmukaisuudesta. Työvuorojen suunnittelusta tulee läpinäkyvämpää, kun työntekijät osallistuvat päätöksentekoon ja tunnistavat paremmin työvuorojen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työvuorojen suunnitteluun osallistuminen voi samalla vahvistaa työntekijöiden osallisuutta ja yhteistä vastuuta työyhteisön toiminnasta.

Lisää autonomiaa, mutta myös vastuuta

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ei kuitenkaan ole ongelmaton ratkaisu. Työntekijöiden erilaiset toiveet, elämäntilanteet ja neuvottelutaidot voivat aiheuttaa ristiriitoja sekä kokemuksia epätasa-arvoisuudesta. Ilman toimivia rakenteita ja avointa viestintää yhteisöllinen työvuorosuunnittelu voi lisätä epävarmuutta ja kuormitusta.

Työvuorosuunnitteluun liittyvät sosiaaliset tekijät voivat vaikuttaa siihen, miten oikeudenmukaiseksi prosessi koetaan. Työntekijät, joilla on vahvemmat neuvottelutaidot tai aktiivisempi rooli työyhteisössä, voivat saada toiveitaan helpommin toteutumaan, kun taas osa työntekijöistä saattaa joustaa enemmän muiden tarpeiden mukaan. Työyhteisössä voi syntyä vertaispainetta tai jännitteitä työvuoroihin liittyvien päätösten ympärille.

Lisääntynyt vaikutusvalta voi tuoda mukanaan myös kuormitusta. Työntekijät eivät aina tee palautumista tukevia työvuorovalintoja, mikä voi näkyä esimerkiksi pitkien työvuorojen kasaantumisena tai riittämättöminä lepoaikoina.

Toimivat käytännöt onnistumisen perustana

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ei ole yksittäinen ratkaisu työelämän haasteisiin, mutta oikein toteutettuna se voi muodostua merkittäväksi työhyvinvoinnin ja henkilöstön pitovoiman tukikeinoksi sosiaali- ja terveysalalla. Sen onnistuminen ei kuitenkaan synny pelkästään lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, vaan se edellyttää yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja avointa viestintää.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta luotiin yhteisöllisen työvuorosuunnittelun muistilista, joka tarjoaa työyhteisöille käytännönläheisen työkalun suunnittelumallin käyttöönoton ja kehittämisen tueksi. Sen tarkoituksena on auttaa rakentamaan selkeää suunnitteluprosessia sekä kiinnittämään huomiota oikeudenmukaisiin toimintatapoihin, työaikaergonomiaan ja henkilöstöresursointiin liittyviin tekijöihin. Lisäksi muistilista voi toimia työyhteisössä yhteisen keskustelun pohjana ja auttaa rakentamaan suunnittelua tukevia toimintamalleja sekä yhteisiä pelisääntöjä.

---

Kirjoittajat

Suvi Niskanen, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

---

Lähteet

Epstein, M., Arakelian, M., Tucker, P. & Dahlgren, A. 2023. Managing Sustainable Working Hours within Participatory Working Time Scheduling for Nurses and Assistant Nurses: A Qualitative Interview Study with Managers and Staffing Assistants. Journal of Nursing Management 2023 Dec 9; 2023: 8096034. https://doi.org/10.1155/2023/8096034.

Hakola, T. & Kalliomäki-Levanto, T. 2010. Työvuorosuunnittelu hoitoalalla. Työterveyslaitos. Sastamala 2010.

Härmä, M., Karhula, K., Ropponen, A., Koskinen, A., Turunen, J., Ojajärvi, A., Vanttola, P., Puttonen, S., Hakola, T., Oksanen, T. & Kivimäki, M. 2019. Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen. Työterveyslaitos. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618368.

Karhula, K., Turunen, J., Hakola, T., Ojajärvi, A., Puttonen, S., Ropponen, A., Kivimäki, M. & Härmä, M. 2020. The effects of using participatory working time scheduling software on working hour characteristics and wellbeing: A quasi-experimental study of irregular shift work. International Journal of Nursing Studies; 112; 103696. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2020.103696.

Renggli, F., Gerlach, M., Bieri, J., Golz, C. & Sariyar, M. 2025. Integrating Nurse Preferences Into AI-Based Scheduling Systems: Qualitative Study. JMIR Formative Research 2025, Volume 9:e67747. https://doi.org/10.2196/67747.

Shiri, R., Karhula, K., Turunen, J., Koskinen, A., Ropponen, A., Ervasti, J., Kivimäki, M. & Härmä, M. 2021. The Effect of Using Participatory Working Time Scheduling Software on Employee Well-Being and Workability: A Cohort Study Analysed as a Pseudo-Experiment. Healthcare (Basel) 2021, Vol.9 (10), p.1385. https://doi.org/10.3390/healthcare9101385.

Työterveyslaitos 2023. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu tuo pitovoimaa sote-alan työpaikalle. Kirjoittanut Karhula, K. & Turunen, J. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/yhteisollinen-vuorosuunnittelu-tuo-pitovoimaa-sote-alan-tyopaikalle.

Uhde, A., Laschke, M. & Hassenzahl, M. 2021. Design and Appropriation of Computer-supported Self-scheduling Practices in Healthcare Shift Work. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, Vol. 5, No. CSCW1, Article 145. https://doi.org/10.1145/3449219.

Wynendaele, H., Gemmel, P., Peeters, E., Myny, D. & Trybou, J. 2022. An organizational design perspective on the monthly self‐scheduling process in nursing homes: A multiple case study. Journal of Advanced Nursing 2023, Volume 79, Sivut 2936–2954. https://doi.org/10.1111/jan.15559.